Kollegat ehdottivat, että kyseessä voisi olla Markku Ropposen Otto Kuhala-sarja.
Voit lukea Kuhala-sarjasta alla olevasta linkistä Kirjasampoo.
Markku Ropponen ja Otto Kuhala -sarja Kirjasammossa
Taiderikollisuuteen kuuluvat taidevarkaudet, väärennökset, petokset, salakuljetukset ja tekijänoikeusrikokset. Aihetta käsittelevää kirjallisuutta voi etsiä pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-aineistoluettelosta (http://www.helmet.fi/) esimerkiksi hakusanalla taideväärennökset. Haun tuloksena on, että suomalaista taiderikollisuutta 1990- ja 2000-luvulla käsittelevät seuraavat kirjat:
Rumpunen, Risto: Väärää taidetta. Taiderikollisuus Suomessa (Suomen vakuutusalan koulutus ja kustannus, 2004)
Laitinen-Laiho, Pauliina: Taideväärennökset (WSOY, 2004)
Vanhempi aihetta käsittelevä kirja on Taideväärennöksiä Suomessa (Turun rikospoliisien yhdistys, 1995).
Helmet-aineistoluettelosta voit tarkastaa kirjojen saatavuustiedot.
Alibi-lehteä ei voi…
Varkauden pääkirjastossa on asiakastietokoneita, joilta on tulostusmahdollisuus, tältä sivulta löytyvät yhteystiedot, palvelut ja aukioloajat http://hakemisto.kirjastot.fi/varkauden_paakirjasto
Jane Austenista löytyy runsaasti tietoa. Voit hakea niitä www.helmet.fi- osoitteesta. Etusivulla lukee sanahaku, klikkaa siitä ja kirjoita s:Austen, Jane. Myös osoitteesta www.google.fi voit hakusanalla Austen, Jane löytää paljon aineistoa.
Sen sijaan on vaikea antaa lukuja siitä, miten paljon Austenin kirjoja lainataan. Ne ovat kaikki klassikkoja, joiden suosio vaihtelee esim. sen mukaan, onko niiden pohjalta hiljattain valmistunut elokuva tai TV-sarja tai onko niitä muuten käsitelty tiedotusvälineissä. Sormituntumalla voi kuitenkin sanoa, että suurin osa lukijoista on naisia.
Suomen Uutiset oli Suomen Maaseudun Puolueen pää-äänenkannattaja.
Kirjastojen yhteistietokanta Melindasta löytyy haulla lehden nimi Suomen Uutiset kolme viitettä:
1. Suomen uutiset. Helsinki : Rekolid : Helsingin yliopiston kirjasto [jakaja], 1964-1995. Mikrotallenne
2. Suomen uutiset / Pientalonpoika r.y. Helsinki : Pientalonpoika, 1961-1995. Jatkuva julkaisu
3. Pientalonpoika : Suomen pientalonpoikien pää-äänenkannattaja. Helsinki : Suomen pientalonpoikien puolue, 1959-1961. Jatkuva julkaisu
Wikipedia tietää: "SMP:n äänenkannattaja oli Suomen Uutiset (ISSN 0356-5017), joka aloitti ilmestymisensä 27. helmikuuta 1959 nimellä Pientalonpoika. Lehteä julkaisi Pientalonpoika-osakeyhtiö. Lehti ilmestyi aluksi kerran kuussa, syksystä…
Fanisivuilla, esim. http://www.ecfans.com/ tosiaan odotellaan sarjaan uusia teoksia, mutta mitään varmaa tietoa siellä ei vielä ole, ei myöskään WSOY:n sivuilla olut tietoa sarjan uusista osista.
Helmet-kirjastojen uutuusluettelot löytyvät Helmet.fi:stä. Avaa Valikko-palkista Tapahtumat ja vinkit ja sen alta otsikko Uutuusluettelot. (Sivun osoite https://kirjtuo1.helmet.fi/screens/uutuudet_fin.html)
Luetteloihin tulee uusia teoksia päivittäin. Kukin teos säilyy uutuusluettelossa kaksi viikkoa. Voit selata luetteloita Helmet-sivustolla tai tilata RSS-syötteenä.
Elämäkerta Kalevi Keihänen - matkailun uranuurtaja kuuluu Suomen kansallisbiografia-projektiin, mutta sitä ei ole vielä julkaistu kirja-muodossa.
Netistä (julkaistu Suomalaisessa elämäkertaprojektissa, SHS, Helsinki 1998)se löytyy kansallisbiografian kotisivulta
http://www.kansallisbiografia.fi .
Sivulle tarvittava lisenssi on mm. Helsingin yliopiston kirjastolla ja Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjastolla. Näissä kirjastoissa pääsee tutustumaan elämäkertaan netissä.
Keihäsen lentoyhtiöstä Spearairista löytyy (kansanperinne)tietoa seuraavalta keskustelupalstalta:
http://www.jippii.fi/jsp/forum/thread.jsp?b=ilmailu&t=418
Hei!
HelMet-kirjastoissa on saatavilla runsaasti ruotsinkielisiä äänikirjoja, joita voi hakea termillä
"skönlitteratur ljudböcker" ja rajata listaa vielä aineiston mukaan cd-levyt tai kasetit. Niiden uskoisin olevan hyvää harjoitusta ruotsinruotsin kuunteluun ja ääntämiseen.
Riikinruotsalaisia kielikursseja, jotka yleensä sisältävät äänitteen ja kirjan, ovat esimerkiksi seuraavat:
Complete Swedish / Vera Croghan and Ivo Holmqvist. London : Hodder Education, 2010, 1 nide, 2 CD-äänilevyä.
Harkin, Regina: Swedish conversation. London: Hodder & Stoughton, 2006, 3 Audio CD-levyä + tekstiliite sekä
Ruotsin kielikurssi: peruskurssi. Spånga: Univerb, 2006, CD-levy + kirja.
Valtakunnalliset lainaajatiedot kunnittain löytyvät osoitteesta tilastot.kirjastot.fi, josta selviää, että Helmet-korttia on vuonna 2021 käyttänyt 368 153 asiakasta.
HRI-palvelusta löytyy aikasarja Helsingin kaupunginkirjaston käyttäjistä iän ja sukupuolen mukaan. Vuonna 2015 Helmet-palvelussa on julkaistu juttu "Mitä mies tekee kirjastossa?", jossa myös on jonkin verran sukupuoli- ja ikätietoa.
Muuta tietoa ei ole kerätty.
Katri Mannisen teokset löydät esim. Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokanta Introsta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 (tekijä hakuehdon kohdalle Manninen, Katri). Kertomakirjallisuuden/nuortenkirjallisuuden lisäksi hän on kirjoittanut suositut painonpudotukseen liittyvät kirjat
- Sinä onnistut, pysyvän painonpudotuksen salat, 2004
- Sinä onnistut, tehokiinteytys, 2004.
Hyvä luettelo on myös Katri Mannisen kotisivuilla http://www.kolumbus.fi/katri.manninen/kirjat.html . Tästä luettelosta puuttuvat ilmestymässä olevat Luksusmuija ja seuraelämän salat sekä Luksusmuija saa mitä haluaa.
Arkki on kappalemitta, joka tarkoittaa yksittäistä suorakulman määrämittaan leikattua paperia. Paperia voidaan mitata arkeissa, kirjoissa ja riiseissä.Krossi taas on kappalemitta, johon mahtuu 12 tusinaa eli 144 kappaletta.Koska arkki on yksi kappale ja krossi 144 kappaletta, yksi krossi on 144 arkkia. Arkille voi toki sijoittaa useita pieniä kappaleita, ja niitä voisi olla kuvitteellisessa tapauksessa yksi krossi eli 144 kappaletta. Arkin ja krossin välillä ei kuitenkaan ole yleistä muuntosuhdetta.Lähteet: Tiima, tiu, tynnyri : miten ennen mitattiin : suomalainen mittasanakirja. Turun museokeskus, 2015. 7. uudistettu ja täydennetty painos. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/krossi https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/…
Pinocchio on italiaa ja tarkoittaa sanakirjan mukaan pinjansiementä. Eri vuosikymmenten suomennoksissa tämän Carlo Collodin satukirjassa seikkailevan, eläväksi muuntuvan puunuken nimi on ollut Pinocchio, Pitkänenä tai Pinokkio.
Tyttäresi voi totta kai tilata omat varausilmoituksensa, eräpäivätiedotteensa ja myöhästymismuistutuksensa omaan sähköpostiinsa. Hänen tarvitsee vain kirjautua omiin tietoihinsa HelMet-verkkokirjastossa ja valita ilmoitustavaksi sähköposti kohdasta "Muuta yhteystietojasi". Myös tekstiviestin tilaaminen on mahdollista, mutta asiakkaan täytyy tilata se oman puhelinoperaattorinsa kautta. Ohjeet siihen löytyvät HelMet-ohjeista ( http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/k ) kohdasta "HelMet-tekstiviestipalvelut: varausilmoitus ja eräpäivätiedote". Tekstiviesti maksaa 0,25 €.
Omien tietojesi asetuksia muuttamalla sinä et siis pysty muuttamaan tyttäresi tietoja, vaan ne ovat asiakas- ja kirjastokorttikohtaisia.
Katso tarkat ohjeet HelMet-ohjeista…
Kotimaisissa nettikaupoissa ei näytä olevan kirjaa saatavilla. Paitsi www.tessi.fi -nettiantikvariaatissa tällä hetkellä (150 euroa). Mutta uusin käännös nimellä The Brothers Seven on julkaistu vuonna 2017, joten ainakin sitä on saatavilla ulkomaisissa verkkokaupoissa.Löytyy myös sivu, jossa voi kääntää ainakin otteita kirjasta eri kielille:https://digital.lib.hkbu.edu.hk/translate/
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä http://www.helmet.fi löytyy aihehakua käyttämällä hakusanoilla kineettinen taide useampia teoksia. Useimmissa on kyse kuvataiteesta, mutta joukossa on myös teos Ruutsalo, Eino: Kineettisiä runoja, kuvia ja maalauksia. Teosten saatavuustiedot saa esiin viitteen alleviivattua osaa klikkaamalla. Internetistä löytyy Google-haulla hakusanoilla kinetic poetry useita viitteitä, esim. http://mrl.nyu.edu/~perlin/poetry2/.
Löydät englanninkielisiä runoja menemällä Tarkennettuun hakuun. Hakusanaksi laita "runot" ja Kieleksi valitse englanti. Kohdassa Vuosi voit valita vanhimman ja/tai uusimman haluamasi julkaisuvuoden. Esimerkiksi tämä haku on rajattu vuosiin 2012 - 2023. Hakutulossivun vasemmasta laidasta voit tehdä lisärajauksia esimerkiksi aineistotyypin mukaan.
Suomen kuntien kirjastoissa tehdään töitä 4755 henkilötyövuoden edestä. Henkilötyövuosi ei tietysti kerro koko totuutta, esim. kaksi osa-aikaista muodostaa henkilötyövuosissa yhden henkilön. Vuonna 2011 kuntien kirjastoja oli 836. Tämän perusteella jokaisessa kunnan kirjastossa on keskimäärin n. 5,6 ukkoa/akkaa. Tilasto ei nimittäin erottele ukkopuolisia henkilöitä erikseen. Kirjastotilastot löytyvät täältä:
http://tilastot.kirjastot.fi/fi-FI/
Kirjan kääntäjä on Antti Virtanen, joka suomensi kirjan Otavalle 1981. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_3397
Medusan verkko saattaa nimenä olla kustantamon idea. Kysyin asiaa Otavasta, mutta vastaus kestää hieman. 1980-luvusta on jo aikaa...
Otava.fi Lisään vastauksen kommentiksi, jos sellainen vielä löytyy.
Arvaisin, että kreikkaan ja välimerellisyyteen liittyvän Medusan merkeissä tapahtuva tarina on ollut 80-luvulla myyvempää kuin päähenkilö Jason Bournen nimissä seikkaileminen.
Roomalaisen Ovidiuksen Muodonmuutoksissa esiintyvän tarinaversion mukaan Medusa oli alun perin kaunis neito. https://fi.wikipedia.org/wiki/Medusa
Tappavan vaarallinen nainenhan on aina kiinnostava.
