Hankintaehdotuksen pystyy Vaski-kirjastoissa tekemään Vaski-verkkokirjaston kautta. Mene osoitteeseen https://vaski.finna.fi ja valitse valikosta Asiakkaalle, sen alta Asiakkaan opas, kohta 3. Kokoelmat. Alta löytyvät ohjeet ja hankiehdotuslomake.https://vaski.finna.fi/Content/opas_kokoelmat#hankintaehdotusLomake, https://forms.office.com/pages/responsepage.aspx?id=iixebPDTC0qWWEJQLHP…
Kyseinen julkaisu on tilattavissa varastokirjastosta. Voit tehdä kaukopalvelupyynnön verkkolomakkeella. Kaukolainasta peritään toimitusmaksu 1 €.
Oulun keskusmielisairaala 1925-1975 löytyy myös Oulun yliopiston kirjastosta, mutta sieltä sitä ei voi tilata Limingan kirjastoon, vaan asiakkaan tulee asioida kirjastossa paikan päällä.
Sveitsistä kertovia suomenkielisiä kirjoja ei ole kovin paljon. Maantieteen hakuteoksissa Maailma nyt 1: Länsi- ja Keski-Eurooppa (1993) ja Maailma tänään 12: Keski-Eurooppa (1996) kerrotaan yleistietoa Sveitsistä. Matkailutietoa löytyy Berlitzin videolta Sveitsi: talviset Alpit & kesäiset järvet ja Alpit (1991).
Englanniksi löytyy enemmän, esim. matkailutietoa Switzerland (Insight guides, 2000), tapatietoa Hyde Flippo: The German way: aspects of behavior, attitudes, and customs in the German-speaking world (1997) ja yleistietoa esim. kulttuurista hakuteoksesta Encyclopedia of contemporary German culture (1999) sekä historiaa esim. J. Murray Luck: History of Switzerland (1985).
Esittämääsi kysymykseen löytyy Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta seuraava vastaus:
Sukunimi Sokura on eteläkarjalainen nimi. Kirjallisissa dokumenteissa on merkintöjä tämännimisistä 1500-luvulta. Luumäellä Sokura on myös kylännimi. Antreassa taas on Sokuranmaa-niminen kylä. Nimi Sokura voisi olla samaa perua kuin nimi Sokka, jonka arvellaan olevan peräisin venäläisestä ristimänimestä Sofon.
Lähde: Mikkonen, Pirjo : Sukunimet (Otava 2000)
Kyllä myös tuossa 1954 versiossa Pikku pikku muija hankkii luunsa tosiaan torilta: Hän tuli pikku pikku torille ja siellä hän näki pikku pikku luun ja sanoi: -- Tästä pikku pikku luusta saan pikku pikku keiton pikku pikku illallisekseni. Ja pikku pikku muija osti pikku pikku luun.
Äänestyslippu voidaan mitätöidä, jos ehdokkaan numeroa ei ole selvästi merkitty.
Lähde:
Vaalilaki
2.10.1998/714
85 §
Äänestyslipun mitättömyys
Äänestyslippu on mitätön, jos:
1) vaalikuoressa on useampi tai muutakin kuin yksi äänestyslippu;
2) vaalikuoreen on tehty äänestäjää tai ehdokasta koskeva taikka muu asiaton merkintä; (5.4.2002/247)
3) äänestyslippuna on käytetty muuta kuin oikeusministeriön painattamaa äänestyslippua;
4) äänestyslippua ei ole leimattu;
5) ehdokkaan numero on merkitty siten, ettei selvästi ilmene, ketä ehdokasta se tarkoittaa;
6) äänestyslippuun on kirjoitettu äänestäjän nimi tai erityinen tuntomerkki taikka siihen on tehty muunlainen asiaton merkintä; taikka
7) äänestyslipulla on…
Varauksessa merkintä 14/14 tarkoittaa sitä, että olet varausjonossa sijalla 14 eli saat kirjan, kunhan 14 kappaletta sitä palautuu ja 13 muuta henkilöä ovat saaneet omat kappaleensa. HelMet-kirjastojen järjestelmässä sillä ei ole merkitystä, minkä kirjaston on laittanut varauksen noutopaikaksi, vaan aina nopeimmin palautuva nide saapuu. Tuo 14. palautuva kappale saattaa olla Vantaalta mutta yhtä hyvin Helsingistä tai Espoosta.
Eräpäivät eivät välttämättä anna kovin varmaa tietoa siitä, milloin kirja saapuu. Kirjan lainannut asiakas saattaa palauttaa sen myöhässä, jolloin joku aikaisemmalle eräpäivälle merkitty kirja saattaa ehtiä varaajalle jo aikaisemmin. Etenkin tenttikirjat palautuvat usein myöhässä, koska niitä pidetään tenttiin…
Pojke on tosiaan yksi harvoista suomenkielen lainasanoista ruotsissa. "Till sverigesvenskan har sådana fennicismer inte nått, förutom kanske ett tiotal lånord. Ett omdiskuterat ord är finskans ålderdomliga repo som eventuellt ligger bakom svenskans räv. Vi noterar att de västgermanska språken har de helt annorlunda fox och Fuchs, så nog kan man tänka sig att de gamla nordborna lånat in repo, speciellt om vi betänker att det i genitiv heter revon. Bland de mer allmänt erkända lånen från finska till svenska återfinns känga av kenkä ’sko’, hyvens av hyvä ’bra’, kola ’dö’ av kuolla, pojke av poika, pörte av pirtti, pjäxa av pieksu och rappakalja av rapakalja." Linkki Martin Personin artikkeliin Språkbruk-lehdessäSiitä miten näin on käynyt,…
Närhi on kaikkiruokainen lintu. Talvisin se nokkii mielellään talipallosta talia tai syö siemeniä tai maapähkinämurskaa. Lisää tietoa lintujen talviruokinnasta esim. Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen Tringan sivuilta:
https://www.tringa.fi/lintujen-talviruokinta/
Markus-setänäkin tunnettu Markus Rautio ohjasi Emmi Jurkan tähdittämän kuunnelman "Anteeksi, väärä numero" vuonna 1949. Kuunnelman on alunperin kirjoittanut Lucille Fletcher nimellä "Sorry, wrong number". Pääosassa on vuoteeseen joutunut nainen, joka kuulee vahingossa puhelinkeskustelun, jossa suunnitellaan murhaa. Nainen yrittää soittaa puhelinkeskukseen, poliisille ja sairaalaan, mutta on ilmeisesti niin suuressa ahdingossa, ettei saa viestiään eteenpäin. Lopulta hän vielä tajuaa, että hän itse on murhan kohteeksi joutuva henkilö.Kuunnelmaa on esitetty esimerkiksi YLE:n Radioteatterissa ja Helsingin Taiteiden yönä vuonna 2018 Teatteri Jurkan tiloissa. Tällä hetkellä mikään palvelu ei tarjoa sitä kuunneltavaksi.
Mystery Club on Fiona Kellyn kirjailijanimellä kirjoitettu, nuorille suunnattu kirjasarja. Sarja keskittyy Mystery club –nimiseen kerhoon, joka on kolmen teinitytön perustama etsiväkerho. Tytöt asuvat Willow Dalen kaupungissa Yorkshiressa. Mystery Clubiin kuuluvat Holly Adams, Tracy Foster ja Belinda Hayes. Sarjasta on ilmestynyt 28 osaa, joista 22 on suomennettu. Osat ovat järjestyksessä seuraavat:
Salaiset johtolangat
Kaksoisvaara
Kielletty saari
Konnuuksia keskiyöllä
Vaarallisia temppuja
Siepattu!
Piilosilla
Haudattuja salaisuuksia
Tappavia pelejä
Salaperäinen puhelu
Musta hevonen
Harhakuvia
Kohtalokas putoaminen
Pakkolasku
Myrkkyä!
Pankkiryöstö
Salainen huone
Menneisyyden salat
Salaliitto
Petos
Kadonnut…
Hei
Se on mahdollista, jos kyseisenä ajankohtana Pasilassa ei ole muita Tet-harjoittelijoita.
Parhaiten asia selviää kun soitat Pasilan kirjaston lasten- ja nuortenosaston johtajalle Tytti Tuunaselle.
Tytin puhelinnumero on 09-31085801
Tai voit laittaa sähköpostia osoitteeseen tytti.tuunanen@hel.fi
Yhdistysten toimintaa säätelee ensisijassa yhdistyslaki (26.5.1989/503). Lakiteksti löytyy mm. Finlex-säädöstietopankista http://www.finlex.fi/fi/. Laista ei löydy säädöksiä, jotka koskisivat kunniajäsenten tai kunniapuheenjohtajan asemaa. Yhdistyslain 35 § mukaan hallituksen puheenjohtaja ei saa olla vajaavaltainen ja hallituksen muiden jäsenten on oltava 15 vuotta täyttäneitä eikä konkurssissa oleva voi olla hallituksen jäsenenä. Lisäksi hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten asuinpaikan on oltava Suomessa tietyin poikkeuksin. Muuta yhdistyslaki ei sano hallituksen jäsenyydestä.
Siten ratkaisevaa tässä tapauksessa on sanotaanko yhdistyksen omissa säännöissä jotakin kunniapuheenjohtajan asemasta yhdistyksessä.
Patentti- ja…
Tätä on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. "Kolme lisäsäkeistöä, jotka vastaavat alkuperäisten säkeistöjen kysymyksiin löytyvät ainakin Vilho Siukkosen Laulukirjan 12. uusitusta painoksesta vuodelta 1950. Täsmälleen samoin sanoin kuin Siukosen Laulukirjassa lisäsäkeistöt löytyvät tästä verkkojulkaisusta: http://www.luterilainen.com/files/pkoulu/UT1_18.pdf ." Alkuperäiset säkeistöt on sanoittanut Emil von Qvanten (k.1903), suomentanut Nestor Järvinen. Vastaussäkeistöjen sanoittaja on tuntematon.
Tässä muutama hyvä lasten salapoliisikirja. Osa kirjoista on enemmänkin kertomuksia kuin tietokirjoja, mutta kuvistakin voi löytyä hyviä vinkkejä salapoliisin työhön. Kirjat löytyvät Porvoon kirjastoista.
- Etsiväkerho Hurrikaanin käsikirja / Jari Mäkipää
- Konstan etsivätoimisto, Tuula Kallioniemi
- Salapoliisin käsikirja, tekijät Anne Civardi, Judy Hindley, Angela Wilkes, Donald Rumbelow ja Heather Amery
- Salapoliisitieto / Erich Ballinger
- Santtu salapoliisi / Richard Scarry
- Miina ja Manu salapoliiseina / Teutori
Pääkaupunkiseudulla asuva voi saada kaukolainaksi kirjan, jota ei ole hankittu Helmet-kirjastoihin tai alueen tieteellisiin kirjastoihin. Alla on linkki Helmet-sivustolle, josta löytyy tarkempia tietoja ja linkki kaukopalvelulomakkeeseen. Laita lomakkeeseen myös tieto kirjastosta, jonka kokoelmissa kirja on:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Nykysuomen sanakirja antaa "on yks(i) lysti" -fraasille rinnakkaisen muodon "yhtä lysti". Sakari Virkkusen toimittamasta Suomalaisesta fraasikirjasta löytyvä esimerkkilause auttaa ymmärtämään, kuinka alun perin vertailuilmaukseksi tarkoitettu "yhtä lysti" saattaa hyvinkin olla "yhden lystin" taustalla: "'Makslahtelaisille ei näytetty Jääkärin morsianta, mutta makslahtelaiset sanoivat, että yhtä lysti. Melkein vielä lystimpikin' (koska yleisö sai sen sijaan nähdä juopuneen näyttelijäseurueen tappelun). – HS 10.9.1930" Se, että näytelmää ei esitetty, oli "yksi lysti", koska tarjolla oli kuitenkin yksi lysti (ohjelmanumero).
Suomalais-japanilainen yhdistys on julkaissut vuonna 1995 kirjan Japanin viisaus – Nippon no chie, johon Kyösti Korpiola on koonnut japanilaisia sananlaskuja. Kirjassa sananlaskut ovat sekä suomeksi että japanilaisin kirjoitusmerkein. Kirjaa näyttäisi olevan vain Vantaan pääkirjastossa.
Seuraava uunituore sivusto on ehkä mielenkiintoinen (tarvitset selaimeesi japanilaisten merkkien käyttötuen): http://www.sutv.zaq.ne.jp/ok312/index.htm Siinä on mietelauseita ja lentäviä lauseita japaniksi ja englanniksi – kaikki joiden alkuperä on merkitty näyttävät kylläkin olevan länsimaista alkuperää.
Japanin merkkien käyttötukia selaimeen saa osoitteesta http://www.anipike.com/jpn.html
