Voit maksaa maksut kirjastossa käydessäsi käteisellä tai pankki- tai luottokortilla.
15 vuotta täyttäessäsi kirjastokortin vaihtaminen ei ole mitenkään välttämätöntä, vaan riittää, että asiakasrekisterissä asiakasryhmäsi vaihdetaan lapsesta nuoreksi. Jos vanha korttisi on esimerkiksi kovin kulunut tai jos jostakin syystä nimenomaan haluat uudenlaisen kortin, se on kyllä mahdollista vaihtaakin.
Samba oli pitkään vain Brasiliassa tunnettu alueelinen musiikkikulttuuri. Maailmalle se alkoi toden teolla levitä levytysten ja elokuvien välityksellä 1930-40-luvuilla.
Ylen Fono-tietokannan ja Viola-kansallisdiskografian perusteella ensimmäiset sambalevytykset tehtiin Suomessa 1940-luvun lopussa. Henry Theelin samba "Maria de Bahia" äänitettiin 1948. Vuonna 1949 Theel levytti Toivo Kärjen sävellyksen "On sambaa tanssi tää". Kappaleen nimi kertoo ilmiön uutuudesta. Theelin lisäksi Olavi Virta levytti samboja samana vuonna. Georg Malmsten levytti oman sävellyksensä "Kohtalokas samba" vuonna 1950.
Samba oli aluksi vain yksi tanssirytmi muiden lattarityylien joukossa. Voi kuitenkin olettaa, että sambakappale saattoi soida suomalaisen tai…
Tutustumisen voisi aloittaa Helmetistä löytyvällä Hartolan kirjalla, jonka on toimittanut Erkki Markkanen (Hartolan kunta, 1963)
Suomen kansallisbibliografiasta (Fennica.fi) löytyy haulla "Hartola historia"useita teoksia.
https://finna.fi
Netistäkin löytyy haulla "Hartola 1700-luku" YLEn historia-artikkeli. Siinä tosin puhutaan Heinolasta, mutta elo lienee ollut melko samanlaista...
https://yle.fi/uutiset/3-5592799
Tuon ajan puhallinorkesterista on vähän mainintoja, ja erillistä historiikkia orkesterin toiminnasta ei ole tehty. Tuomiokirkkoseurakunnan kanttorin (sähköposti 5.7.2020) mukaan "Jorma Svanströmin aktiivisen toiminnan myötä orkesteri oli hyvin aktiivinen tuolloin aikoinaan". Myös puhallinorkesteri Apollo on perustettu tämän Tuomiokirkon puhallinorkesterin jäänteistä. Apollon kotisivut: https://www.apollo-orkesteri.fi/
Lisäksi joitakin potentiaalisia lähteitä:
Rumpali Mikko Virton kotisivuilla on lyhyesti kerrottu, että Tuomiokirkon puhallinorkesteri oli "tasokas": https://virto.fi/contents/?page_id=300
Joitakin jäsenistöä luetellaan DDT Jazzbandin muistelma-artikkelissa: http://…
Uusin jonka löysin Helmet-kirjastojen kokoelmasta oli tämä Suomi-englanti-suomi –sanakirja, jonka viimeisin eli 19. painos on ilmestynyt 2015.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2045669?lang=fin
Tarkoitat ilmeisesti Joh. K. Lindstedtin toimittamia "Laululippaita", joista ensimmäinen on julkaistu vuonna 1905. Niihin ei ole olemassa vastaavia nuottipainoksia, vaan laulujen nuotit täytyy etsiä erikseen laulu kerrallaan.
Finna-hakupalvelu:
https://finna.fi/
Kansalliskirjaston hakupalvelu:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on vastattu aiemmin "Laululipasta" koskevaan kysymykseen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/tietoja-kirjasta-laululipas-1-1912?langua…
Tekoäly saattaa keksiä olemattomia lähteitä (tee esim. haku "chat gpt makes up references"), eikä sen antamaan tietoon kannata luottaa tarkistamatta.
Isbn-numeron alku 978-952-371 kuuluu Tampereen kaupungille ja 978-952-221 Tielaitokselle (tarkistettu isbn-rekisterikeskuksesta 7.11.2023). Ilmeisesti näitä isbn-numeroita ei kuitenkaan ole annettu millekään julkaisuille.
Työterveyslaitoksen tietopalvelukeskuksen tietokannoista ei löytynyt aineistoa jääkiekkoilijoiden vammoista, mutta tehtyäni tiedonhaun Googlella sain hakusanalla jääkiekkovammat vastaukseksi 60 sivustoa, joilla on paljonkin materiaalia vammoista. Esimerkiksi Likesin sivuille on koottu tutkimusprojektin "Jääkiekkotapaturmat Suomessa. Seurantatutkimus jääkiekkovammojen esiintyvyydestä, syntymekanismeista, hoidosta ja ehkäisystä" 25 julkaisua ko. aiheesta. Sivun osoite on:
http://www.likes.fi/fi/tutkimus/jaakiekko.html
Sivulta löytyvät mm. seuraavat viitteet:
Mölsä J, Taimela S, Kujala U: Jääkiekkovammoja voidaan vähentää. Valmennus & Kunto 2: 1994.
Mölsä J, Kujala UM, Näsman O, Taimela S: Knee injuries in ice hockey. 3rd Scandinavian…
Tällä hetkellä yleisissä kirjastoissa ei näytä olevan tarjolla sen enempää sähkökirjoja kuin niiden lukulaitteitakaan asiakkaiden lainattavaksi. Mahdollisuuksia kyllä tutkitaan (kts. esim. tutkimusraportti "Sähkökirjan käyttötutkimus" http://www.kirjastot.fi/index.asp ). Sen sijaan kirjastossa voi lukea elektronisia aineistoja, kuten lehtiä, sanakirjoja ja eri alojen hakuteoksia, kts. esim. http://www.lib.helsinki.fi/finelib/index.html . Sähkökirjojen lainaaminen saattaa jo lähitulevaisuudessa olla mahdollista.
Kaikkien Suomen kirjastojen yhteystiedot löytyvät tältä sivustolta:
https://hakemisto.kirjastot.fi/
Yhtä sähköpostiosoitetta ei ole, vaan jokaisella kirjastolla on omat yhteystietonsa. Mikäli haluat markkinoida omaa julkaisuasi, Kirjastot.fi-sivustossa on olemassa Pienkustantajien uutuuksia -niminen foorumi, josta tieto myös saavuttaa kirjastoja. Se löytyy palvelun keskustelufoorumit-sivulta, https://www.kirjastot.fi/forum/404 , jossa on myös ilmoittamiseen liittyviä ohjeita.
Laiskotellen löytyy useammaltakin cd-levyltä. Voit etsiä ja varata levyn pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistohaun kautta osoitteessa www.helmet.fi . Kirjoita kohtaan Teoksen nimi 'laiskotellen'.
Varaamiseen tarvitset tunnusluvun, jonka saa kirjastosta henkilöllisyytensä todistamalla. Noutokirjaston voi vapaasti valita eli voit lainata levyn Kirjasto 10:stä
Ajatus mietiskelystä tai ajattelusta onnellisuuteen kytköksissä olevana tekijänä esiintyy tosiaan Aristoteleen Nikomakhoksen etiikassa. Teoksen kirjan X luvussa 8 esiintyy seuraava virke: "Ja niin onnellisuus on siis eräänlaista mietiskelyä." (Aristoteles 2012, 1178b30) Englanniksi sama kohta teoksesta on käännetty esimerkiksi seuraavalla tavalla: "Happiness, therefore, must be some form of contemplation." (Aristotle 1925, 1178b30) LähteetAristoteles: Nikomakhoksen etiikka (Ηθικά Νικομάχεια). Suom. Simo Knuuttila. Gaudeamus, Helsinki 2012.Aristotle: Nicomachean Ethics (Ηθικά Νικομάχεια). Translated by W. D. Ross. Oxford University Press, Oxford 1925. The Internet Classics Archive. https://classics.mit.edu/Aristotle/nicomachaen.html […
Hei
kirjastossamme on mikrofilmattuina seuraavia lehtiä, jotka ovat ilmestyneet täällä mainitsemanasi aikana:
Vaasan sanomat
Vasa tidning
Vaasan Lehti
Wasa Framot
Vasabladet
Pohjalainen (1889-)
Suosituimmuudesta en löytänyt tietoa, mutta paikallisia valtalehtiä ovat edelleen Vasabladet ja Pohjalainen - jos siitä voi jotain päätellä, niin ehkäpä ovat olleet luetuimpia lehtiä jo tuolloinkin.
yt.
Leena Salminen
Vaasan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
Ekologia, ympäristötiede, on biologian haara, joka tutkii eliöiden suhdetta toisiinsa ja ympäristöön, siis yksilöitä, populaatioita, eliöyhteisöjä ja ekosysteemiä sekä niiden välistä vuorovaikutusta. Nykyään yhä tärkeämmiksi ovat muodostuneet ihmisen ja ympäristön välisiä vuorovaikutuksia tutkivat ekologian osa-aluueet.
Internetissä esim. osoitteessa http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/5luonnontieteet/biologia/… löytyy lisätietoa ekologiasta.
Käytettyyn äänentoistoon erikoistunut Classic Audio yritys näyttää tarjoavan kelanauhoja. http://www.classicaudio.fi/muut-laitteet/kelanauhurit
Kruunuradiosta kannattaa myös kysyä.
http://www.kruunuradio.fi/
Kuluttaja-lehti on testannut vuonna 2007 (lehden numerossa 5, s. 17-19) proteiinipatukoita. Lehti testasi 12 patukkaa, mutta selvitti vain niiden hiilihydraattimäärän, ei pelkkiä sokereita. Testin mukaan patukoiden hiilihydraattimäärät sataa grammaa kohden vaihtelivat 23:sta 61:een.
Mtv:n Kevyesti testattu -blogi testasi viisi proteiinipatukkaa. Niissä oli sokereita 2-28 grammaa 100 grammaa kohden:
http://blogit.mtv.fi/kevyestitestattu/2013/05/03/patukat-syynissa/
Sokereiden määrä patukkaa kohden vaihtelee siis suuresti, eikä keskimääräinen määrä ehkä kerro kovin paljon.
Laskusi on varmaankin koulutehtävä. Apua sen ratkaisemiseen kannattaa kysyä opettajalta.
Robert Swindellsiltä on suomennettu neljä kirjaa, jotka ilmestymisvuosineen ovat:
Huone 13 (1991)
Hirviö (1992)
Lohikäärmeen sisällä (1993)
Kivikovat kadut (1994)
Korjattavissa olevien kirjojen korjaaminen kirjastossa tähtää aineiston käyttöiän pidentämiseen. Perinteisesti kaikki mikä oli korjattavissa, pyrittiin korjaamaan omassa kirjastossa. Tavallisimmin sitä ovat tehneet käsistään näppärimmät työntekijät, mutta isommissa kirjastoissa on ollut myös päätoimisia kirjankorjaajia. En osaa sanoa, vieläkö tällaisia vakansseja on olemassa, mutta ainakin 2010-luvun alussa esimerkiksi Tikkurilan kirjastossa kirjankorjaaja oli ja Helsingin kaupunginkirjastolla on 1990-luvulla ollut peräti yhdeksän sitojaa.
En ole kuullut, kirjojen korjaamisen ulkoistamisista, paremmin tietävät voivat korjata. Mitä kouluttautumiseen tulee, virallista kirjaston kirjankorjaajan "tutkintoa" ei ole, mutta ns. kirjansitojan…
Etsitty kirja lienee Norma Fox Mazerin Kaapattu tyttö (Otava, 1985).
"Terrin äiti on kuollut jo vuosia sitten, tai niin isä on aina sanonut. Terrillä ei ole edes valokuvaa äidistä, eikä isä halua puhua hänestä. Yllättäen Terri saakin selville, että hän ja isä ovat viettäneet liikkuvaa elämää siksi, että he ovatkin pakomatkalla. Ja äiti onkin elossa..."
