Myllypuron mediakirjastoon voi palauttaa muista HelMet-kirjastoista lainattua aineistoa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myllypuron_mediakirjas…
Jos Cusslerin rajaa ulkopuolelle, kirjailijoita jotka olisivat erikoistuneet vedenalaisiin seikkailuihin ei ole suunnattomasti, aiheen tarjoamista mahdollisuuksista huolimatta. Asiasanalla sukellusveneet kokoelmista löytyy luonnollisesti paljonkin teoksia, mutta niistä suurin osa on sotaromaaneja tai moderneja trillereitä sellaisilta kirjailijoilta kuin Ilkka Remes, Tom Clancy ja niin edelleen.
Suomenkielisiä tai suomennettuja, kohtuullisen tuoreita jännäreitä tai scifikirjoja, joissa seikkaillaan veden alla tai vesielementti on oleellisessa roolissa, ovat muun muassa seuraavat. Näistä Crichtonin romaani tunnetaan myös elokuvana Sphere.
Steve Alten: Meg
Robin Cook: Kaappaus
Michael Crichton: Vieras tulevaisuudesta
Risto Isomäki: Con Rit…
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta löytyy hakusanoilla Yhdysvallat ja asevoimat muutama suomenkielinen teos: Lagerstam, Kaarle: Yhdysvaltalainen sotilasstrategia tänään, Helsinki, Maanpuolustuskorkeakoulu, 2003; Nordberg, Erkki: Suomi, EU, Nato ja Venäjä, Helsinki, Art House 2004 sekä Wikström, Kaarle: Merisodan kuva 2025: Yhdysvaltojen näkemys merisodan kuvan kehittymisestä, Helsinki, Merisotakoulun koulutuskeskus.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet -tietokannasta vastaavilla hakusanoilla löytyy teos Sota - teoria ja todellisuus : näkökulmia sodan muutokseen / toimittaneet Jyri Raitasalo & Joonas Sipilä, Helsinki : Maanpuolustuskorkeakoulu, strategian laitos, 2008 (Edita Prima) sekä teos Kantakoski, Pekka:…
Spice Girls: Spice CD-levyä on Helsingin eri kirjastoissa kaikkiaan 23 kappaletta, suurin osa tosin lainassa. Mene vaan lähikirjastoosi kyselemään, voit jättää varauksen tai pyytää levyn kirjastojen väliseksi lainaksi.
Helmet-chat ponnahtaa esiin Helmet-palvelusivuston oikeasta alalaidasta aina silloin, kun chat-palvelu on auki, ts. vastaaja on paikalla ja ottamaan keskustelun vastaan. Vastaajalla on keskusteluja auki kerrallaan rajoitettu määrä.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kappale on Alwari Tuohitorven Jytämimmi. Sanat siihen on julkaistu ainakin vuonna 1975 ilmestyneessä Toivelauluja-vihkosessa numero 101.
https://www.youtube.com/watch?v=J9aKOfQhWak
Turun kaupunginkirjastosta ei löydy kirjaa, joka käsittelisi naista kaupan asiakkaana. Sen sijaan meillä on paljon kirjallisuutta, jossa yleisesti käsitellään kuluttajakäyttäytymistä ja asiakaspalvelua. Aineistorekisteristä nämä löytyvät esim. asiasanoilla "kuluttajakäyttäytyminen", "ostokäyttäytyminen", "mielikuvat" + "markkinointi" ja "kulutustottumukset". Käsikirjastosta löytyy artikkeliviitteitä CD-ROM tietokannoista naisesta asiakkaana autokaupassa. Asiasanoina voi käyttää esim. "autot"+"myynti"+"naiset" tai "autoilu"+"naiset"+"autot".
Helsingin kaupungin karttapalvelu kartta.hel.fi kertoo nimen taustoista seuraavasti:
Nuijasodan talonpoikaispäällikön Hans Kranckin eli Hannu Krankan (k. n. 1630, syntymäaika ei tiedossa) mukaan.
Topelius kirjoitti ruotsiksi. Hänen teoksensa kyllä käännettiin suomeksi, kääntäjinä mm. Juhani Aho ja Paavo Cajander.
Harhauttavaa Topeliuksen tapauksessa on, että hänestä on suomeksi usein käytetty etunimeä Sakari tai Sakarias, vaikka oikeasti hän oli Zacharias.
Linna-kirjallisuudesta en onnistunut löytämään lisävalaistusta Kivivuoren Jannen repliikille. Perusteellisimmin Linnan käyttämiin sitaatteihin perehtynyt Jyrki Nummikaan ei tähän kohtaan puutu teoksessaan Jalon kansan parhaat voimat : kansalliset kuvat ja Väinö Linnan romaanit Tuntematon sotilas ja Täällä Pohjantähden alla (WSOY, 1993). Taru Mäkinen mainitsee sen pro gradu -työssään "Mitä hyödymme vaikka voittaisimme koko maailman jos saamme vahinkon seläällemme" : Täällä Pohjantähden alla -romaanitrilogian raamatulliset viittaukset ja uskonnollinen kontrapunkti (Tampereen yliopisto, 2008), mutta ei tee selkoa katkelman alkuperästä: "Kivivuoren Janne hyräileekin -- lakkokohun keskellä laulua, jossa muutamaan sanaan tiivistyvät kysymykset…
Pohjoismaisen tontun perushahmon loi ruotsalainen taiteilija Jenny Nyström. Nyströmin tontut olivat pukeutuneet pohjoismaalaisen talonpojan perinteelliseen kansanasuun. Ensimmäisissä värillisissä tonttukuvissa hiippalakki oli punainen ja puku harmaa tai vihertävä.
Varmimmin tontun tuntee päähineestä. Pitkä, suippopäinen myssy eli hiippa on tonttujen - ja katolisten piispojen - virkalakki. Hiippa on vanha myssyn malli. Antiikin Roomassa suippenevaa fryygialaismyssyä käyttivät vapautetut orjat. Keskiaikainen porvarin hiippa muistutti pikkulapsen kypärämyssyä, 1300-luvun aatelismies kietaisi pitkän myssynkärjen leukansa alta pään päälle. Ranskan vallankumouksen tunnusvaatteeksi nousi fryygialaismyssy, joka somistettiin…
Aino Räsäsestä löytyy tietoa seuraavista kirjoista ja lehtiartikkeleista: Airaksinen,Juhani: Helenoitten Helena : Aino Räsäsen elämäkerta, Karisto, Hämeenlinna, 1996 // Kotimaisia naistenviihteen taitajia : 100 vuotta rakkautta, BTJ Kirjastopalvelu, Helsinki, 1999 (tässä kirjasssa on kuva) // Sain roolin johon en mahdu : suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja, Otava, [Hki], 1989// Wahlforss, Jaana: Soita minulle, Helena! - tulkinta viihteen suosikin sisällöstä ja vastaanotosta, Sosiologia, 1989 ; 4 ; 276-285, 346-347 // Kirjailija Aino Räsäsen ihailija: Onhan minulla koko Helenan suku, 1981, Suomen kuvalehti, nro 23, s. 50-52//Pennanen, Eila:Aino Räsänen ja suomalainen rakkausromaani,1967,Parnasso vol. 17, s. 247-258//
Laki kunnallisista äitiys- ja lastenneuvoloista annettiin Suomessa vuonna 1944. Siihen kuului siirtymäkausi vuoteen 1949, ja tämän jälkeen kaikissa kunnissa oli oltava sekä äitiys- että lastenneuvola.
Äitiysneuvontaa ja -neuvoloita olivat kuitenkin jo aiemmin järjestäneet yleishyödylliset yhdistykset, kuten Suomen Punainen risti ja Manneheimin lastensuojeluliitto. Viimeksi mainitun Tampereen osasto perustettiin vuonna 1921, ja lasten neuvolatyö käynnistyi niinikään 20-luvulla. Raskaana olevien äitien vastaanotot aloitettiin vuonna 1927. MLL:n neuvolat siirtyivät myöhemmin kaupungin ylläpitämiksi.
Lähteet ja lisätietoja:
Mannerheimin lastensuojeluliiton Tampereen osaston historiikki: http://www.mll-tre.fi/toiminta/historia.html
Arno…
Melissa (Melisa, Melita, Melitta) pohjautuu kreikan kielen hunajaa tarkoittavaan sanaan méli. Melissa on myös feminiinimuoto kreikan sanasta mélissos, mehiläinen.
Jo Kreetan muinaisella kuninkaalla Melissoksella kerrotaan olleen Melissa-niminen tytär. Kalenteriin Melissa -nimi tuli Melitta -nimisen marttyyrin mukaan, joka legendan mukaan surmattiin Traakiassa (nyk. Bulgaria) 100-luvun puolivälissä. Nykyään Melissaa voidaan pitää myös luontoaiheisena nimenä.
Olivia tarkoittaa latinan kielessä oliivipuun lehvää ja on Oliverin naispuolinen vastine.
Miko (Mico) on Mikaelin kutsumamuoto.
Manuel on useissa kielissä Immanuelin ja Emanuelin lyhentymä.
Lähde: Pentti Lempiäinen: Suuri nimipäiväkirja, WSOY 1999
19.4.1964 klo 12.30 Tukon keskusvaraston toisen kerroksen banaanikypsyttämössä tapahtui räjähdys, joka aiheutti yhden henkilön kuoleman ja 11 loukkaantumisen. Räjähdys romautti välikaton osittaisesti, osa ulkoseinää kaatui kadulle ja kaikki rakennuksen ikkunat särkyivät. Räjähdyksen arveltiin alustavissa tutkimuksissa johtuneen banaanivaraston tuulettimien tai sähkövalojen aiheuttamasta kipinästä, joka sai banaanien kypsyttämisessä käytetyn asetyleenin räjähtämään. Tukon keskusvarasto sijaitsi tuolloin Helsingin Sörnäisissä Panimokatu 1:ssä.
Autoja Tukon keskusvaraston pihalla, Panimokatu 1. Pietinen, valokuvaaja 1960-1963, Helsingin kaupunginmuseo.
Laatikoita puretaan autosta Tukon keskusvarastolla. Panimokatu 1.…
Suomessa kuljettajantutkintojen järjestämisestä vastaa Ajoneuvohallintokeskus. Heiltä kannattaa kysyä aineistoista kokeeseen, yhteystiedot http://www.ake.fi/AKE/Yhteystiedot
Suomen Autokoululiittolla tai yksittäisillä autokouluilla voi olla materiaalia myös espanjaksi. http://www.autokoululiitto.fi
Helmet-kirjastoista ei löydy ajo-opetusmateriaalia espanjaksi. Englanninkielinen kirja Helmet-hausta löytyy: Driving school manual http://www.helmet.fi/record=b1882980~S9*fin
Liikenneturvan kirjastosta ei myöskään löydy ajo-opetusmateriaalia espanjaksi. He kehoittivat ottamaan yhteyttä Ajoneuvohallintokeskukseen.
Valitettavasti Finlex-säädöstietopankista ei löydy tieliikennelakia tai -asetusta käännettynä. http://www.finlex.fi/fi/laki/…
Hei!
Et ole ensimmäinen, joka tätä asiaa kysyy. Soturikissat on laaja seikkailusarja ja joskus tuntuu, että juuri tämän sarjan kohdalla on vaikea antaa selkeää "Sopii tämän ja tämän ikäisille" -vastausta. Nuorin lukija, jonka tiedän, on ollut 8-vuotias ja tämän myötä toteankin, että kirjojen sopivuus riippuu todella paljon lukijasta ja siitä kuinka paljon on lukenut jo ennestään. Soturikissoissa on joitakin raakojakin kohtauksia, jotka voivat tuntua herkemmistä lukijoista pahalta. Mutta sarja ei ole pelkkää raakuudesta toiseen hyppimistä. Itse antaisin kolmosluokkalaisen kokeilla sarjan lukemista. Jos sarja ei tunnu lukijasta hyvältä, niin sen voi aina lopettaa kesken.
Heikot sortuu elon tiellä, mut jätkät sen ku korskuu -sanonta löytyy ilmeisesti ainakin SKS:n arkistosta (ent. Kansanrunousarkisto), jossa se on merkattu Joutsenosta taltioiduksi sananparreksi. Sananpartta on käytetty myös ainakin Reino Helismaan sanoittamassa Rovaniemen markkinoilla -kappaleessa v. 1951 (Nelosilla muuan mies jo kerskui sekä korskui/ Heikot sortui elontiellä, jätkä sen kun porskui) ja Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa v. 1954 ("Heikot sortuu elontiellä, mutta jätkä sen kun porskuttaa", TS 1984, s. 350)Lähteet:https://fi.wikiquote.org/wiki/Suomalaisia_sananlaskujahttps://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/18471/URN_NBN_fi_jyu-200803051220.pdf
Mariaana Jäntistä löytyy jonkin verran tietoa seuraavista teoksista ja artikkeleista:
"Sain roolin johon en mahdu": suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja
toim. Marja-Liisa Nevala, Otava 1989 (ss. 705-707)
Pyysalo: "Kaksi tapaa lukea kuvaa." Haastattelu Suomen kuvalehdessä 42/1986
Stiller: "Nuoren kirjailijan kärsimykset." Haastattelu Kotilääri-lehdessä 12/1986
Lisäksi Jäntin teoksesta Amorfiaana on tehty ainakin kaksi pro gradu -tutkielmaa:
Hakala: Semioottisen ja symbolisen rajankäyntiä Mariaana Jäntin Amorfiaanassa. Helsingin yliopisto 1994.
Järvinen: "Minäkin tarvitsen porraskiven, ruumiskappaleen." Naisen ruumiillisuus Mariaana Jäntin Amorfiaanassa. Oulun yliopisto 2000.
