Runo on nimeltään "Suuri salaisuus" ja sen on kirjoittanut Elina Vaara. Runo alkaa: "Liisa pieni sipsuttaen ostoksilta palaa". Joululahjan saaja ei ole äiti, vaan sisko. Runo päättyy: "Hiljaa! joku kulkee, oven avaa, sulkee...Mirri kulta, vaikene kuin muuri!".
Runo on ilmestynyt "Pieni Joulupukki" -nimisessä lasten joululehdessä vuonna 1932, mutta se löytyy myös ainakin seuraavista kirjoista:
Lausuntarunoja nuorelle väelle : lausuntaohjeita ja 250 lausuttavaa runoa / toimittaneet Eero Salola ja Eino Keskinen (Valistus, 1949, useita painoksia)
Joulu ihanin : joulurunoja / toimittanut Tuula Simola (Otava, 1997)
Runo on lyhennettynä myös kirjassa "Kolme yötä jouluun : kokoelma lastenrunoja" (kuvittanut Pirkko-Liisa Surojegin, Lasten…
KOP:in vuoden 1992 vuosikertomuksessa on yleistä tietoa osakkeen kurssikehityksestä vuodelta 1992. Vapaan osakkeen ylin kurssi oli 19,80 markkaa ja alin kurssi 3,50 markkaa. Vapaan osakkeen kurssi laski vuoden aikana 16,50 markasta 9,00 markkaan eli 45%.
Päivittäinen osakekurssin arvo löytyy esim. elokuun 1992 Kauppalehdestä.
Suomen tekijänoikeuslaki sallii laajankin lainauksen ns. sitaattioikeuden puitteissa. Sitaatin edellytyksenä kuitenkin on, että sitaatilla havainnollistetaan jotain omassa tekstissä tms. olevaa asiaa. Kysyjän kuvaama tilanne ei lähtökohtaisesti täytä mielestäni perinteistä lainauksen ehtoa eli havainnollista omaa viestiä, vaan toimii enemmänkin oman teoksen uutena "täydennyksenä".
Sitaattioikeus on tulkintojen oikeutta, joten siihen voi vedota, jos itse pitää yhteyttä todellisena. On myös epätodennäköistä, että hyödynnettyjen tekstien tekijät nostavat asiasta meteliä, jos heidän moraalisia oikeuksiaan kuitenkin on kunnioitettu. Periaatteessa on kuitenkin mahdollista, että joku runojen tekijä syyttää runotekstien luvattomasta kytöstä.…
Hei,Tämä olikin tavallista hankalampi tapaus. Ilmaisusta löytyy Virittäjä-lehdestä maininta (Tallgren, Oiva Joh. "Kuvasanonnat Ja Suomen Kieli." Virittäjä 35 (1931), sivu 165). Löytyy digitoiduista lehdistä.Virittäjä listaa sanonnan artikkelissa (Koistinen, O. (1901). Savolaisesta kuvakielestä. Virittäjä, 5, 113.).Kyseessä on siis jo tuolloin kieleen vakiinuneesta ehkä savolaisperäisestä humoristisesta ilmauksesta, jotka mm. aikakauden lehdistön pakinoiden värikkään kielenkäytön myötä levisi yleiseen käyttöön.
Valitettavasti en löytänyt nimen Heliste alkuperää mistään lähteestä. Mikäli se on vain lyhentymä muodosta Helisten, se on muotoutunut sukunimestä Hellsten. Voit kysyä nimen alkuperää Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnasta. Heliste-nimen esiintymistä voit lukea Sukunimi-infosta.
Lähde Helisten-nimen alkuperästä: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)
Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnan kysymyslomake: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/nimineuvo…
Maksettavan veron määrän voi tarkistaa ottamalla yhteyttä Verohallintoon. Tietoa maksettavasta verosta on Verohallinnon sivulla. Palvelunumerot ja chat-palvelu löytyvät Verohallinnon yhteystiedoista.
Jere-nimi on peräisin heprean Jeremias-nimestä. Tunnetuin Jeremias lienee Raamatun profeetta Jeremias. Nimi tarkoittaa "Jahve korottaa".
Lempiäinen, Pentti: Nimipäiväsanat (Kirjapaja, 1994)
Kutsu vaikka kukkaseksi (Karisto, 1999)
En löytänyt kaktusaiheista joulumerkkiä kuin vuoden 2013 merkin, jossa näyttäisi ehkä olevan joulukaktus ja lapsia, sen arvo lukee merkissä, 65 senttiä. Mutta jos kyse on jostain muusta suomalaisesta postimerkistä, Postin vastauksesta aiheesta löytyvät ohjeet Voiko vanhoja postimerkkejä käyttää: https://www.posti.fi/lahettaminen/kirjeet-ja-postikortit/postimerkit-ja-kuoret#voiko-vanhoja-postimerkkeja-kayttaaVanhoja ikimerkkejä voi käyttää lähetyksissä (1. ja 2. luokka käyvät molemmat). Myös vanhat euroarvoiset merkit käyvät niihin merkityn arvon mukaan. Wikipedian listaus joulumerkeistä, https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_joulupostimerkeist%C3%A4
Varauksessa merkintä 14/14 tarkoittaa sitä, että olet varausjonossa sijalla 14 eli saat kirjan, kunhan 14 kappaletta sitä palautuu ja 13 muuta henkilöä ovat saaneet omat kappaleensa. HelMet-kirjastojen järjestelmässä sillä ei ole merkitystä, minkä kirjaston on laittanut varauksen noutopaikaksi, vaan aina nopeimmin palautuva nide saapuu. Tuo 14. palautuva kappale saattaa olla Vantaalta mutta yhtä hyvin Helsingistä tai Espoosta.
Eräpäivät eivät välttämättä anna kovin varmaa tietoa siitä, milloin kirja saapuu. Kirjan lainannut asiakas saattaa palauttaa sen myöhässä, jolloin joku aikaisemmalle eräpäivälle merkitty kirja saattaa ehtiä varaajalle jo aikaisemmin. Etenkin tenttikirjat palautuvat usein myöhässä, koska niitä pidetään tenttiin…
Leena Landerista on tietoa mm. teoksessa "Kotimaisia nykykertojia" (BTJ Kirjastopalvelu, 1997) ja lehtiartikkeleita esim lehdissä:
Kirjastolehti 10/1997 (löytyy myös netissä osoitteessa: http://www.kaapeli.fi/~fla/kirjastolehti/sisalto/lander.html)
Kodin kuvalehti 12/1998
Netissä kannattaa mennä esim. Googleen (http://www.google.com) ja kirjoittaa hakusanoiksi : Lander, Leena.
Näin löytyvät mm. seuraavat sivut:
WSOYn kirjailijagalleria: http://www.wsoy.fi/www/galleria.nsf/ed0973a57093db86c22565e10029dece/67…
Kirjatyö-lehden artikkeli osoitteessa : http://www.viestintaliitto.fi/kirjatyo/1999/14/muut/lander.html
Kunnallislehdessä julkaistu haastattelu:http://www.kunnallislehti.fi/Kunnallislehti/marraskuu97/LeenaLander.html
Kirjasta löytyy useita painoksia kirjastoissa, mm.
Ancrene Riwle : the English text
Painos: Repr.
Julkaisutiedot: London 1959
Sarja: Original series / Early English Text Society ; 232)
Sijaintitiedot Finna.fi;stä, https://finna.fi/Search/Results?lookfor=ancrene+riwle&type=AllFields
Voit katsoa aikaisempia Sweet Valley High -aiheisten kysymysten vastauksia tämän palvelun arkistosta kirjoittamalla hakusanaksi esimerkiksi sweet.
Arkiston osoite:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Englanninkielisen wikipedian mukaan (http://en.wikipedia.org/wiki/Sweet_valley_high) kirjasarjan viimeinen osa ilmestyi vuonna 2003. Viimeinen osa, numero 143 varsinaista Sweet Valley High -sarjaa on nimeltään Party Weekend.
Kaikki Francine Pascalin kirjat voit katsoa seuraavasta osoitteesta
http://www.fantasticfiction.co.uk/p/francine-pascal/
Valitettavasti en löytänyt kysyttyä tietoa käytettävissäni olevista lähteistä. Kansalliskirjaston digitoimat Aamulehdet ovat vapaasti verkossa luettavissa vuoteen 1939 saakka. 7.10.1934 lehdessä on julkaistu mainos, jossa kerrotaan sairaalan synnystysosaston lääkärin olevan tri Malmio (ks. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1721988?term=L%C3%A4%C3%A4k%C3%A4ri&term=Tampereen%20Yksityissairaala&page=1, mainos etusivulla). Tämä on siis tilanne kymmenen vuotta ennen kysyttyä ajankohtaa.Tampereella vanhoja Aamulehden vuosikertoja on mahdollista tutkia mikrofilmeinä pääkirjasto Metsossa. Mikrofilmiskannerin voi varata etukäteen käyttöönsä joko kirjaston laitteiden ajanvarausohjelmassa tai ottamalla yhteyttä…
Valitettavasti tuhansille opiskelijoille ei pääkaupunkiseudun kirjastosta löydy samaa teosta yhtäaikaa. Kurssikirjojen kohdalla tämä ongelma on tuttu varmasti jokaiselle opiskelijalle.
Neuvoksi en kirjapulaan osaa sanoa kuin, että kannattaa verkostoitua - eli opiskelijakavereiden kanssa kannattaa vaihtaa kirjoja, toinen lukee yöllä toinen aamulla...
Suomen Mielenterveys ry:n mieli.fi-sivuilta löytyy Empatiataidot-materiaaleista sympatian ja empatian tunnusmerkkejä. Sivuston mukaan "empatian ja sympatian ero on siinä, että empatiassa ei jaeta toisen tunteita, eli ei mennä sisälle hänen tunnetilaansa. Empatia tarkoittaa vain toisen tunteiden ymmärtämistä."
https://mieli.fi/sites/default/files/materials_files/8_luokka_4_empatiataidot.pdf
Näiden termien eroista on kysytty tässä palvelussa aikaisemminkin. Vastauksen mukaan ironian ja sarkasmin merkitykset ovat osittain päällekkäiset ja erot vähäisiä. Vastauksessa selvitellään myös sympatian ja empatian merkityksiä. Vastaus löytyy alta:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-ivan-sarkasmin-ja?language_content_entity=fi