Terveellisen ruokavalion perustana on saada riittävästi välttämättömiä vitamiineja ja hivenaineita sekä sopivasti energiaa elimistön tarpeita varten.
Tärkeää on huolehtia siitä, että saa syötyä puoli kiloa kasviksia ja hedelmiä päivässä. Jos tuntuu, ettei jaksa syödä kasviksia muun ruoan ohella, kannattaa muiden ruokien osuutta vähentää.
Tässä vielä Terveyskirjaston Terveellisen ruokavalion avaimet - yhteenveto:
•Syö ja liiku niin, että paino ei nouse.
•Korvaa kovia rasvoja pehmeillä.
•Vältä nopeasti imeytyviä sokereita ja suosi kokojyvätuotteita, kuten puuroa ja ruisleipää.
•Syö puoli kiloa kasviksia ja hedelmiä päivittäin.
•Vähennä suolan käyttöä
•Käytä alkoholia enintään kohtuullisesti.
Molemmat sitaatit ovat kirjasta Olemisen sietämätön keveys (WSOY, 1985). Suomennos on Kirsti Sirasteen.
"Häviämisen iltarusko kattaa kaiken, giljotiininkin, kaihon taikaloisteella." (s. 14)
"Välttämättömyys ei suinkaan ole täynnä taikaa vaan sattuma. Tullakseen unohtumattomaksi rakkauden on vedettävä ensi hetkestä lähtien puoleensa sattumia, niiden on lennettävä sen luo kuin lintujen Franciscus Assisilaisen olkapäille." (s. 69)
Kysymykseen, jossa on pyydetty tunnistamaan samankaltainen hyönteinen, on vastattu myös aiemmin.
Aiempi kysymys ja vastaus: https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-hyonteinen-voisi-olla-kyseessa
Hyönteinen kuuluu todennäköisesti surviaissääskien heimoon. Surviaissääskiä on monia eri alaheimoja ja alalajeja.
Tämän linkin kautta pääsee tarkastelemaan surviaissääskistä otettuja kuvia, joihin omaa havaintoaan voi vertailla: https://tarmolampinen.kuvat.fi/kuvat/Hy%C3%B6nteiset+-+Insects/Kaksisiipiset/S%C3%A4%C3%A4sket/Surviaiss%C3%A4%C3%A4sket/
Käytettävissäni olevista lähteistä ei löytynyt suoranaista vertailevaa tutkimusta Suomen ja Viron lastenkirjallisuuden eroista. Aihetta sivuaa Jenni Kavénin pro gradu -tutkielma "Timbu-Limbu, Soppalinna, Venla Vaatekoi, Hirmusten heinäpelto ja Ahti Suomenlahti : erisnimien kääntäminen virolaisten lastenkirjojen suomennoksissa 1930–2020". Verkossa siitä on luettavissa tiivistelmä: https://helda.helsinki.fi/items/48817e6a-303f-4bd3-973c-30818e02b9e0.
Tämän kysymyksen kohdalla suosittelisin yhteydenottoa Lastenkirjainstituuttiin: https://lastenkirjainstituutti.fi/.
Valitettavasti minulla ei ollut mahdollisuutta saada käsiini suomennettua kirjaa, siitä on varausjono. Kirjan nimi on suomeksi Tätä on kristinusko. Jos mahdollista, voit varata kirjan itse Helmet-kirjastosta ja tutkia suomennosta, jonka on tehnyt Marja Liljeqvist.Lähde:Helmet.fi. https://helmet.finna.fi/
Niina Revosta ja hänen tuotannostaan löytyy tietoja teoksesta Kotimaisia nykykertojia. 1-2, Helsinki,BTJ Kirjastopalvelu, 2003.
Kirjailijan henkilö- ja yhteystiedot:
http://www.arsnet.net/ANJ.asp?viewID=165&peopleID=475
Kirjailijan haastattelu Unikareen kirjallisuus sivuilla:
http://www.unikankare.net/kirjallisuus/muut/leena_koiranen_niina_revon_…
Palkintoja ja arvosteluja:
http://www.uta.fi/laitokset/naistutkimus/miestutkimus/kossu/kossulaus.h…
http://www.kiiltomato.net/?rcat=Kotimainen+proosa&rid=454
Hei
Sukunimiä ääkkösillä voi englanniksi kirjoittaa kolmella eri tavalla:
Häkkönen ja Ylönen (eli säilyttää ääkköset)
Haekkonen ja Yloenen
Hakkonen ja Ylonen
Nämä ovat listattu suositustavan mukaisesti, eli ensisijaisesti nimi kirjoitetaan niin kuin se on suomeksikin. Jos se ei ole vaihtoehto, suositus on kirjoittaa ae ja oe.
Seuraavasta verkko-osoitteesta voit tutkia erilaisia kiinankielisiä käännöksia englannin kohtaloa tarkoittavalle sanalle "fate":
http://www.chinese-tools.com/
Kuten huomaat asia ei ole aivan yksinkertainen.
Kansallisbibliografia Fennica ( https://finna.fi sekä Suomalaisen kirjallisuuden seuran mainio käännöstietokanta ( http://www.finlit.fi -> käännöstietokanta tai suoraan http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php ) kumpainenkin kertovat, että Eino Leinolta on käännetty ruotsiksi Helkavirsien lisäksi kokoelma runoja nimellä Lyriskt urval vuonna 1931.
Suomeksi Eino Leinon Korkea veisu on Talvi-yö -kokoelmassa.
Vänrikki Stoolin tarinat julkaistiin suomeksi jo vuonna 1848. Albert Edelfeltin kuvittamat Vänrikki Stoolin tarinat ilmestyivät vihkoina vuonna 1898. Vuoden 1919 laitoksen painosmäärät löytynevät WSOY:n tilastokirjoista, joita kaupunginkirjastossa ei valitettavasti ole. WSOY:n arkistosta niitä kannattaa kysellä. Runebergsbiblioteketista (Svenska Litteratursällskapet i Finland)tieto saattaisi myös löytyä.
Asiasanoilla sopimusoikeus tai sopimukset oikeus löytyy useampiakin teoksia esim. Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta: http://www.ouka.fi/kirjasto/kokoelma/index.html . Uusimpia ovat Jari Vuorijoki: Lakiopas sopimuksen tekemiseen, 2002 tai Ari Saarnilehto: Sopimusoikeuden perusteet, 2002. Suomen kirjallisuuden mukaan Mika Hemmolta on ilmestymässä kolmiosainen teos sopimusoikeudesta.
Voit uusia lainasi (mikäli niistä ei ole varauksia) kaksi kertaa tuomatta kirjoja mukanasi Turun kaupunginkirjastoon. Sen jälkeen kirjat on tuotava "näytille" uusittaessa. Kirjat voi uusia kirjastossa, puhelimitse tai verkossa, mikäli sinulla on käytössäsi tunnusluku http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=custs&sesid=1001336329
Lisätietoja saat kotisivultamme hakemistosta kohdasta "lainaaminen" http://www.turku.fi/kirjasto/
Kirjaston kotipalvelun saatavuus maaseudella riippuu kunnan kirjastopalvelujen laajuudesta. Esimerkiksi Joensuuhun kuuluvissa maaseutukylissä palvelua saa eri tavalla. Yleisimmin aineiston toimittaa asiakkaalle joku kirjaston henkilökunnasta tai kirjasto kokoaa asiakkaan toiveet kassiin, jonka kunnan kotipalveluhenkilö vie muun käynnin yhteidessä perille. Jos kirjastoauton reitti kulkee läheltä, voi myös sitä kautta saada henkilökohtaista palvelua.
Myöhästymismaksua aletaan periä heti eräpäivän jälkeen, se on kirjojen osalta 2mk/viikko. Lisäksi peritään 3mk myöhästymisilmoituksen postimaksuja. Teille ilmeisesti ehtii tulla kaksikin myöhästymisilmoitusta (en tiedä kirjan tarkkaa eräpäivää). Näin laskien kirjasta menee syyskuun alussa palautettaessa noin 20 mk. Myöhästymismaksu on Tampereella enintään 40mk/kirja ja sen päälle nuo myöhästymisilmoitusten maksut.
Hei,
Kiitos tiedustelustasi.
Kysymäsi tiedot löytyvät Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilastosta, jonka kotisivu on
https://www.tilastokeskus.fi/til/yrti/index.html
Yksityiskohtaiset tiedot ovat tietokantatauluissa (linkki Taulukot kotisivun vasemmasta reunasta)
Suora linkki taulukoihin
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__yri__yrti/?tablelist=true
Olen tehnyt sinulle valmiin poiminnan taulusta
004 -- Yritykset toimialoittain ja henkilöstön suuruusluokittain, 2013-2017*,
jossa on toimialojen 55-56 tiedot vuosilta 2016-2017. Vuoden 2017 tiedot ovat vielä ennakkotietoja.
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/sq/0dd87e39-7ef8-4949-be13-fc90bfe71742
(jos linkki ei toimi tästä suoraan kopioi se selaimen osoiteriville).…
Tiedustelemasi kirja voisi kuvauksesi perusteella olla Lotta Gahrtonin kirjoittama ja Stefan Hanssonin kuvittama Eläinten jouluaatto. Suomennoksen on kustantanut Otava vuonna 1998. Kirjassa joulupukki on lähdössä reellään jakamaan lahjoja ihmisille, kun hän kohtaa tunturissa pulaan joutuneita naaleja, joita hän päättää auttaa. Matkallaan joulupukki kohtaa monta muutakin metsän eläintä, mm. ilveksen sekä hirven, jolla hän pääsee ratsastamaan.
Teosta on vielä saatavilla kirjastoista eri puolella Suomea, joten mikäli teosta ei sinun kirjastostasi löydy, niin kaukolainaus voisi olla yksi mahdollisuus.
Uuden tunnusluvun saa kirjastosta henkilöllisyytensä todistamalla.
Vesilahden kirjaston Internetsivuilta löytyy kirjastojen yhteystiedot ja aukioloajat
http://www.vesilahti.fi/sivistys_ja_vapaa-aika/kirjasto-ja_kulttuuritoi…
Turun kaupunginkirjastosta löytyy vain muutamia teoksia kuvien opetuskäytöstä. Teoksessa Wærn, Yvonne: Bild och föreställning : om visuell retorik (Studentlitteratur, 2004) käsitellään myös kuvien opetuskäyttöä. Samoin teoksessa Hatva, Anja: Kuva - hyvä renki, huono isäntä (Urex, 1987)käsitellään vähän kuvien käyttöä pedagogiikassa.
Opettaja-lehden Soili Hämäläisen artikkelissa: "Kuvilla pääsee syvälle" (2012:7, s.38-39) http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/PAGE/OPETTAJALEHTI_EPAPER_PG/201… kerrotaan kuvien käytöstä opetuksessa. Artikkelissa mainituista Spectrokorteista löytyy lisää tietoa http://www.spectrovisio.net/etusivu/spectrokortit/taustaa.html
Tällä sivulla mainittu teos Valokuvan terapeuttinen voima (Duodecim, 2009) löytyy…
