Tämän Googlesta löytyvän listan mukaan ketään Aki-nimistä henkilöä ei ole valittu Mr. Finlandiksi vuosina 1990-2008.
http://lempimissit.suntuubi.com/?cat=198
Epäilen, että etsimäsi henkilö on eri kilpailun voittaja eli Vuoden Mies 1992 Aki Kangasmäki. Tässä on linkki, josta voi nähdä Akin kuvan ja pääsee lukemaan hänen tarinansa. Teksti on kirjoitettu vuoden 2008 Usko ja urheilu -tapahtuman nettisivuille.
http://www.uskojaurheilu.fi/2008/urheilija_show.php?newsid=129
Camilla Läckbergin Fjällbacka-sarjassa on samoja henkilöhahmoja, kirjailija Erica Falck ja poliisi Patrik Hedström, mutta jokaisessa kirjassa on oma, itsenäinen mysteeri selvitettävänä. Sarjan aloittaa romaani Jääprinsessa. Kirjoja voi siis lukea missä järjestyksessä vain, mutta paremmin niiden maailmaan pääsee sisälle lukemalla ne ilmestymisjärjestyksessä
Vanhojen ystävien jäljittäminen kannattaa varmaan aloittaa omalta paikkakunnalta. Jos löytyy yksi, hän voi tietää seuraavan jne.
Palvelu Koulukaverit löytyy verkosta. Tekemällä itselleen tunnukset ja kirjautumalla siihen, voi yrittää etsiä koulutovereita koulutietojen perusteella.
https://www.koulukaverit.com/
Kuhmon ja Hyrynsalmen kirjastosta löytyy Kukkosen sukututkimusta selvittävä kirja
Kukkonen, Eila : Pielisen rannalta ulos elämään / Eila Kukkonen.
[Hyrynsalmi] : [Eila Kukkonen], 2000.
Laajuus: 128 s. : kuv. ; 25 cm.
Sen voi lainata myös Kajaaniin (seutulaina, 3 €)
Kukkosen suvusta onolemassa myös teos
Yrjö Blomstedt, Kukkonen. Sukukirja 1959. Mikkeli 1959. 137 siv.
Sen voi lainata kaukolainaksi Kajaaniin (5 euroa).
Heikki…
Henrik Hyvönen kirjoittaa artikkelissaan, että toimittaja ja kirjailija Kalle Veirto kutsui FC Lahden pelaajia Mustiksi kuhnureiksi 2000-luvun alkupuolella. "Alkuperäinen versio lempinimestä oli Hiihtostadionin Mustat Kuhnurit." Lue tarkemmat tiedot asiasta alla olevasta linkistä:
Lähde: Henrik Hyvönen: Kanarialinnut, Lentävät aasit ja Mustat kuhnurit - esittelyssä 15 tavallisesta poikkeavaa futisseuran lempinimeä (05/06/2020)
https://byyri.com/esittelyssa-15-tavallisesta-poikkeavaa-futisseuran-lempinimea/
Kysymyksessä esitettyä tekstikatkelmaa ei sellaisenaan löydy mistään muumikirjasta - "lainaus" on peräisin kahdesta erillisestä lähteestä.
Katkelman alkuosa on kirjasta Vaarallinen juhannus (Laila Järvisen alkuperäinen suomennos), kohtauksesta, jossa Muumimamma on kattanut iltateen uuteen kotiinsa hämmentävässä teatterilaivassa: "- Täällä on paljon sellaista mitä ei voi ymmärtää, Muumimamma sanoi itsekseen. Mutta miksi kaiken sitten pitäisi olla ihan samanlaista kuin se aina tavallisesti on?"
Loppu taas on peräisin Muumipapan muistelmista kirjassa Muumipapan urotyöt (jälleen Laila Järvisen alkuperäisen suomennoksen mukaan), sen neljännestä luvusta, "jossa kertomus valtameripurjehduksestamme huipentuu suurenmoiseen myrskynkuvaukseen ja…
Vaski-kirjastoista löytyy aiheesta vain Aapo Forsellin opinnäytetyö Kuinka henkilökunta kokee lainaus- ja palautusautomaatit Turun ja Raision kaupunginkirjastoissa? (2009), joka on ei-lainattavaa aineistoa. Opinnäytetyön lähdeluettelosta saat lisäviitteitä aiheesta.
Aleksi-artikkeliviitetietokannasta voit hakea kirjastossa artikkeleja aiheesta mm. asiasanoilla automaatio, kirjastot, lainaustoiminta, automaatit, lainausjärjestelmät, esim. Tuomo Karhu: "Kirjastojen aineistot liikkuvat radioaalloilla : Erik Sundqvist asentaa kirjaston automaatiotekniikkaa kaikkialla maailmassa" (Turun Sanomat 9.2.2009, s. 14) ja "Palautusautomaatit nyt" / toimittaneet Seppo Verho ja Titta Baer (Kirjastolehti 2/2005, s. 16-17).
Turun kaupunginkirjaston lainaus…
Kaloilla ei ole silmäluomia, joten ne eivät voi sulkea silmiään eivätkä näin ollen myöskään räpytellä niitä.
http://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/nukkuvatko_kalat_koskaan
Ihan aukottomasti asiaa on vaikea selvittää, sillä erilaisissa kirjastojen kokoelmia haravoivissa metahauissa tulee paljon vanhaa käsikirjastoaineistoa, jota ei lainata kirjaston ulkopuolelle. En pysty tämän vastauksen puitteissa selaamaan kaikkia niitä hakutuloksia läpi. Siksi tämä vastaus on vain arvelu eikä täysin varma.
HelMet-kirjastojen vanhin kotiin lainattava kirja näyttäisi olevan / J. D. Valeriuksen ”Visor och sångstycken 1” vuodelta 1811. Kirja sijaitsee HelMet-kirjavarastossa Pasilassa, ja sen tarkemmat tiedot löytyvät osoitteesta http://luettelo.helmet.fi/record=b1564931~S9*fin. Joitakin vuosia sitten kirjavarastossa oli vielä kotiin lainattavana teos ”Doctor Edvard youngs nätter 1” vuodelta 1787, mutta nykyään se on…
Suomalaisia fraasisanakirjoja löytyy useitakin. Osa niistä keskittyy enemmän sanontojen merkitykseen kuin alkuperään, mutta toki niiden syntyäkin käsitteleviä kirjoja löytyy.
Tässä joitakin esimerkkejä:
- Outi Lauhakangas, Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset
- Pirkko Muikku-Werner, Jarmo Harri Jantunen, Ossi Kokko, Suurella sydämellä ihan sikana : suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja
- Jukka Parkkinen, Aasinsilta ajan hermolla : 500 sanontaa ja niiden alkuperä
- Erkki Kari, Naulan kantaan : nykysuomen idiomisanakirja
- Päivä pulkassa, pyy pivossa : [suomalaisten sanontojen juurilla]
- Suomalainen fraasisanakirja
- Lentävien lauseiden käsikirja
Kirjastokortti täytyy päivittää, kun sen omistaja täyttää 18 vuotta. Silloin hän ei ole enää oikeutettu ilmaisiin varauksiin, joten kirjaston asiakastiedoissa oleva asiakasryhmä täytyy muuttaa nuoresta (15–17-vuotiaat) aikuiseksi, ilmaiset varaukset kun annetaan asiakasryhmän perusteella.
Kirjastokortin päivittäminen onnistuu helposti missä tahansa HelMet-kirjastojen eli Vantaan, Helsingin, Espoon tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteessä. Tarvitset mukaan vain kirjastokortin ja kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Päivitys hoituu palvelutiskillä ihan muutamalla klikkauksella, ja samalla voit tarkistaa, että muut asiakastietosi ovat ajan tasalla. Vantaan kaupunginkirjaston palvelupisteiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta http…
Vaikka maininta Tuomiojan vuonna 1983 alle kolmessa tunnissa juoksemasta maratonista löytyy monestakin lähteestä, yhdessäkään niistä ei valitettavasti kerrota sitä, missä hän tämän maratonennätyksensä on juossut. Moni näistä mainitsee täsmällisen ennätysajankin (2.59,27), joka löytyy myös Tuomiojan verkkosivun (Tuomioja.org) 'Kuka E.T.?'-osiosta. Niistä vuonna 1983 juostuista maratoneista, joiden tuloslistauksia tutkin (mm. Helsinki City Marathon), en Tuomiojan suoritusta onnistunut löytämään. On kuitenkin huomattava, että aniharvasta kilpailusta oli täydellinen tulosluettelo käytettävissäni.
Hyvin dokumentoitu kolmen tunnin alitus Tuomiojan juoksuhistoriasta löytyy vuoden 1972 Impivaaran maastomaratonilta, jossa tosin juostiin…
Voit palauttaa HelMet-kirjastosta lainaamasi kirjat mihin tahansa kirjastojen toimipisteeseen, myös kirjastoautoon ja yli kaupunkirajojen, vaikka olisitkin lainannut ne jostain muusta toimipisteestä.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Aivan Beea-nimestä en löytänyt tietoa, mutta nimi lienee muunnos nimestä Bea, joka taasen on lyhennös Beatrice-nimestä. Nettilähde: http://sv.wikipedia.org/wiki/Beatrice. Ruotsalaisen kalenterin mukaan nimipäivää vietetään 2.12.
Muistatte oikein, sillä ko. virsi "Valitan vaikeasti Kuin Daavid kuningas Ja huokaan haikeasti, Jumala laupias" on numerolla 271 vuoden 1938 virsikirjassa, joka otettiin käyttöön ensimmäisenä adventtisunnuntaina 3.12.1939. Muistamanne kohta on kolmannesta säkeistöstä, joka kuuluu:
"Mä pyydän armahdustas, Oi Herra Jumala, Sun anteeks'antamustas Synneistä suurista. Ah Vanhurskas, Mua Poikas tähden säästä Ja vihas alta päästä, Oi, ole laupias!"
Tämä alkuaan tanskalainen virsi on ensi kertaa suomennettu Hemminki Maskulaisen virsikirjaan (n. v. 1605), vuoden 1701 kirjassa (jota nimenomaan kutsutaan "vanhaksi virsikirjaksi") se oli numerolla 254, vuoden 1886 kirjassa 218. Nykyisessä, vuoden 1986 virsikirjassa virttä ei enää ole.
Hallio, Kustaa…
Hell on nimien yhteydessä muunnos sanasta häll. Häll-sanan merkitys on paasi, luoto tai takkakivi, tulisija, liesi. Paatta käytettiin yleensä vastineena, kun ruotsinkielisiä nimiä suomennettiin. Esimerkiksi Juho Kusti Paasikivi oli syntyjään Johan Gustaf Hellstén.
Lähteet:
Lampén, Lea. Ruotsalais-suomalainen suursanakirja = Svensk-finsk storordbok. 7. muuttamaton painos. WSOY 1986. S. 301.
https://sv.wiktionary.org/wiki/h%C3%A4ll
https://sv.wiktionary.org/wiki/Hellstr%C3%B6m
https://kaino.kotus.fi/fo/?p=article&fo_id=FO_ca2d619081095c4c7b62b2787…
https://www.saob.se/artikel/?unik=H_1803-0129.1JWk&pz=5
https://fi.wikipedia.org/wiki/Juho_Kusti_Paasikivi
Pääkaupunkiseudun HelMet-haun mukaan löytyi kaksi runokokoelmaa, joissa oli skotlantilaista runoutta: Kuuna päivänä: englantilaista, skotlantilaista ja irlantilaista nykyrunoutta, toimittanut Piritta Maavuori (WSOY 2003) sekä Intiimejä avaruuksia: XXV skotlantilaista runoa 1978-2002, toimittaneet Ken Cockburn ja Robyn Marsack (Like 2006)
Skotlannin kansallisrunoilijan Robert Burnsin teoksia löytyy englanninkielisenä pääkaupunkiseudun kirjastoista. Skotlantilaisesta kirjallisuudesta voi kysellä myös Yliopiston kirjastosta http://www.helsinki.fi/hum/kirjasto/palvelut/neuvonta.htm
'Taide'-sanan nykymerkityksessä otti käyttöön Volmari Kilpinen (oik. Wolmar Styrbjörn Schildt 1810-1893) vuonna 1842. 'Taitelijan' Kaarlo Bergbom (1843-1906) vuonna 1872.
///Sanojemme ensiesiintymiä Agricolasta Yrjö Koskiseen / Martti Rapola. - 1960.///
Spice Girls: Spice CD-levyä on Helsingin eri kirjastoissa kaikkiaan 23 kappaletta, suurin osa tosin lainassa. Mene vaan lähikirjastoosi kyselemään, voit jättää varauksen tai pyytää levyn kirjastojen väliseksi lainaksi.
Turun kaupunginkirjastosta ei löydy kirjaa, joka käsittelisi naista kaupan asiakkaana. Sen sijaan meillä on paljon kirjallisuutta, jossa yleisesti käsitellään kuluttajakäyttäytymistä ja asiakaspalvelua. Aineistorekisteristä nämä löytyvät esim. asiasanoilla "kuluttajakäyttäytyminen", "ostokäyttäytyminen", "mielikuvat" + "markkinointi" ja "kulutustottumukset". Käsikirjastosta löytyy artikkeliviitteitä CD-ROM tietokannoista naisesta asiakkaana autokaupassa. Asiasanoina voi käyttää esim. "autot"+"myynti"+"naiset" tai "autoilu"+"naiset"+"autot".
