Nämä teokset on suomennettu: Sandford, Christopher: Kurt Cobain. Helsinki.Like, 1996-2004 ja Cobain, Kurt: Päiväkirjat.
Helsinki.WSOY, 2003.
Molempia kirjoja on hyvin saatavilla mm. pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa (www.helmet.fi).
(Englanniksi: Borzillo-Vrenna, Carrie: Kurt Cobain : the Nirvana years : the complete chronicle; Cobain, Kurt:Journals; Cross, Charles R.:Heavier than heaven : a biography of Kurt Cobain; Kurt Cobain : the Cobain Dossier; Cobain, Kurt: Kurt Cobain & Courtney Love in their own words.)
Kappaleen nimi on Judith jätskibaarin tyttö ja sen on säveltänyt Kauko Käyhkö ja Kipparikvartetti levytti sen jo vuonna 1953. Sanat on tehnyt Aune Haarla, myös Ala-Tuuhosena tunnettu. Sanoja en saanut jäljitettyä ja molemmat Kipparikvartetti - muistoissamme-äänitteet vuodelta 1993 ovat "kadonneet" pääkaupunkiseudun kirjastoista - sekä kasetti että cd-levy. Jos äänitteen saa jostain käsiinsä, voi sanat kuunnella siltä.
Kappale löytyy Youtubesta, joten kuuntelin sanat. Vaikka laulun ensimmäisessä säkeistössä sanotaan "Voimat veit niin kuin huume ja mä näännyn jos vain jään / Pakoon, pakoon lähden pakoon, pahaa suurta maailmaa", sillä ei välttämättä viitata narkoottisiin aineisiin. Lyriikassa tällaista kuvailua käytetään usein symbolisesti kertomaan esimerkiksi rakkauden tunteesta ja rakastumisesta. Eräässä toisessa säkeessä puolestaan lauletaan "mulle sä oot kuin tauti", mikä voisi viitata siihen, että laulaja ei saa kyseistä henkilöä mielestään, vaikka haluaisi. Omana mielipiteenäni voisin sanoa, että jokainen voi kuitenkin tulkita laulujen lyriikoita, runoteoksia tai muita taideteoksia sangen vapaasti.
Lähteet:
Karma: Pakoon pahaa…
Englanninkielisessä Wikipediassa on hyväntuntuiset artikkelit Britannian aatelistosta ja puhuttelusäännöistä. Ranskankielisestä aatelistosta vastaavat artikkelit englanniksi ja ranskaksi.
Wikipedian artikkeleista löytyy myös lähdeluettelot ja vinkkejä lisätietojen hakuun kirjallisista lähteistä. Samoin siellä on listauksia etu- ja sukunimistä kulttureittain.
Elämäkerta Kalevi Keihänen - matkailun uranuurtaja kuuluu Suomen kansallisbiografia-projektiin, mutta sitä ei ole vielä julkaistu kirja-muodossa.
Netistä (julkaistu Suomalaisessa elämäkertaprojektissa, SHS, Helsinki 1998)se löytyy kansallisbiografian kotisivulta
http://www.kansallisbiografia.fi .
Sivulle tarvittava lisenssi on mm. Helsingin yliopiston kirjastolla ja Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjastolla. Näissä kirjastoissa pääsee tutustumaan elämäkertaan netissä.
Keihäsen lentoyhtiöstä Spearairista löytyy (kansanperinne)tietoa seuraavalta keskustelupalstalta:
http://www.jippii.fi/jsp/forum/thread.jsp?b=ilmailu&t=418
Osu! näkyy olevan rytmiin perustuva peli joka perustuu toisiin, kaupallisiin peleihin kuten Osu! Tatakae! Ouendan ja Elite Beat Agents. Markkinoilla on myös tätä peliä varten suunniteltuja Osu! tabletteja myynnissä.
Saisio sisältyy suomalaisten kirjastojen ylläpitämään Kirjasampo -tietokantaan, sieltä löydät paljon tietoa ko. kirjailijasta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Acharacter_12317602213101
Kainin tyttärestä löytyy lisäksi Ylen sivulta artikkeli, sekä Pirkko Saision haastattelu: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/01/03/pirkko-saisio-kainin-tytar-min…
Yle Areenasta löytyy myös dokumentti Pirkko Saisiosta, Ammattina kirjailija -dokumenttisarjassa:
https://areena.yle.fi/1-1335091
Kirjasto sijaitsi ennen nykyistä paikkaa tässä aivan vastapäätä nykyisen Kouvolan kansalasiopiston tiloissa. Lastenosasto oli teatterin nykyisen kahvion paikalla.
Nämä tiedot sain vanhan kirjaston tunteneilta kollegoilta, itse en silloin ollut täällä työssä.
Kiinalaista kirjallisuutta saa kirjoittamalla Helmet-hakuun kaksi hakusanaa: kiina kaunokirjallisuus. Kieleksi kannattaa valita vielä suomi (kohdasta 'tarkenna hakua').
Näin tehtävään hakuun tulee myös muun maalaisten kirjoittamaa, Kiinaa käsittelevää tai Kiinassa tapahtuvaa kirjallisuutta. (Haussa ei pysty erikseen rajaamaan pelkästään kiinalaisten kirjailijoiden teoksia.) Onneksi kirjailijoiden nimen perusteella voi jokseenkin helposti päätellä onko kyse kiinalaisesta kynäniekasta vai ei.
Myös elokuviin suosittelen kahden hakusanan yhdistelmää: kiina elokuvat. Aineistolajiksi voi valita 'koko aineiston' sijaan 'elokuvat'.
Jälleen mukaan tulee myös muunmaalaisia tuotantoja, jotka ehkä vain tapahtuvat Kiinassa, mutta kyllä kiinalaisia…
Suomalaisten kirjojen käännökset löytyvät Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen sivulta: http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php. Kun valitsette käännöksen kieleksi arabian, löydätte 9 teosta.
Hei,
FINNA-tietokannan mukaan Kaikkien rakkaitteni puolesta -elokuva on saatavilla videokasettina muutamassa suomalaisessa kirjastossa, mutta ei DVD:nä.
Kaukolainana paikallisen kirjaston kauta sen voi saada ainakin Vampulasta, Seinäjoelta, Säkylä, Lapualta, Salosta ja Rovaniemeltä.
Lähde:
finna.fi
https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…
Puun ja sienen suhde on mutualistinen, sillä sieni saa isäntäkasvilta sokereita antaen vastineeksi kasville vettä ja ravinteita. Monilla puulajeilla on oma sienilaji, jonka kanssa ne elävät symbioosissa (esimerkiksi koivu ja kantarelli). Sienillä on ekosysteemissä tärkeä tehtävä, koska ne hajottavat kuolleita eliöitä ja palauttavat niiden sisältämiä ravinteita takaisin luonnon kiertokulkuun.
Lahottajasienet ovat erilaisia sieniä, jotka aiheuttavat luonnon kiertokulussa puuaineksen ja kasvien lahoamista solunulkoisen entsyymitoiminnan avulla. Sieni siis lahottaa puuta
Lähteet:
Peda.net: Sienet
Wikipedia: Lahottajasieni
Googletuksella ja hakutuloksen kriittisellä seulomisella saa suhteellisen helposti selville, että ainakin joillain heinäsirkoilla (hepokateilla) on hampaat, joita ne käyttävät syömiseen.
On jo Raamatusta (Ilmestyskirja 9:7-10) tunnettu tosiasia, että heinäsirkoilla on purukalusto. Suomalaisessa käännöksessä todetaan, että "niiden hampaat olivat niin kuin leijonain hampaat", minkä mm. muinainen Egypti sai useasti tuta.
Kyseessä on Aale Tynnin runo "Keinulaulu". Runo alkaa siis näin:
Pesän sydämellesi teen
ilmaan siniseen,
panen unipuuhun kiikkumaan, sen latvan tummuuteen.
Runo sisältyy mm. Aale Tynnin "Koottuihin runoihin" sekä Hannu Mäkelän 1992 toimittamaan runoantologiaan "Runoista rakkaimmat : valikoima suomalaisia runoja".
Lähteet:
Runoista rakkaimmat . valikoima suomalaisi runoja (toim. Hannu Mäkelä, Otava, 1992)
Kausikortin voi lainata kirjastokortilla Mikkelin pääkirjaston 1. kerroksen asiakaspalvelupisteessä. Eli kirjastokortti mukaan ja jos kortteja on paikalla lainaus onnistuu. Laina-aika on viikko eikä lainaa voi uusia.
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi (Tammi 1992) on nimi Kira. Venäläinen muunnos nimestä Kyra (alkuaan kreikan Kyrene, nainen Kyreniasta). Nimi ei ole almanakassa.
Kirjastoista löytyy nimistä ja niiden merkityksestä kiinnostuneille monia kirjoja. Edellisen lisäksi esim.
Nummelin, Juri Eemu, Ukri, Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä. 2005
Vilkuna, Kustaa Etunimet Kirja 4. uud. laitos 2005
Lempiäinen, Pentti Suuri etunimikirja. 3. tark. p. 2004
Chastnaya-Leppäniemi, Olga Valitse nimi lapselle!. 2. p. 2003
Nummelin, Juri Osma, Ranja, Vilmiina : 800 harvinaista etunimeä 2003 4
Kiviniemi, Eero Iita linta maria : Etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen 1993 (
Lempiäinen, Pentti Nimipäivättömien nimipäiväkirja…
Ilmatieteen laitoksen sivuilla kerrotaan, että " Ilmoittamamme auringon nousu- ja laskuajat perustuvat yleisesti käytössä oleviin tähtitieteellisiin kaavoihin ja niistä johdettuihin laskuohjelmiin." https://ilmatieteenlaitos.fi/aurinko-ja-kuu#1
Ja koska erilaisilla verkkosivuistoilla voi tarkistaa, milloin aurinko nousee ja laskee esim. Helsingissä lokakuun ensimmäisenä päivänä, taustalla täytyy olla laskentakaavoja. Tällainen laskuri löytyy esimerkiksi täältä http://www.moisio.fi/taivas/aurinko.php?paikka=+helsinki&dy=1&mn=10&yr=…
Ilmatieteen laitoksen sivuilla mainitaan myös, että " Auringon nousu- ja laskuaikoja määritteleviä tähtitieteellisiä kaavoja on useita erilaisia." Yksi kaava löytyy teoksesta Tähtitieteen perusteet…
Hei!
Lainojen uusiminen, varausten tekeminen ja omien tietojen hallinnointi edellyttää verkkokirjastoon kirjautumista. Kirjautuminen tapahtuu kirjastokortin numerolla ja tunnusluvulla (pin-koodi). Pin-koodin saa käymällä jossakin Kuopion kaupunginkirjaston toimipisteessä. Mukana tulee olla kirjastokortti ja kuvallinen henkilöllisyystodistus. Puhelimitse tai sähköpostilla pin-koodia ei anneta.
Kirjastojen aukioloajat ja yhteystiedot löytyvät verkkokirjasto Finnasta https://kuopio.finna.fi/