Jos et ole käyttänyt korttia viime vuosina, tietojasi ei todennäköisesti ole enää kirjaston lainaajarekisterissä. Asikastiedot poistetaan rekisteristä, jos korttia ei käytetä kolmeen vuoteen.
Saat uuden kortin käymällä missä tahansa Helmet-kirjastossa. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Jos itselläsi on VHS-kasetin kokoinen adapteri, jonka sisälle tuon 8 mm:n kasetin voi laittaa, Pasilan kirjastosta löytyy VHS-digitointilaite. Adpteria ei kuitenkaan kirjastossa ole. Digitoinnin voi polttaa levylle, joka pitää olla itsellä mukana Laitteen voi varata osoitteesta https://varaamo.hel.fi.
Kuvia vertaamalla näyttää olevan Gammayökkönen. Siipien takaosan väli on tasaisemman näköinen verrattuna siipien muihin osiin ja muutkin tuntomerkit täsmäävät melko hyvin.Lähteet kuvineen:Suomen perhoset Gammayökkönen - Suomen Perhosethttps://tinyurl.com/Gammaykkonen
Kirjassa Uuden taiteen lähteillä : suomalaisia taiteilijoita Pariisissa, Berliinissä ja Italiassa 1891-1895 kerrotaan Ellen Thesleffistä. Kirjan on kirjoittanut Salme Sarajas-Korte. Tätä on mm pääkirjastossa saatavilla. Thesleffin töitä käsitellään myös lukuisissa muissa teoksissa, esim kirjassa Taiteilijattaria - målarinnor. Marjatta Levanto on toimittanut näyttelyjulkaisun nimeltä Ellen Thesleff. Ateneumin julkaisut - sarjan osa 7 kertoo hänen töistään.
Kysymäsi dvd on tällä hetkellä lainassa Riihimäeltä, eräpv. on 26.4. Laitoimme tästä varauksen sinulle. Jos haluat saada aineiston nopeammin, voimme pyytää sen seutulainaksi (2€) Kirkesistä, jossa se on paikalla tällä hetkellä. Ilmoittele Tietopalveluun p. 019 758 4678, kirjasto@riihimaki.fi
Ihmisellä on noin viisi miljoonaa ihokarvaa, ja niistä vain 100 000 kasvaa päänahassa. Eli ihmisellä voi olla karvoja melkein kaikkialla ruumiissaan. Suurin osa karvoituksesta on niin hentoa ja ohutta, ettei sitä juuri erota.
Jokainen karva kasvaa karvatupessa, joita siis on ihmisessä viitisen miljoonaa. Karvatupen toimintaa säätelevät viestiaineet, jotka kertovat, milloin karvatupen on kasvatettava karvaa ja milloin sen on jäätävä lepoon. Levossa karva irtoaa karvatupesta. Hiukset harvenevat, jos suurin osa karvatupista on lepotilassa. Näitä karvatuppien verenkiertoa sääteleviä viestiaineita on viime aikoina kovasti tutkittu, jotta voitaisiin vaikuttaa mm. kaljuuntumiseen ja liialliseen karvaisuuteen. (Lähde: Tieteen kuvalehti, 2002,…
HelMet-kirjastojen nykyjärjestelmässä varaus ei kiinnity tiettyyn kappaleeseen, vaan se on nimeketason varaus. Tämä tarkoittaa, että jos kyseinen kirja palautetaan jonnekin ennen kuin kirjastossa otetaan varauslista, niin varaus tarttuu tähän palautettuun kappaleeseen.
Tällä tavalla vältetään ne aikaisemmin hyvin tyypilliset tilanteeet, jolloin jollekulle varattu teos ehtikin mennä lainaan toiselle asiakkaalle ennen kuin henkilökunta ehti hakea sen hyllystä. Tämä taas aiheutti lisätyötä, kun varaus jouduttiin tekemään alkuperäiselle asiakkaalle uudelleen.
Nykyisessä järjestelmässä saattaa todellakin toisinaan käydä kuvailemallanne tavalla, että varaus lähteekin tulemaan jostain toisesta kirjastosta, vaikka se olisikin paikalla…
Hirvonen, Maija: Salanimet ja nimimerkit (2000) kertoo Martta Haatasesta seuraavaa:
"Haatanen, Martta, o.s. Sandström v:een 1926 (Koivukumpu, Hilja, Kumpi on suurempi. 1936; Koski, Mirjam, Ja näin voitimme. 1932; Mukan Sohvi, Pohjolan S.; Vuento, Laine, Kasvattipoika. 1930) Avust. Pohjolan Sanomat 1940-50. Teoksia 1936-54."
Tekijänoikeuslain mukaan julkistetuista teoksista saa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Sitaatilla tulee olla asiallinen yhteys teokseen, jossa sitaattia käytetään. Tähän tapaukseen voi soveltaa tuota lainkohtaa. Sinun ei tarvitse kysyä lupaa Riistavesi-seuralta, jonka julkaisussa kuva on, mutta sinun on mainittava lähde ja kuvan ottaja/omistaja. Esim.: Kuva: Riistavesi-seura, Riistaveden Museopihan virtuaaliopas. Myös internet-sivun osoitteen voi laittaa vaikka sulkuihin.
Tässä muutama klassikkoteos eri aikakausilta:
Richard Adams: Ruohometsän kansa
Elsa Beskowin kuvakirjat
Charlotte Brontë: Kotiopettajattaren romaani
Lewis Carroll: Liisan seikkailut Ihmemaassa
Roald Dahl, Matilda
Grimmin sadut
Hanhiemon satuaarre
Heinrich Hoffmann: Jörö-Jukka
Astrid Lindgren: Veljeni Leijonamieli
L.M. Montgomeryn Anna- ja Runotyttö-sarjat
Odysseia lapsille (Arto Kivimäki)
Robert Louis Stevenson: Aarresaari
Tuhannen ja yhden yön tarinat
Jules Verne: Matka maan keskipisteeseen / Sukelluslaivalla maailman ympäri
Yrjö Jylhän teoksia on kustantanut pääasiassa Otava. Teidän kannattaa ottaa yhteyttä kustantamoon, jonka kautta tekijänoikeusasia varmasti selviää.
https://otava.fi/kustantamo/
Kyseinen kirja on lukuisten Helsingin ja naapurikuntien kirjastojen kokoelmissa, mutta vastaushetkellä lainassa kaikista pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista. Tarkemmat saatavuustiedot (eräpäivät ym.) voit tarkastaa
Plussa-tietokannasta (osoitteessa http://www.libplussa.fi/). Saatavuustilannehan voi vaihdella nopeastikin.
Seuraavista teoksista voisi löytyä tietoa pulmaan:
Heilurikellot. Osa 1 : Käynnit, heilurin ripustus ja voimansiirto käynniltä heilurille, kalenterikellot / Leo Koivisto, [Espoo] : [Kellosepäntaidon edistämissäätiö], 2002.
Kello-oppi. 1-2 / Hannu Ruokola / [julkaisija:] Opetushallitus, Helsinki : VAPK-kustannus, 1992-1993.
Voisit myös kysellä apua Suomen kelloseppäliitosta,
http://www.kelloseppaliitto.fi/ . Heidän sivuillaan on myös yhteydenottolomake, http://www.kelloseppaliitto.fi/yhteydenotto/.
Eurovision song contest Belgrade 2008 -cd-levy löytyy mm. Helsingin ja Lahden kaupunginkirjastoista. Voitte pyytää sitä kaukolainaksi oman kirjastonne kautta.
J.K. Rowling on kirjoittanut uuden dekkarinsa The Silkworm salanimellä Robert Galbraith. Kirja on juuri ilmestynyt englanniksi. Suomeksi kirja ilmestyy nimellä Silkkiäistoukka. Suomenkielisen version arvioitu ilmestymisaika on 25.8.2014.
Norjalaisen Gard Sveenin kirjaa Den siste pilegrimen (Viimeinen pyhiinvaeltaja) ei ole ainakaan vielä suomennettu.
Alla tietoa sijainneista ja vuosista. Ne ovat peräisin Melindasta.
1.Ihmeellinen näky. Näytetty ilmestyksessä eräälle tyttärelle Anna Liisa Ukonsaarelle toukokuussa 1876 läsnä-olleiden ylöspanon ja kertomusten sekä hänen itsensä selitysten jälkeen kirjoittanut J. Ranginen. Ashtabula, Ohio: Amerikan Sanomat, 1899. Vuosi 1899: Kansalliskirjasto ja Oulun yliopiston kirjasto, 1876: Kansalliskirjasto
2.Ihmeellinen näky eli ilmestys jonka on nähnyt 20-vuotias palvelustyttö Alma Aleksandra Tähtinen Eurajoen pitäjän Kuivalahden kylän Uudessatalossa tammikuun 6 päivänä vuonna 1914. Hänen itsensä kirjoittama. Rauma: Fredrik Uusitalo, 1914. 19?, ei tietoa tarkemmasta vuodesta: Kansalliskirjasto, 1914: Kansalliskirjasto ja Turun yliopiston kirjasto…
Asiassa kannattaa kääntyä Suomen Rautatiemuseo puoleen.
http://rautatiemuseo.fi/fi/kirjasto-ja-arkisto
http://rautatiemuseo.fi/arkistot-ja-tietopalvelu
Helmet-hausta löytyy jonkin verran rautateitä käsittelevää kirjallisuutta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb2231945__Srautatiel%C3%A4i…
Bellmanin lauluisto suuri osa ylisti juomista tai muita elämän iloja. Ehkä kaikkein kuuluisin on Fredmanin laulu nro 21, jonka alkukieliset sanat alkavat Så lunka vi så småningom ... . Suomeksi "Juokaamme veikot" Laulun kuuluisassa kertosäkeessä todetaan .. tag då dig en sup, ta dig sen dito en, dito twå... Suomennettuna säe kuuluu ota yks, ota kaks ota kolmaskin ... Alkukieliset sanat esimerkiksi laulukirjasta Våra vackraste visor & ballader. Urval Ingemar Hahne (Oslo, 2005). Suomenkieliset sanat voi löytää ainakin laulukirjasta Juomalauluja II (Helsinki. 2017). Suomentaja Reino Hirviseppä. Vesa-Matti Loirin esittämänä laulu on ainakin vinyylillä Ennen viimeistä maljaa ja Lauluni aiheet II. Loirin launun on…
Varmaankin kirjastossa ollaan iloisia lahjoituksista varsinkin kun lahjoitus ei sisällä kovin isoa kirjamäärää.
Kirjastoissa ei yleensä etukäteen luvata ottaa lahjateoksia kirjaston kokoelmaan.
Arvelen kuitenkin että ainakin osa mainitsemistanne teoksista otetaan mielellään kirjaston kokoelmaan.
Pienen määrän lahjakirjoja voi tuoda kirjaston virkailijalle ja kertoa että kyseessä on kirjalahjoitus.