Olisikohan kyseessä Leena Erkkilän Kuottarulla vuodelta 1976? Kuottarulla asuu korkeassa tornissa keskellä kaupunkia, ja huiman korkea torni on myös kirjan kansikuvassa.
Tomulan koristelemia Arabian astioita käsittelevän Helena Leppäsen Keräilijän aarteet -sarjan kirjan mukaan Botanica-sarjan luonnonkasveja kuvaavat serikoristeet sovellettiin vuosina 1984–91 Tomulan suunnittelemaan lieriömäiseen SO-maljakkomalliin. Taideteollisuusmuseon säätiön Esteri Tomula -luettelosta löytyy tarkempia tietoja tuotantovuosista osalle Botanica-maljakoista, valitettavasti ei kuitenkaan juuri kysytyistä malleista.Lähteet: Helena Leppänen, Keräilijän aarteet : rakastetut Arabian astiat koristelijana Esteri Tomula Esteri Tomula : Arabia 1947–1984
Esimerkiksi seuraavissa kirjoissa tai tutkimuksissa on tietoa parturi-kampaamoalan tuotteista ja niiden aiheuttamista allergioista:
Kemikaalit parturi- ja kampaamotyössä. Työhallinnon julkaisu n:o 23. 1993.
Keskustelua kosmetiikasta: ihovoiteet, deodorantit, hiusväriaineet. 1994
Leino, Timo: Tutkittua tietoa parturi-kampaajien terveydestä ja työoloista: parturi-kampaajien työperäinen astma, nuha ja ihottumat. 1998.
Luoma, Aija: Parturi-kampaajan ja kosmetologin turvalliset työtavat: yhteiselämää mikrobien kanssa - ärsytys ja allergia. 2001. (Aija Luomalla myös muita kosmetiikkaa käsitteleviä kirjoja)
Työtervyettä kampaajille ja partureille. Toim. Timo Leino. 1995.
Parturi-kampaajien allergioita käsitellään myös esim. seuraavissa…
Oulun kaupunginkirjastossa on Lonely planet -sarjan Brazil vuosilta 1998 ja 2005. Teoksen saatavuus selviää aineistotietokanta Introsta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 . Muita Brasilian matkaoppaita voi etsiä Introsta valitsemalla hakukenttään kaksi asiasana-hakuehtoa ja termeiksi matkaoppaat Brasilia.
Molukkien luotsi -kuunnelmaa on esitetty Suomen radiossa vuonna 1958. Kuunnelma oli käännös ruotsalaisen nobelkirjailijan Harry Martinssonin kuunnelmastaLotsen från Moluckas. Alkuteos on kirjoitettu ja esitetty ensimmäisen kerran vuonna 1937. Näytelmä kertoo portugalilaisen kapteeni Magellanin maailmanympäryspurjehduksesta vuosina 1519-1522. Pekka Gronowin mielestä kuunnelma oli vuoden 1958 paras kuunnelma. Suomeksi näytelmän on toteuttanut Urpo Lauri.
Lähteet:
Pekka Gronowin blogi : http://pekkahtgronow.blogspot.com/2016/11/kuka-voitti-kuunnelma-finlandian.html
Lotsen från Moluckas (teksti) Suomen kirjastoissa : https://www.finna.fi/Record/vaasa.173236?lng=sv#versions
Wikipedia: https://sv.wikipedia.org/wiki/Lotsen_fr%C3%…
Selailin Otokkatieto.fi:n toukkia, Laji.fi:tä ja hain selaimen kuvahaulla, mutta en oikein niiden perusteella tunnistanut toukkaa, näin kirjaston ammattitaidolla. Laji.fi:ssä on foorumi, jossa keskustellaan tunnistuksista, kuva kannattaa lähettää sinne tai Facebookin Suomen ötökät -ryhmään.
Suomalaisten yliopistojen sivuilla on yleisen tason ohjeita koskien tieteellisten tekstien nimeämistä; esimerkiksi Helsingin yliopiston opiskelijoille pääsääntöisesti suunnatun "Kielijelppi" -sivuston otsikointia koskeva ohjeistus toimii yhtälailla väitöskirjojen nimeämisen yleisenä ohjeistuksena. Myös Suomen suosituin ja vaikutusvaltaisin tieteellistä kirjoittamista käsittelevä opaskirja, Hirsjärven, Remeksen ja Sajavaaran "Tutki ja kirjoita", sisältää otsikointia koskevaa ohjeistusta.
Suomeksi tieteellisestä otsikoinnista löytyy heikosti tutkimusta, mutta kansainvälisesti tieteellistä otsikointia on tutkittu varsin paljon. Näihin tutkimuksiin pääsee käsiksi esimerkiksi käyttämällä Google Scholarissa hakusanaa "dissertation title".…
Vuoksenmaa-lehteä ei tule mihinkään kirjastoon pääkaupunkiseudulla. Tapiolaan tulevat vain Karjala ja Karjalainen, Etelä-Saimaa -lehti tulee Leppävaaraan ja Kirjasto Omenaan.
Pääkaupunkiseudun lehtivalikoimaa voi selata osoitteessa http://www.helmet.fi/search~S2*fin/X
Kaukopalveluna voi tilata kopioita lehtiartikkeleista. Lisätietoa http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17316
Tarkoitatko Helmet-kirjastojen korttia? Jos korttisi on voimassaoleva ruskeavalkoinen vanha kirjastokortti, ja sinulla on muistissasi kortin tunnusluku eli pin-koodi, se on edelleen käyttökelpoinen, ja voit tehdä varauksesi Helmet-verkkokirjaston kautta:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Jos sinulla on voimassaoleva kortti, mutta tunnusluku on unohtunut, voit lähettää sähköpostitse kirjastokorttisi numeron, niin voimme tehdä varaukset puolestasi.
Ilman korttia varaaminen ei ikävä kyllä onnistu. Voisitko siinä tapauksessa pyytää esim. kortin omistavaa ystävääsi tekemään varaukset itselleen? Jos kirjat ovat hyllyssä jossakin kirjastossa, voit myös soittaa tähän kirjastoon ja pyytää varaamaan kirjat hyllyyn itsellesi kolmeksi päiväksi. Kirjat on…
Lasten matkassa -blogissa on kommentoitu ja kuvattu lastenhoito- ja leikkipisteitä erilaisissa julkisissa tiloissa, kuten Musiikkitalossa ja Helsingin leikkiluolassa, ks.http://www.vauva.fi/artikkeli/blogit/lasten_matkassa/luolaleikkeja_haka…
Ulkoleikkipaikkojen nykyisestä sisustuksesta ja turvallisuusvaatimuksista Helsingissä antaa käsityksen rakennusviraston Toimintavälineiden puitesopimus,http://www.hel.fi/hki/hkr/fi/Esitteet+ja+julkaisut/Ohjeita+suunnittelij…
Kymenlaakson ammattikorkeakouluun on tehty opinnäytetyö Bron kirjaston lastenosaston suunnittelemisesta, ja työhön sisältyy kuvia myös monista muista uusista kirjastojen lastenosastoista, ks.http://www.theseus.fi/handle/10024/57531
Arkkitehti Erik Johan (Jean) Wikistä (joskus tosiaan Wiik), 1804-79, ei tunnu kovin helposti löytyvän elämäkertatietoja yleisen kirjaston kokoelmista.
Lyhyesti hänen elämäkertatietonsa käydään läpi hakuteoksissa Arkkitehtuurin sanakirja, WSOY, 1999; Fokus Taide, osa 2; Otavan iso tietosanakirja, osa 9; Uppslagsverket Finland, osa 3. Teoksessa Okkonen, O. Suomen taiteen historia, 1955 Wik mainitaan, samoin Ars - Suomen taide, osat 2 ja 3 sisältävät tietoa hänestä.
Teoksesta Uudenmaan läänin kirkot, 1988 löytyy tietoja ja kuvia Wikin suunnittelemista kirkoista ja myöskin teoksessa Carl Ludvig Engel 1778-1840, Näyttely Helsingin Tuomiokirkon kryptassa, 1990 on mainintoja Wikin toiminnasta - valitettavasti teoksesta puuttuu henkilöhakemisto…
Vaikka Yrjö Kokon teos Pessi ja Illusia onkin alunperin ilmestynyt jo vuonna 1944, siitä on ilmestynyt ainakin lyhennetty lastenpainos myös vuonna 1963. Ehdottaisin tätä kirjaa, koska se sisältää tarinan jokisimpukasta, joka kehittelee sisälleen imaisemastaan Illusia-keijun kyyneleestä helmen. Tosin en löytänyt kirjasta mainitsemaasi jokihelmisimpukan tieteellistä nimeä. Monissa muissa kirjan tarinoissa niiden päähenkilöistä - siis eläimistä ja kasveista - kylläkin käytetään tieteellisiä nimiä.
Pessin ja Illusian saatavuuden Helmet-kirjastoista voit tarkistaa täältä: http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Spessi%20ja%20illusia__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Pasilan kirjavarastossa on avoimet ovet 12.9. - 12.12. 2018…
Hei,
Suomennos menee näin:
Katkonaisesti hän tajusi Bradyn lauseiden ydinkohdat ja täydensi ne alitajunnastaan, aivan samoin kuin kellon lyömisen erottaa vasta puolivälistä, ensimmäisten laskemattomien lyöntien viipyessä vain rytminä mielessä.
Ystävällisin terveisin,
Porin kirjaston tietopalvelu
Asiaa kannattaa kysäistä lääkärilta. Terveyskirjastossa asiasta kerrotaan näin. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=snk03071
Lehtien varaaminen poikkeaa hieman muun aineiston varaamisesta. Tässä ohje:
Hae ensin lehti Helmetissä: Teoksen nimi -kenttään kirjoitetaan "Moda Espoo".
http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=t&searcharg=moda+espoo&sear…
Sitten tuleekin poikkeama normaaliin varauskäytäntöön: Paina Varaus -nappia jo tässä vaiheessa, ja täytä kysytyt omat tiedot (nimi, kirjastokortin numero jne.).
Vasta tämän jälkeen pääset valitsemaan minkä numeron lehdestä haluat. Modan kanssa kannattaa olla tarkkana, sillä lehdestä löytyy numeroita vielä vuodelta 2004. Voit myös valita minkä kirjaston kappaleeseen varaus kohdistetaan.
Muista vielä "rullata" sivu aivan alas asti, josta löytyy nappi "Varaa valittu lehden numero". Sitä painamalla varaus…
Valitettavasti kirjastoilla ei ole palvelua, josta saisi kirjastojen osoitteet valmiina tarroina.
Osoitetarroja voi joko tilata niitä valmistavasta yrityksestä tai tulostaa itse esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelmasta tarra-arkille. Osoitetarrojen tekoon tarvittavan listan kirjastoista ja niiden osoitteista voi koota Kirjastot.fi -palvelun osoitetiedoista, jotka löytyvät osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/.
Voisikohan kyseessä olla Riikka Juvosen Etana ja appelsiini (Gummerus Junior, 1991)? Kirjan päähenkilö on unelmansa perässä appelsiinipuuhun kiipeävä pikkuetana Elena; kaskaat ovat hänen parhaita ystäviään.
