Maya nimen merkityksestä on kysytty aikaisemminkin. Ks. vastaus http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=f0945f87-7eb… .
Maya nimeä voi pitää Maja nimen toisena kirjoitusmuotona. Maja taas on ruotsin kielessä vanha lyhentymä tai hellittelymuoto nimestä Maria. Maria on heprealais-armenialainen nimi, jonka merkitys on epäselvä. Toivottu lapsi on yksi arveltu merkitys. Marian päivä on meillä sekä suomalaisessa että ruotsalaisessa almanakassa 2.7. Suomessa myös niin Maija kuin Maj viettävät nimipäiväänsä 2.7. Ruotsin akatemian almanakassa Marian päivä on 28.2. Ruotsalaisella etunimisivustolla http://www.svenskanamn.se virallisesti nimipäivättömillekin on määritelty oma nimipäivä. Mayalla se olisi 30. tammikuuta. Vastaavalta…
Kirjasto muistuttaa lainasta ei eräpäivästä. Jos haluat saada "varoituksen" lähestyvästä eräpäivästä, ilmoita kirjastolle sähköpostiosoite ja ota käyttöön sähköinen ilmoitustapa.
Lainaus käyttösäännöistä
"Myöhässä olevasta aineistosta lähetetään ensimmäinen muistutus 14 vuorokauden kuluttua eräpäivästä, toinen muistutus lähetetään 28 vuorokauden kuluttua eräpäivästä. Ensimmäinen muistutus on mahdollista saada sähköpostitse."
Helmet-verkkokirjaston ohjeet:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Kauppalehti Optio säilytetään meillä paperimuodossa mikrofilmaukseen asti eli muutamia kuukausia. Vuoden 2005 numerot ovat siis jo mikrofilmeinä eivätkä enää lehtinä.
Mikrofilmeistä on kyllä mahdollista ottaa paperitulosteita hintaan 1 euro / sivu.
Mikrofilmit ovat luettavissa ja kopioitavissa Pasilan kirjaston lehtialueella.
Kirjasto 10:ssä on ryhmätyötila, joka on varattavissa järjestöjen, yhdistysten ym. pienryhmien ei-kaupalliseen käyttöön. Tilaan mahtuu noin 12 henkilöä. Tilassa on yksi kiinteä tietokone, dataprojektori, useita sähköpistokkeita kannettaville tietokoneille sekä langaton verkko.
Huoneen voi varata puhelimitse (puh. 09 3108 5000)tai "Varaa tietokone" -palvelusta Kirjasto 10:n kohdalta, työtila nro 40.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10/Palvelut
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10/Yhteystied…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tyoskentele_ja_viihdy/…
Kirjailija Charlotte McConaghyn kaunokirjallinen ilmaisu näyttää perustuvan tietoon. Kai Myrbergin ja Matti Leppärannan laatimassa tietokirjassa Meret: maapallon siniset kasvot (2014) aihetta käsitellään perusteellisesti ja lähteisiin nojaten liittyen muun muassa maapallolla tapahtuviin merivirtauksiin pohjoisesta etelään ja päinvastoin. Kirjan mukaan valtamerien kierto muodostaa "laajan, globaalin kuljetushihnan. Veden koko kiertoon menee aikaa jopa 1000 vuotta." (Sivut 52 - 53)
Teosta on saatavissa myös Helmet-kirjastoista.
Kysymykseen ei ole aivan helppoa yksiselitteistä vastausta. Periaatteessa tuota muotoa Her/His Serene Highness, lyhenne HSH käytetään nykyään enää vain Liechtensteinin, Monacon ja Thaimaan hallitsijasuvun jäsenistä ja se tarkoittaa koko lailla samaa kuin Her/His Royal Highness. Siis Hänen (Kuninkaallinen) Korkeutensa, tai pelkästään Hänen Korkeutensa. Asian varsin monimutkaista ongelmallisuuta on selvitetty tuossa Timanttisalongin jutussa kuninkaallisten arvonimistä:
https://timanttisalonki.com/2018/04/12/kuninkaalliset-tittelit-osa-i-hallitsijat/
”Monaco ja Liechtenstein ovat ruhtinaskuntia, joiden hallitsija on ruhtinas. Keski-Euroopassa oli ennen maailmansotia useita ruhtinaskuntia, erityisesti…
Feministisiä satuja ja kuvakirjoja
Pienille
Babette Cole: Prinsessa hoksnokka
Roald Dahl & Quentin Blake: Tautisia tarinoita
Kristiina Louhi: Aino pikkuinen tyttö
Mikko Perkoila & Leena Lumme: Lohikäärme ja seitsemän prinsessaa
Tony Ross: Tahdon olla...
Martin Waddell & Patrick Benson: Hurjapäinen prinsessa
Vähän vanhemmille
Raija Oranen: Isokiero ja Tummanruskea
Hannu Mäkelä ja Kristiina Louhi: Pikku pikku noita
Tove Jansson: Vaarallinen matka
Lena Karlin & Inger Edelfeldt: Häät Marsipaanimaassa
Maikki Harjanne: Alma ja yllätysjuhlat
Tuula Korolainen & Jukka Lemmetty: Kuningatar Iida
Rauni Mali & Martti Ruokonen: Noitalikka
Kaarina Helakisa: Kuninkaantyttären siivet
Roald Dahl: Matilda
Muovista kantta tai kokonaista kupua kyllä mainostetaan monissa nettikaupoissa, mutta ihan oikeaa tuotetta heillä ei ole.
Torin ja Huutonetin seuraamista kannattaa siis jatkaa.
Kysyin kannen ja kuvun perään valion Facebook-sivuilta.
Luulen, että sinunkin kannattaa lähettää palautetta suoraan Valiolle. Jospa he ottaisivat hyvän tuotteen uudelleen myyntilistoilleen.
Kirjaston näkökulmasta suosituimmat romaanit tällä hetkellä ovat Finladiapalkinnon voittanut Kjell Westön "Missä kuljimme kerran (Otava, 2006), Laila Hirvisaaren Imatrankoski -sarjan toinen osa "Myrskyn edellä" (Otava, 2006) ja Reko ja Tina Lundanin "Viikkoja, kuukausia" (WSOY, 2006). Tietokirjoista puolestaan Erkki Tuomiojan "Häivähdys punaista: Hella Wuolijoki ja hänen sisarensa Salme Pekkala vallankumouksen palvelussa" (Tammi, 2006) on suosituin.
Nuorten kirjosta Ilkka Remeksen "Kidottu koodi" (WSOY, 2006)
ja Louis Sacharin "Riskitekijä" (Otava, 2006) ovat suosittuja. Erittäin paljon luettuja ovat myös erilaiset sarjat. Yksittäisistä kirjoista mainittakoon esim. R.L.Stinen Nightmare room -trilogian kolmas osa "Ei eloonjääneitä" (WSOY,…
Kyseinen kirja on ilmestynyt jo vuonna 2001, mutta sen pitäisi olla vielä tilaamalla saatavana, eikä hintakaan nouse päälle kahden kympin. Suosittelen kuitenkin, että teet asiasta konkreettisen ehdotuksen siihen kirjastoon - ilmeisesti Hämeenlinnan -, johon toivot kirjan tulevan hankituksi. Hämeenlinnan hankintaosasto ei välttämättä seuraa Kysy kirjastonhoitajalta -palvelua sillä silmällä.
Henkilökohtaisen tarpeesi voit hoitaa nopeimmin pyytämällä kirjaa kaukolainaksi oman lähikirjastosi kautta. Esimerkiksi HelMet-kirjastoissa sitä on muutamia kappaleita hyllyssä vapaanakin, Tampereen ainoa kappale oli juuri äsken lainassa.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Internetissä on aiheeseen liittyvää tietoa. Voit aloittaa haun Google-hakuohjelmalla http://www.google.com. Kun kirjoitat hakuun "seitsemän ihmettä", saat vastauksena suomenkielisiä linkkejä.
Helsingin Sanomien arkistosta http://www.helsinginsanomat.fi löydät myös tietoa aiheesta. Kirjoita arkistohakuun "seitsemän ihmettä". Kun hieman selaat löytyneitä dokumentteja, löydät artikkelin "Vain pyramidit pystyssä vanhan ajan ihmeistä".
Englanniksi tietoa löytyy muun muassa Encyclopedia Britannicasta, http://www.britannica.com . Kirjoita hakuun "seven wonders".
Aiheeseen liittyviä kirjoja ovat muun muassa:
Green J. R.: Antiikin seitsemän ihmettä
Clayton Peter: The seven wonders of the ancient world
Tarkista kirjojen saatavuus kirjastosi…
Etsitty kirja on mitä todennäköisimmin Karttakeskuksen Suomen 100 -sarjassa vuonna 2008 julkaistu Aimo Kejosen Kansantarinat. Se esittelee maakunnittain sata kansantarinoiden paikkaa. Kustakin paikasta kerrotaan siihen liittyvä tarina ja listataan muita samantyyppisiä kertomuksia. Mukaan mahtuu kertomuksia tontuista ja haltioista, kummituksista ja jättiläisistä, noidista ja eläimistä, mutta myös elävistä ihmisistä.
Suomessa moottoritien rakentaminen maksaa noin Suomessa moottoritien rakentamiskustannukset ovat keskimäärin 3–5 miljoonaa euroa/kilometri,[10]
https://fi.wikipedia.org/wiki/Moottoritie#cite_note-lvm_esitys20060929-10
Se on melko vähän verrattuna moneen muuhun Euroopan maahan.
"The report says that highways in Austria cost €12.87 million/km. The next most expensive country is Hungary
at €11.21 million/km, followed by Slovakia at €9.56 million/km and then the Czech Republic at €8.86 million/km. At the other end of the spectrum, costs in Denmark are only €5.89 million/km, in Croatia €6.682 million/km, in Slovenia €7.29 million/km and in Germany €8.24 million/km." http://www.worldhighways.com/sections/eurofile/news/european…
Tässä muutamia ehdotuksia, joista voisi löytyä uusia ja mukavia lukukokemuksia: Jo Nesbøn Tohtori Proktori -sarja, Kirsti Kurosen Vili Voipio -sarja, Timo Parvelan Ella-sarja, Harri István Mäen Varokaa keksijää! -kirja, Stephan Pastisin Timi Möhläri -sarja, Teija Rekolan Eetu-sarja ja Siri Kolun Me Rosvolat -sarja.
Hieman ehkä toiminnallisempia (ja jännittävämpiä) sarjoja ovat Kalle Veirton Etsivätoimisto Henkka & Kivimutka -sarja, H.I. Larryn Zac Power -sarja, Roy Appsin Monsterijengi-sarja ja Paul Martinin sekä Manu Boisteaun Kauhukartano-sarja.
Kapteeni Kalsarin tekijöiltä on myös ilmestynyt uusi sarjakuvaromaani Supervaippavauvan seikkailut.
Ei kannata myöskään unohtaa aina yhtä suosittuja Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatu ja…
Torsti tietää -palstan osoite on:
hs.torsti@hs.fi
Usko Siskoa -palstan osoite on:
hs.sisko@hs.fi
Yhteystiedot löytyvät siis täältä:
http://www.hs.fi/yhteystiedot/
Dysfasia ei ole este tulla lukemaan lukukoiralle. Lukukoira on valmis kuuntelemaan kaikenlaisia lukijoita. Lukukoira on lempeä kuuntelija, joka ei välitä virheistä, epäröinnistä tai hitaudesta. Olet siis lämpimästi tervetullut! Muistathan vain varata ajan etukäteen.
Leminen-sukunimi on peräisin nimistä, jotka olivat Länsi-Suomessa muotoa Klemens, Klemetti, Klemi ja Klemola, ja vastaavat itäsuomalalaisia Lemetti, Lemmetti ja Lemola.
Mm. Lemin pitäjän nimi juontuu Klemi-muodosta, esim. Lappeella 1645 Clemett clemi.
Lemisen karjalaisia esi-isiä: Jääskessä 1554 Kaupi leminen, 1560 A lemmine, Vl. Uudellakirkolla 1551 per lemine[n], Uukuniemellä 1647 Peer Leminen, Liperissä 1640 Pawo Lemminen.
Lähde: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet. 2000.
Arvo Aholasta löytyy varsin niukasti tietoa. Helsingin Sanomat kirjoitti Aholan muistokirjoituksen 10.8.1976. Sen mukaan hän syntyi Helsingissä 14.4.1914. Käytyään Turun taideyhdistyksen koulun hän osallistui yhteisnäyttelyihin. Ensimmäinen oma näyttely oli Helsingissä 1946. Opintomatkoja Ahola teki mm. Ranskaan ja Saksaan. Hänet tunnettiin erityisesti Helsingin ranta-aiheiden, Lapin sekä saariston kuvaajana. Teoksia on mm. Turun kaupungin kokoelmissa, liikelaitoksilla ja yksitysillä taiteen kerääjillä. Hän oli Turun taitelijaseuran jäsen.
Helsingin Sanomat 10.8.1976
Saimme vastauksen neuropsykologian professori emeritus Veijo Virsulta.
Aikuisen ihmisen aivot ovat hyvin suojatut normaalia liikkumista ja jopa kilpavoimistelua koskien. Aivojen hermosoluja ja niiden yhteyksiä toisiin aivosoluihin tuhoutuu kuitenkin jo suhteellisen pienten iskujen vuoksi haitallisesti. Siten esim. nyrkkeily, tappelu (etenkin pään potkiminen ja kaatuminen), kolarit ja putoamiset voivat johtaa pään iskujen määrästä ja voimakkuudesta riippuen suurempiin tai pienempiin aivovaurioihin.
Iskujen lisäksi ikääntyminen, sairaudet, hapenpuute ja myrkyt (mm. alkoholi) saavat aikaan vahingollista solutuhoa.
Sen sijaan en uskoisi, että normaali pään omaehtoinen kääntely taikka mikään satunnaisesti käytetty Linnanmäen laite voisi…
Teoksesta
Suomen kirjailijat 1945-1989. - Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1985.
löytyvät seuraavat tiedot:
Salomies, Helfrid Kirsti Elisabet (os. Hildén)
Syntynyt 8.11.1894 Helsinki, kuollut 13.1.1965.
Isä lääninrovasti, ylioppilas Helsingin suomalainen yhteiskoulu 1912, kansakoulun opettaja Heinolan seminaari 1913, opintoja Helsingin yliopistossa, opettajana eri Helsingin kouluissa, Lasten Lähetyslehden toimittaja. Aviopuoliso vuodesta 1920 Ilmari Salosen (vuodesta 1935 Salomies, eli 1893-1973) kanssa. Lapsia kolme: poika 1921 (joka kaatui sodassa 1942), poika 1923 ja tyttö 1932.
Teokset:
Tohtorilan lapset. - Helsinki, 1945.
Seitsemän vuotta myöhemmin. - Helsinki, 1947.
Olli sai kauniit silmät. - Lahti,1956.
Ilona. - Helsinki, 1956.…
