Oman kokemukseni mukaan maito on aika ikävä aine, joka liimaa sivut tehokkaasti kiinni toisiinsa.
HÖYRYTTÄMINEN (iso kattila on kätevin) on ikivanha konsti, joka voi vesiliukoisiin aineisiin tehotakin. Kirjan sivujen höyryttäminen vaatii kuitenkin varovaisuutta ja jälkitoimia (kuivaus ja suuren painon alla suoristaminen), joten siihen tuskin kannattaa ihan vähästä ryhtyä. Jos kuitenkin kirja on korvaamaton, höyryttäminen tai lämpimässä vedessä LIOTTAMINEN (jos sivut ovat vain esimerkiksi yhdestä kulmasta kiinni toisistaan) on ehkä kokeilemisen arvoinen keino. Tärkeintä on yrittää välttää koko kirjan kostuminen, se ei tee hyvää rakenteelle.
Tätä ohjetta voisivat kollegat täydentää omilla hyvillä konsteillaan.
Heikki Poroila
HelMet-…
Käsityksesi on oikea. Vuoden 1928 edustajanpalkkiolain mukaan kansanedustajille maksettiin palkkaa vain valtiopäivien ollessa koolla. Tämä muuttui vuoden 1947 edustajanpalkkiolaissa 328/1947, annettu 30.4.1947. Silloin määriteltiin edustajanpalkkio kiinteäksi vuosipalkkioksi, jota maksettiin kuukausittain.
Keisari Nikolai II:n 26.1.1897 antaman asetuksen perusteella farmasianoppilaan opiskelu kesti 1,5 - 3 vuotta, minkä jälkeen hän saattoi valmistua farmasianopiskelijaksi. Farmasianopiskelija saattoi edelleen valmistua proviisoriksi opiskeltuaan 1,5 - 3 vuotta lisää. Ks. Suomalainen Wirallinen Lehti 29.3. 1897.Ks. myös Keisarin julistus farmaseuttisesta opetuksesta Aleksanterin yliopistossa, Suomalainen Wirallinen lehti 29.3.1897.
FitzGeraldin mukaelman on suomentanut ainakin Toivo Lyy teoksessa Omarin malja - uusia Omar Khaijamin nelisäkeitten suomennoksia (Kustannusosakeyhtiö Aura 1945, runo XCII). Jaakko Hämeen-Anttila on suomentanut Omar Khaijamin runoja eri lähteiden pohjalta, nämä käännökset puolestaan löytyvät teoksesta nimeltä Malja ja mennyt maine (Basam 1999).
Kuten Hämeen-Anttila (1999: 130) toteaa, Omarin nimellä kiertävät runot eivät ole varsinaisesti Omarin omia runoja, vaan FitzGerald on muokannut tekstiä vapaasti, yhdistellyt säkeitä eri runoista ja toisinaan jopa lisäillyt itse sepittämiään säkeitä. FitzGeraldin kääntyämät runot eivät siten ole käännöksiä vaan mukaelmia, sillä hänen käännöksensä eivät vastaa hänen käyttämänsä käsikirjoituksen…
Viherlaakson kirjastosta löytyy paperisilppuri. Silppurilla voi kuitenkin silputa vain pari A4-kokoista paperia kerralla, joten suuren määrän silppuaminen on hidasta. Silppurin säiliö voi myös täyttyä, joten suosittelen käymään kirjastossa silloin, kun henkilökunta on paikalla. Joissain kirjastoissa on myös isompi tuhottavien paperien säiliö, esimerkiksi Ison omenan ja Lippulaivan kirjastoissa.Viherlaakson kirjaston verkkosivut: https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84795
Esimerkiksi seuraavista teoksista voisi olla apua:
- Kirjanpito- ja tilinpäätössanasto (toim.työ Minna Niemivirta). Hki : Taloustieto, 1995.
Kielet suomi, ruotsi, englanti, saksa
- Näsänen, Pasi: Talousvaikuttajan englanti-suomi-englanti. Järvenpää : P. Näsänen, 1998.
- Hallenberg, Riikka: Liike-elämän sanakirja: suomi-englanti. Hki : Taloustieto, 1999.
- Suomi-englanti, tekniikan ja kaupan sanakirja.Teosten saatavuuden Oulun kaupunginkirjastosta voi tarkistaa internetistä http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html . Oulun yliopiston kirjaston aineistotietokanta löytyy osoitteesta http://herkules.oulu.fi/cgi-bin/hyperlib/www.exp?10024 .
Valtiopäivämiehistä löytyy kattavat henkilötiedot teoksista: Kaarlo Österbladh: Pappissääty Suomen valtiopäivillä 1809-1906, Sigurd Nordenstreng: Porvarissäädyn historia Suomen valtiopäivillä 1809-1906 ja Viljo Hytönen: Talonpoikaissäädyn historia Suomen valtiopäivillä 1809-1906. Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Helmet-aineistohausta http://www.helmet.fi.
Muuten isoisän isää kannattaa etsiä Suomen Sukututkimusseuran kirjaston kautta, osoite http://www.genealogia.fi/kirjasto.
En löytänyt tarkempaa tietoa kyseisestä ryijystä näillä tiedoilla. Yleisesti ottaen ryijyjen myyntihinnat ovat erittäin alhaisia niihin käytettyyn työhön ja materiaaliin nähden. Huutokaupoissa isokokoistenkin ryijyjen myyntihinnat liikkuvat pääsääntöisesti 50-200 euron välimaastossa, yksittäisiä poikkeuksia lukuunottamatta. Puolen vuosisadan ikäkään ei näytä tuovan suurta lisäarvoa. Ryijyjen arvostus on ainakin joidenkin näkemysten mukaan nousussa, joten ehkä hinnatkin ovat nousussa?
Kauppahintoja voi tutkia kirjastossa esim. Helanderilla huudettua -kirjoista https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/search?p_p_id=searchResult_WAR_…
2010-luvulla Helanderilla huudettua -luetteloita ei ole enää julkaistu paperimuodossa, vaan…
Englanniksi on ilmestynyt jo noin 134 Sweet Valley High -kirjaa, suomennettuja on kesäkuussa 2000 32 osaa. Suomennosmäärää kannattaa tiedustella suoraan kustantajalta; heinäkuussa 2000 ilmestyvät osat 33-35 ja lokakuussa 2000 osat 36-38.
Kirjojen suomalainen kustantaja on Otava, jonka nettisivuilta http://www.otava.fi löydät lisää tietoja Sweet Valley High -kirjoista sekä hyödyllisiä linkkejä. Sweet Valley High -sivut osoitteessa http://www.otava.fi/svh/index.html
Englanniksi ilmestyneiden kirjojen luettelot löytyvät esimerkiksi osoitteesta: http://www.fortunecity.com/millenium/sweetvalley/250/svh/index.html Viralliset Sweet Valley Hihg -sivut ovat osoitteessa http://www.randomhouse.com/sweetvalley/
William Sleatorin nuorten tieteisromaanissa Sokkeloportaikko (WSOY 1988) Peter on suljettu valtavaan sokkeloportaikkoon. Hän löytää portaikosta neljä muutakin nuorta, kaikki orpoja. Vähitellen heille alkaa paljastua, miksi heidät on eristetty tähän epäinhimilliseen rakennukseen.
Kyllä löytyy. Antigone löytyy suomeksi yhteispainoksena Kuningas Oidipuksen kanssa useista Helsingin kirjastoista(luokka 1.3; näytelmät).
Voit itse tarkistaa hyllyssä olevat kappaleet osoitteesta www.helmet.fi.
Hain Internetistä Googlella, Altavistalla ja Ask Jeeves -hausta. Tuloksena oli lähinnä myynnissä olevia Miranda MacQuittyn kirjoja. Tarkistin Ebsco-tietokannan, jossa on englanninkielisiä lehtiartikkeleita: artikkeleissa oli lyhyitä arvioita MacQuittyn kirjoista. Valitettavasti missään ei ollut hänestä henkilötietoja. Häneltä on ilmestynyt kymmenkunta kirjaa luonnosta ja eläimistä, niistä on suomennettu seuraavat: Aavikko, Hait ja Valtameri.
Teoksen nimi on "Crimes célèbres". (Paris: Administration de librairie, 1839-1841.)
Lähde: http://www.dumaspere.com/pages/oeuvre/sommaire.html .
Klikkaa "Bibliographie - Oeuvres complétes"
tai avaa PDF-tiedosto osoitteessa http://www.dumaspere.com/pages/oeuvre/biblio.pdf .
Maltitoli on luontainen makeutusaine, joka valmistetaan viljasta. Voi olla, että sitä ei ole Suomessa myynnissä ollenkaan. Tarkistin useampia verkkokauppoja, eikä niistä sitä löytynyt. Jokunen vuosi sitten ksylitolijauhettakaan ei ollut myynnissä Suomessa, joten voi olla ettei maltitoliakaan ole.
Sen sijaan Amazon.com-verkkokaupassa näytti olevan maltitolia myynnissä useammassakin eri muodossa. Osoitteesta http://www.amazon.com/s/ref=nb_sb_noss?url=search-alias%3Dgrocery&field… saat listan niistä.
Tervetuloa mukaan!
Entressen kirjastossa saat henkilökohtaista opastusta joka viikko
tiistai, keskiviikko ja torstai iltaisin klo 17-19:30
Tai voit varata Omaan aikatauluusi sopivan opastusajan sekä Sellon että Entressen kirjastoissa Lainaa kirjastolainen -palvelusta
https://my.surveypal.com/app/form?_d=0&_sid=288894515&_k=eOCeisnQSPTKB1…
Voit myös tulla mukaan käsityökerhoihin ja Tuunauspajoihin.
http://www.HelMet.fi -> tapahtumat
Monessa poliittisessa tehtävässä Alain Poher ehti eläessään toimia, mutta pääministerinä hän ei ollut kertaakaan.
Liste chronologique des Premiers Ministres français (e-chronologie.org)
https://www.elysee.fr/alain-poher
WSOY:lta vastattiin seuraavasti:
Valitettavasti kirjan aikataulu on siirtynyt pitkälle eteenpäin pääasiassa koronan takia, sillä kirjailija ei pystynyt keräämään aineistoa ja tekemään haastatteluja suunnitellusti. Tarkkaa ilmestymisaikaa ei vielä ole, mutta toivomme Sibeliuksen tyttärien ilmestyvän vuoden 2025 aikana.
Aiemmin ehdotimme Hellaakosken runoa 'Vanha kallio (nuorelle Suomelle)', mutta eräs kollega jäi kuitenkin miettimään, voisikohan kyseessä olla kokonaan eri runoilijan, P. Mustapään, runo ”Riemu” ? Runossa makaillaan ruohikossa, suon laidalla, ja sudenkorento mainittu, sekä kotkan sijasta lokin lento. Runo löytyy teoksesta 'Laulu ihanista silmistä' (1925), ja esim. 'Kootut runot' (WSOY 2004). Runo löytyy kokonaisuudessaan myös Project Gutenbergin sivuilta: The Project Gutenberg eBook of Laulu Ihanista silmistä, by Martti Haavio
Kirjastojen luetteloista löysin yhden tutkimuksen losseista, joka on tehty Varsinais-Suomen losseista:
Vikström, Matts: I vägtrafikens tjänst : landvägsfärjorna och färjkarlarna utanför Egentliga Finlands kust 1920-1960 : Varsinais-Suomen rannikon maantielossit ja lossimiehet 1920-1960, 1995.
Löytyi myös julkaisu: Silta- ja lauttatoiminta 1980-luvulla / [julk.] Tie- ja vesirakennushallitus, 1981.
Tieliikenteen historiaa käsittelevässä kirjassa: Tuhat vuotta tietä, kaksisataa vuotta tielaitosta, osa 3,
käsitellään jonkin verran myös lossien historiaa, lossireittejä ja lossarin työtä. Kirjassa on hyvä lähdeluettelo ja kerrottu mm. haastateltujen ihmisten nimet.
Kirjassa: Aro, Ilpo: "Hyvällä pääsee hyhmässä... : autoistumisen vaiheita Liperin…
Tiedustelemasi kappale löytyy cd-levynä Sky: The Great Balloon Race pääkaupunkiseudun kirjastosta Espoosta Leppävaaran kirjastosta luokasta 78.891. Oman kirjastosi kautta kaukopalvelupyynnön täyttämällä cd-levy lähetetään asiakkaan kotikirjastoon, josta sen saa lainaksi.
