Yrjö Kilpisen teosluettelosta ei löydy täsmälleen "Iltalaulu"-nimistä sävellystä, joten aivan varmasti en pysty selvittämään, mistä laulusta on kysymys, tuskin kuitenkaan "Illalla"-laulusta, sillä se ei ole harras ja on vaikea kuvitella sitä laulettavan yhteislauluna. Yrjö Kilpisen laajasta laulutuotannosta löytyy kuitenkin useita lauluja, joiden nimessä on sana ilta. (Pdf-muotoisesta teosluettelosta voit etsiä ne Etsi-toiminnolla.) Luettelosta löytyy esim. Einari Vuorelan runoihin sävelletyt "Kulkurin polska", josta käytetään myös nimeä "Kulkurin iltalaulu", ja "Odottava", josta käytetään myös nimeä "Iltalaulu".
Teosluettelossa mainitaan myös opusnumeroton yhteislaulu "Iltavirsi", josta käytetään myös alkusanojen mukaista…
Kirjasto Omenassa tutkittiin asiaa ja todettiin, että keltainen sävy tuntuu todellakin korostuvan. Koneelle on tilattu huolto, jossa kalibroidaan väritasapainoa. Teidän on myös mahdollista säätää itse konetta käyttäessänne sekä värisävyjä että niiden kylläisyyttä.
Omenan tulostin on riittävä toimistokäyttöön. Sellon kirjastosta löytyy erittäin laadukas tulostin, EPSON Stylus Pro 4900 A2, jos tarve on painokelpoiselle jäljelle. Sen käyttöön täytyy varata aika, puh. 09 816 57607.
Kirjaston henkilökunnalla ei ole valtuuksia todistaa oikeaksi asiakirjojen jäljennöksiä. Asiassa voi kääntyä Digi- ja väestötietoviraston julkisen notaarin puoleen. Lisätietoa aiheesta on viraston sivuilla: https://dvv.fi/asiakirjojen-oikeaksi-todistaminen
Ajoneuvohallintokeskuksen sivuilta löytyy selkeät ohjeet mopokortin hankkimisesta.
http://www2.ake.fi/mopo/hankinta.html
Ensin sinun on haettava ajokorttilupaa poliisilaitokselta. Hakemusta varten tarvitset lääkärintodistuksen tai nuorison terveystodistuksen, kaksi passikuvaa ja huoltajien suostumuksen. Samalla maksetaan ajokorttilupamaksu.
Lisätietoja ajokorttiluvan hakemisesta löytyy poliisin webbisivuilta:
http://www.poliisi.fi/poliisi/home.nsf/pages/89C7A076CB88BC8BC2256BC300…
Mopokortti edellyttää myös, että läpäiset mopotutkinnon. Se sisältää pelkän teoriakokeen. Mopokortin saaminen ei edellytä pakollista opetusta, mutta mopokurssin käyminen on kuitenkin suositeltavaa. Mopotutkintoja järjestävät paikalliset kuljettajantutkinnon…
En onnistunut löytämään nuottia tähän kappaleeseen. Soinnut löytyvät täältä: https://chordify.net/chords/muumimusiikkia-13-moominmusic
Verkosta löytyy joitakin Sumio Shiratorin sävellysten nuotteja, mutta painettuja nuotteja löysin vain yhden: Pikku Myyn poppikoulun. Se sisältyy Liisa Koskimiehen opinnäytetyöhön (https://urly.fi/Y8t). Hän on siihen sovittanut pianolle Sumio Shiratorin Muumilaakson tarinoita -animaatioelokuviin säveltämiä kappaleita.
Valitettavasti Gunnar Nordström on eräs niistä kirjailijoista, joista ei tunnu löytyvän mitään tietoja. Hänen suomalainen kustantajansa on Karisto. Kariston sivuilla ei ole tietoja tästä kirjailijasta. Google-haku tuottaa etupäässä ruotsinkielisiä viitteitä, eikä mikään niistäkään kerro paljoa kirjailijasta. Jos ruotsin kieli sujuu, voit katsella Googlesta laittamalla kirjailijan nimen hakusanaksi. Kirjailija toimii NHL-asiantuntijana ruotsalaisille tiedotusvälineille on ainoa löytämäni tieto, ja sen tiesit jo itsekin.
Riippuu aivan kirjasta! Miljööhän tarkoittaa tarinan tapahtumaympäristöä: aikaa ja paikkaa, johon kirjan tapahtumat sijoittuvat.
Jännityskirjallisuudessa on useita alalajeja, joista löydät enemmän tietoa vaikkapa Kirjasammosta tai Anna-Maria Toivosen Kieli- ja kirjallisuus -blogista. Klassisten salapoliisiromaanien (esim. Agatha Christie) tapahtumapaikkana on usein maaseutu tai yläluokkainen kartano, nk. kovaksikeitetyt dekkarit (esim. Raymond Chandler) tapahtuvat yleensä suurkaupungin sykkeessä ja moderni rikoskirjallisuus voi sijoittua melkeinpä mihin tahansa.
Sukututkimusseuran sivuilta löytyy tieto, että hautakivitietokanta on siirretty osaksi SukuHakua vuoden 2021 lopussa ja vanha hautakivitietokanta on poistunut käytöstä. SukuHaku-palvelussa kerrotaan, että se on pääosiltaan Suomen Sukututkimusseuran jäsenetu. Ainoastaan jäsenet näkevät palvelun kaiken sisällön. Tällä hetkellä palvelussa ei ole kaikille vapaata aineistoa. Sivusto on osoitteessa https://www.genealogia.fi/hautakivitietokanta
Hautakivitietokannan ylläpidosta vastaa ja hautamuistomerkkien tallennustyön koordinaattorina toimii seuran asiakasneuvoja, joka neuvoo mm. tietokannan käytössä. Yhteystiedot löytyvät täältä: Yhteystiedot | Suomen Sukututkimusseura (genealogia.fi)
Kuntaportaalin mukaan tiheimmin asuttu kunta on Helsinki. Yli tuhannen asukkaan kuntatiheyteen yltävät lisäksi Kauniainen, Kerava ja Järvenpää http://www.kuntaportaali.org/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;374;36984;1… .
Kaupunkien ja kuntien omilta nettisivuilta löytyy kuntakohtaisia asumistiheystietoja, esim.
- Helsinki http://www.hel2.fi/tietokeskus/julkaisut/pdf/10_01_25_Hki_alueittain,.p…
- Oulu, asukastiheys kaupunginosittain
http://www.ouka.fi/yleiskaavoitus/uusioulu/selvitykset/taydennysrakenta… .
Tilastokeskuksen tilastoja
Asuminen ja asuinolot http://pxweb2.stat.fi/Dialog/Saveshow.asp .
Netistä tuo 21. osa löytyy ainakin sivulta http://en.wikipedia.org/wiki/The_Threat_%28Animorphs%29 ,
tai siis tiedot tuosta osasta
Suomen kirjastoista tuota "uhkaa" näyttää olevan mahdoton löytää, pääkaupunkiseudun tietokannassa, Helmetissäkin on kyllä osat 20 ja 22 englanniksi, mutta juuri tuo osa puuttuu.
Ruokaviraston sivuilla kerrotaan, että monet pavut sisältävät proteiineihin kuuluvaa myrkyllistä lektiiniä (fytohemagglutiniinia). Useat pavut sisältävät lisäksi yhdisteitä, jotka estävät proteiinien hajoamista ruoansulatuskanavassa.
Lektiinit ovat valkuaisaineita, jotka tuhoutuvat vain kunnon lämpökäsittelyssä. Huolellinen huuhtelu ja liotus sekä riittävän pitkä keittäminen ovatkin papujen sisältämien myrkkyjen vuoksi erityisen tärkeitä nimenomaan kuivatuissa pavuissa. Tuoreetkin pavut tulee aina kypsentää ennen käyttöä.
https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/tietoa-elintarvikkeista/elintarvikkeiden-turvallisen-kayton-ohjeet/elintarvikkeiden-luontaiset-myrkyt/papujen-lektiini/
Arvo riippu täysin kunnosta. Hintoja voi etsiä esim. Suomen Numismaattisen Yhdistyksen laatimasta "Suomen rahat arviohintoineen 2005" -teoksesta, jota voi tiedustella kotikunnan kirjaston kautta. Hintaesimerkkejä voi löytää myös www.huuto.net "osastokohtainen haku". Lisäksi tietoa eri aikojen rahoista löytyy mm. Suomen numismaattisen yhdistyksen ja Suomen numismaatikkoliiton sivuilta:
http://www.snynumis.fi/
http://www.numismaatikko.fi/
Tarkan hinnan saatte viemällä rahan rahaliikkeeseen arviointia varten.
1. Ilma ei sijaitse ilmakehän sisä- tai alapuolella. Ilmakehä tarkoittaa Maata ympäröivää ilmamassaa, joka on yli sadan kilometrin paksuinen.
2. Me emme tunne Maan likettä esimerkiksi ilmavirtauksena, sillä Maan like on tasainen. Aivan kuten lentokoneessakin liikkeen voima tuntuu sen kasvaessa tai hidastuessa (nousussa ja laskussa), mutta itse tasaisen lentomatkan aikana voisi kuvtella olevansa paikallaan. Ilmakehä pysyy muodossaan Maan painovoiman takia ja siksi pysyy Maan mukana.
Tarkempia tietoja sfääreistä saat katsomalla wikipediasta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmakeh%C3%A4
Sanasto on kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö, joka edustaa tuhansia suomalaisia kirjallisuuden tekijöitä: kaunokirjailijoita, tietokirjailijoita, kääntäjiä, runoilijoita ja oppikirjailijoita.
https://www.sanasto.fi/miksi-liittya/
Lainauskorvaus on tekijänoikeuskorvaus, jota maksetaan teosten kirjastolainaamisesta. Se on korvaus teosten ilmaisesta käyttämisestä ja siitä tekijälle aiheutuvasta tulonmenetyksestä. Lisää lainauskorvauksesta https://www.sanasto.fi/lainauskorvaus/
Koska vastausta on kommentoitu paljon, kysyimme tarkennusta Sanastosta. Tässä vastaus:
Yksinkertaisuudessaan vastaus kuuluu näin:
Oikeus lainauskorvaukseen syntyy ETA-maista peräisin oleville tekijöille, joiden on luonnollisesti haettava korvauksia aina…
Ilkka Remes syntyi vuonna 1962 Etelä-Karjalassa, Luumäellä. Hänestä löytyy tietoa esim. Ari Haasion kirjasta Suomalaisia dekkarikirjailijoita (2001).
Netistä tietoa Remeksestä löytyy hänen omilta kotisivuiltaan osoitteesta http://www.ilkkaremes.com/tyohuone/biografia.html ja Sanojen aika -tietokannasta http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&pid=42&lang=FI
Seuraavissa lehdissä on artikkeleita Remeksestä:
Tuntematon Remes, Kodin kuvalehti 17/1999 s. 14-16
Ilkka Remes : vetävän tarinan koukussa, Anna 31/1999 s. 92-94, 98
Emme ole löytäneet nöösi-sanan alkuperästä mitään tietoa. Arvelusi siitä, että se juontaisi juurensa englannin newsie-sanasta kuulostaa kyllä hyvin järkeenkäyvältä. Halutessasi voit tiedustella asiaa vielä Kotimaisten kielten keskuksesta http://www.kotus.fi/ .
Kirjastoista löytyy useampiakin asiakirjaoppaita, jotka sisältävät mainitsemasi asiat; esimerkiksi Solveig Lehrerin kirja Affärsbrev - Liikekirjeitä - Business letters, Utbildningstyrelsen.1996.
Perusteellisimmat ohjeet ovat ruotsiksi, mutta sanastoa ja malleja on myös englanniksi ja suomeksi. Voikin olla, että joudut turvautumaan useampaan teokseen löytääksesi tarvitsemasi tiedot.
Liikekirjeenvaihtoa käsitteleviä kirjoja voit etsiä pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohausta, http://www.libplussa.fi/. Valitse asiasanahaku ja käytä asiasanana liikekirjeenvaihto tai luokkaa 675.3. Voit rajata hakutulosta valitsemalla kieleksi vuorotellen ruotsin, englannin tai suomen. Näin tulosten selaaminen on vaivattomampaa. Plussasta näet myös missä…
