Kanteletar on Elias Lönnrotin kokoama kansanrunokokoelma. Se koostuu kolmesta kirjasta, jotka on jaettu eriaiheisiksi runoiksi, esim hääkansan tai paimenten runoiksi. Samasta aiheesta on useita runoja, mutta ei etenevää juonta. Lisää tietoa Kantelettaresta vaikka Kirjasammon sivuilta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_28846
Helsingin poliisilaitoksen osoitetoimiston osoiterekisteri vuosilta 1907-1973 voisi olla hyvä lähde. https://www.facebook.com/groups/suomensukututkimusseura/permalink/15223…
Sama rekisteri on mainittu myös useissa aikaisemmissa vastauksissamme. https://www.kirjastot.fi/kysy/miten-loytaisin-omien-vanhempieni-aiemmat…
Espoolainen voi tehdä kuntalaisaloitteen täällä: Kuntalaisaloite.
Myös Espoon kaupungin e-asiointi sivustolla voi antaa palautetta kaduista ja liikenteestä. Espoon kaupunki
Aloitteessa ei välttämättä tarvita tarkkoja faktatietoja, mutta tietenkin ne ovat perusteluina vakuuttavia.
Auton nopeutta voi mita autossa istuessaan googlen nomeusmittari sovellutuksella. Googlen nopeusmittari
Autotarvikeliikkeet myyvät myös irrallisia nopeusmittareita esim. Motonet
Jos epäilet säännöllistä ylinopeutta jollain kadulla, siitä voi jättää vinkin poliisille. He voivat silloin suorittaa siellä nopeudenvalvontaa pistokokeena. Poliisi
Busseja koskevaa palautetta voi antaa myös HSLn sivustolla. HSL
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy kaksi ruotsinkielistä kirjaa:
Aust, Stefan: Baader-Meinhof, sju år som förändrade förbundsrepubliken, 1990
Meinhof, Ulrike: Ulrike Meinhofs förbjudna tänkesätt, 1976
Aiheesta kerrotaan myös romanissa Theres, kirjoittajana Steve Sem-Sandberg sekä elämänkertateoksessa EigenSinnige Frauen, tekijänä Dieter Wunderlich 2000
Kirjojen saatavuustiedot osoitteessa www.helmet.fi
Tulossa on kirja Kun punainen armeijakunta iski: saksalaisterroristit Tukholmassa 1975, tekijöinä Dan Hansen ja Jens Nordqvist. Kirja ei ole vielä saatavissa kirjastosta.
Shakespearen näytelmän Richard III ovat suomentaneet Paavo Cajander ja Matti Rossi. Paavo Cajanderin suomennokset löytyvät seuraavista laitoksista.
Shakespeare, William:
- Dramoja, osa 15, Suomalaisen kirjallisuuden seura 1897
- Draamoja, osa 15, Suomalaisen kirjallisuuden seura 1920
- Draamat, osa 4, WSOY [1919]-1944
- William Shakespearen kootut draamat, osa V, WSOY 1950
- Kootut draamat, osa 5, Porvoo 1958
Matti Rossin suomennokset ovat ilmestyneet seuraavina laitoksina.
Shakespeare, William:
- Rikhard III, Tammi 1977, ISBN 951-30-4043-7
- Rikhard III, Yleisradio 1985
- Rikhard III, WSOY 2004, ISBN 951-0-29490-X
Tiedot löytyvät Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta, jonka osoite on https://finna.fi .
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy mm. seuraavanlaisia teoksia:
Parantainen, Jari: Tuotteistaminen: rakenna palvelusta tuote 10 päivässä (Talentum, 2007), Parantainen, Jari: Tuotteistajan nimiopas (Talentum, 2007), Kolehmainen, Sanna: Tuotteistus ja kustannuslaskenta tilaaja-tuottajamallissa : tuotekohtaisten kustannuslaskentamallien kehittäminen Tampereen kaupungin tuotantoyksikölle (Tampereen yliopisto, 2007), Lehtinen, Uolevi: Asiantuntijapalvelut: tuotteistamisen ja markkinoinnin suunnittelu (WSOY, 2005), Tuominen, Anniina: Projektituotteistajan opas (Työministeriö, 2005). Voit varata näistä itsellesi parhaiten sopivan verkkokirjastomme http://hameenlinna.kirjas.to/ kautta. Voit myös tehdä verkkokirjastossa haun…
Hei!
Venäläisen nykykirjallisuuden lukeminen perinteisten klassikoiden ohella on erittäin hyvä lähtökohta tutustua venäläisyyteen. Tässä on lista kirjastostakin löytyvistä suomennetuista venäläisistä nykykirjailijoista:
Boris Akunin, Andrei Astvatsaturov, Mihail Berg, Joseph Brodsky, Darja Dontsova, Ruben Gallego, Dmitri Gluhovski, Viktor Jerofejev, Natalja Kljutšarjova, Andrei Konstantinov, Alexandra Marinina, Viktor Pelevin, Jevgeni Popov, Vladimir Sorokin, Eduard Topol, Ljudmila Ulitskaja
Klassikoista voi suositella Gogolia, jota venäläisen kirjallisuuden asiantuntija Jukka Mallinen piti ensimmäisenä realismin edustajan venäläisistä klassikoista. Jukka Mallinen on itse kääntänyt erityisesti Viktor Jerofejevia, joka esimerkiksi…
Useissa kirjastoissa pääkaupunkiseudulla on käytössä "Lainaa kirjastonhoitaja" -palvelu. Se tarkoittaa, että voit etukäteen varata ajan kirjastonhoitajalle, jolloin hän on sovittuna ajankohtana kokonaan sinun palveluksessasi ja ehtii kaikessa rauhassa paneutua esimerkiksi tiedonhakuongelmaasi. Esimerkiksi Pasilan kirjaston Lainaa kirjastonhoitaja -palvelusta saat tietoa tältä sivulta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
Samalta HelMet.fi -sivustolta voit tarkastaa, missä muissa kirjastoissa on vastaavanlainen palvelu. Napsauta linkkiä "Sivustohaku" ja kirjoita hakusanaksi "Lainaa kirjastonhoitaja".
Ikävä kyllä kirjastonhoitajia ei saa kotilainaan, vaan ainoastaan kirjastokäyttöön.
Emme kirjastossa ole lakiasioiden asiantuntijoita, joten on parempi ottaa yhteyttä johonkin lakiasiaintoimistoon.
Yhteyttä voi ottaa myös oman alueen Aluehallintovirastoon, he neuvovat myös työsuhdeasioissa.
Ohjeita täällä:
http://www.tyosuojelu.fi/fi/toimintaohjeita
http://www.tyosuojelu.fi/fi/tyosuhdeasiat
Yhteystiedot täällä:
http://www.tyosuojelu.fi/fi/etela_yhteydenotto
Tähän kysymykseen on vastattu aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=d937be45-01a…
Pirjo Mikkosen "Otti oikean sukunimen" : vuosina 1850 -1921 otettujen sukunimien taustat -kirjasta löytyy useita esimerkkejä siitä miksi sukunimi Aalto tai Aaltonen on otettu. "Ammattikalastajalle merellinen nimi" (1921) "Samannimiset savottakaverit päättivät ottaa eri nimet Aalto ja Laine, joita pidettiin harvinaisina" (1907)
Yhdistin kysymyksessä olevan lauseen ”minkälaisessa yhteiskunnassa … elettiin” ehkä liikaakin arkielämän kuvaukseen, mikä vaikutti lähteiden poimintaan. Kirjojen kelpaavuutta lähdeteoksiksi oli vaikea arvioida. Seuraavat runsaasti kuvitetut, sangen epätieteelliset kirjat ovat saatavana pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista:
Kotimaamme kuva 1-3 : Suomi 1916-1987. WSOY 1988. ”…kertoo sanoin ja kuvin suomalaisten elämästä ja arkipäivästä sekä siihen vaikuttaneista tapahtumista ja ilmiöistä…”
Naisen ja perheen historiaa : oheislukemisto. Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus, 1992. 95 s. (http://www.tkk.utu.fi/avoin/kh/Nape-w.htm)
Suomi silloin ennen : näin elettiin vuosina 1944-1956 / toim. Kai Linnilä ja Kaari Utrio. Tammi 1992. 608 s…
Kansakoulu aloitti Kanavuoressa v. 1946. Koulu toimi ensin varikon alueella parakissa. Sieltä se siirtyi v. 1952 uuteen koulurakennukseen.
Lähde: A. Kolu, Vaajakosken vaiheita : 1940-luvulta 2000-luvulle (Vaajakosken kohinat ry, 2019)
Paula Konosen suomentamana kyseinen tekstikatkelma on seuraavanlainen: "Mitä te teette siellä luostarissa? kysyttiin kerran eräältä luostariveljeltä. Ja hän vastasi: Me lankeamme ja nousemme, lankeamme ja nousemme, lankeamme ja nousemme taas."
Pamin sivuilta löytyy Palkkatutkimus 2004 - yhteenvetoa http://www.pam.fi/mp/db/file_library/x/IMG/12921/file/palkkatut04tiivi… . Elinkeinoelämän keskusliiton EK palkkatilastosivulta http://www.ek.fi/ek_suomeksi/tyoelama/palkat/palkkatilastot.php löytyy Palkkatilastokatsaus 2005, jossa on myös myyjien palkka.
Tässä muutamia viitteitä "Lolita" -teoksen tiimoilta:
Kirjat:
FIELD, Andrew: Nabokov; His Life in Art; A critical Narrative. Hodder and Stoughton, 1967. (Chapter 11)
Internet-osoitteet:
http://www.nytimes:com/books/97/03/02/lifetimes/nab-r-lolita.html
(JANEWAY, Elizabeth: The Tragedy of Man Driven by Desire. New York Times. 17.8.1958)
http://www.evergreenreview.com/100/nabokov.html
(NABOKOV, Vladimir: Lolita and Mr. Girodias)
http://www.theatlantic.com//unbound/classrev/lolita.htm
(ROLO, Charles: Lolita by Vladimir Nabokov. Atlantic Monthly. September, 1958)
http://njnj.essortment.com/vladimirnabokov_rbcj.htm
(WITTMANN, Kelly: Vladimir Nabokov & Lolita)
http://www.randomhouse.com/features/nabokov/amis.html
(AMIS, Martin: Vladimir…
Mielikirjapäivää (Aleksis Kiven päivänä 10.10) koskevia tietoja löydät tapahtumaa organisoivan Lukukeskuksen sivuilta, http://www.lukukeskus.fi/lukukampanjat/mielikirjapaiva/ . Voit tehdä tiedusteluja aiheesta ja siihen liittyvästä materiaalista Lukukeskuksesta. Yhteystiedot ovat seuraavat: Lukukeskus – läscentrum, PL 8 (Linnunlauluntie 7), 00531 Helsinki, puh. 09-774 6110, lukukeskus@lukukeskus.fi.
Tietoja kyseisestä kirjasta (42 s.) löytyy lähinnä Suomen kirjallisuuden historioissa, esim. Suomen kirjallisuus III: Turun romantikoista Aleksis Kiveen tai Suomen kirjallisuushistoria 1: Hurskaista lauluista ilostelevaan romaaniin (1999).
Jos kirjoja ei saa asuinmaastasi Ruotsista, kysy kaukolainamahdollisuutta lähikirjastostasi.
Netistä löytyi seuraava sivu, jossa tosin ohitetaan vain maininnalla Juteinin esikoisteos: http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/juteini.html
Tietoja on kaikkiaan kovin vähän, siksi ehdotankin, että ottaisit yhteyttä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkistoon http://www.finlit.fi/kia/index.html . Ehkä heillä on arkiston kätköissä sellaisia tietoja, joita ei löydy meidän…
Useimmat historiantutkijat opettelevat lukemaan myös vanhoja ruotsinkielisiä, käsin kirjoitettuja tekstejä. Kun kysymyksessä ei ole mukana kuvaa tai edes viitettä siitä, minkälaisesta tekstistä on kyse, on tämän tarkemmin mahdoton asiaa arvioida. Suosittelen kääntymään oman kotikaupungin museon työntekijöiden puoleen kuvan kera. He pystyvät todennäköisesti arvioimaan, minkä tasoista asiantuntijaa hautakiven tekstin tulkitsemisessa tarvitaan, jos he eivät pysty sitä lukemaan. Omat havaintoni viittaavat siihen, että suurimmat ongelmat johtuvat muinaisen kirjoituksen haalistumisesta ja hautautumisesta jäkälän alle, ei niinkään vaikeasta käsialasta (hautakivissä on harvemmin ns. kaunokirjoitusta). Myös äidinkieleltään ruotsinkieliselle tekstin…
