Keskisuomalaisessa 23.5.1991 alleen artikkelin mukaan Harjun ajot ajettiin ensimmäisen kerran vuonna1952 ja ne lopetettiin 20 vuotta myöhemmin, v.1972.
Ksml on luettavissa Jyväskylän kaupunginkirjastossa mikrofilminä.
Seuraavia Hankkijan julkaisemia lehtiä on saatavana Varastokirjastosta ja muutamista yliopistokirjastoista:
Hankkijan saroilta 1955-1972
Hankkijassa tapahtuu: uutisia ja tiedotuksia hankkijalaisille 1967-
Hakaset: Keskusosuusliike Hankkijan henkilökunnan lehti 1964-1990
Osuuspankin (Osuuskassan) julkaisemaa Osuuskassalehteä (1929-1969) on saatavana Varastokirjastosta.
Nämä kirjastot lainaavat aineistoaan vain muiden kirjastojen kautta, joten kääntykää Kotkan kaupunginkirjaston kaukopalvelun puoleen kun haluatte näitä lehtiä luettavaksi.
Kirjat ovat esim. Porin kaupunginkirjaston kokoelmassa. Jos haluat voimme tilata sen sinulle kaukolainaksi.
Meihin voi ottaa yhteyttä vaikkapa sähköpostilla kirjasto@rauma.fi.
Uusimmat Helmet-kirjastojen Star wars -elokuvat ovat tulleet kirjastoihin vuonna 2009. Hankimme lisää, kun niitä meille myytäväksi tarjotaan. Toivottavasti näin käy pian, mutta tällä hetkellä ei tietoa myytävistä ole. Alla ensiavuksi IMDb:n (The Internet Movie Database)tiedot Star wars -elokuvista:
http://www.imdb.com/find?s=all&q=star+wars
Me naiset -lehti on ilmestynyt vuodesta 1952. Tampereen kaupunginkirjaston lehtilukusalin varastosta lehteä löytyy vuodesta 1958 lähtien. Osa vuosikerroista on tosin vajaita. Lehtiä ei voi lainata, mutta niitä voi lukea ja tarvittaessa kopioida lukusalissa. Yhteystiedot: http://kirjasto.tampere.fi/kirjastot-ja-aukiolot/lehtilukusali/.
Vanhemmat lehdet löytyvät ainakin mikrofilmeinä Kansalliskirjastosta Helsingistä. Mikrofilmejä on mahdollista käydä lukemassa paikan päällä. Lisätietoa kansalliskokoelman käytöstä: http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/lainaus/kansallisko….
Uudempia, 2010-luvulla ilmestyneitä jatkokertomuksia löytyy Me Naiset -lehden verkkosivuilta (http://www.menaiset.fi/arkisto/jatkokertomukset/1).…
Helmet-kirjastoissa on kahden viikon lainoja, mutta kirjojen osalta ne ovat vain bestsellereitä eli uusia ja kovasti kysyttyjä kirjoja. Oppikirjoja ei ole ollut tapana laittaa bestsellereiksi, koska niitä ei silloin voisi varata. Oppikirjoja nimittäin usein varataan toiseen kirjastoon. Oppikirjoja ei myöskään hankita Helmet-kirjastoihin yhtä paljon kuin oppilaitoksiin.
Joskus ennen ainakin meillä Helsingissä oli kahden viikon kurssikirjalainoja, mutta niistä luovuttiin jo vuosia sitten. Luullakseni kaksi eri laina-aikaa tavallisille kirjoille koettiin liian hankalaksi. Oppikirjoja ei siis enää nykyään ole yleensä mahdollista saada kahden viikon laina-ajalla.
Kuten tuosta kirjojen palauttamattomuudesta näkyy, ei laina-ajan lyhentäminenkään…
Tässä muutama nettiohje nyörisukkien tekoon:
http://nemirannurkkaus.blogspot.fi/2014/08/nyoritetyt-polvisukat.html
http://yarn-spirit.com/?page_id=1924
http://violettilanka.blogspot.fi/2015/10/nyorisukat.html
Etelä-Koreasta eli Korean tasavallasta näyttää olevan valitettavasti hyvin niukasti tuoretta suomenkielistä tietokirjallisuutta. Oikeastaan ainoa kohtuullisen tuore teos on Märt Läänemetsin ”Etelä-Korea” (United Press Global), mutta se on vain 39-sivuinen ja enemmänkin lapsille suunnattu. Pohjois-Koreasta löytyy tietokirjallisuutta paljon runsaammin, arvatenkin, koska se on ollut maailmanpotliikassa niin vahvasti esillä.
Joitakin vanhempia kirjoja löytyy, mutta niistä osa käsittelee Etelä-Koreaa vain osittain:
Keltaisenmeren takana : elämää ja ilmiöitä Itä-Aasiassa / Ilmari Vesterinen (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003)
Korea : kolme ovea tiikerin valtakuntaan / Ilmari Vesterinen, Juha Janhunen, Tauno-Olavi Huotari (Gaudeamus, 2000…
Tässä muutama ehdotus:
- Suomen kunnat 1917-2009 / toim. Mika Mäkelä, Pirkko Retti ; [kartat: Kauko Kyöstiö ... et al.] (2008)
- Karjalani, Karjalani, maani ja maailmani : kirjoituksia Karjalan menetyksestä ja muistamisesta, evakoiden asuttamisesta ja selviytymisestä / toim. Pirkko Kanervo, Terhi Kivistö & Olli Kleemola ; [artikkelien kirjoittajat]: Tuula Eskeland [ja 10 muuta] (2018)
- Suomenmaa-sarja 1-7 (1967-1978): kunnittainen hakuteos
- Suomi-käsikirja / [toim. Jussi Keinänen] (1968)
- Suomen paikkakuntahakemisto / P. Pauninkoski (1949)
Kaksi uusinta löytyvät useista Helmet-kirjastoista ja vanhemmat Helmet-kirjavarastosta Pasilan kirjastosta.…
Kollegoilta saatuina ehdotuksina tarjoan seuraavia:
Topeliuksen satu Kunnioita isääsi ja äitiäsi on Lukemisia lapsille osassa kolme, digitoituna täällä:https://www.gutenberg.org/cache/epub/51853/pg51853.html on tämän tyyppinen, mutta kenraalia siinä ei esiinny.
Kyseessä voisi olla Vänrikki Stoolin tarinoista Vänrikin markkinamuisto, joka ei ole satu, mutta tarina on samanlainen, https://www.gutenberg.org/cache/epub/12688/pg12688.html.
Elokuvaa Ruusuntekijä (La Fine fleur, 2021) ei löydy vielä minkään Suomen kirjaston kokoelmista. Voi olla, ettei sitä ole vielä ollut tarjolla lainattavana kappaleena kirjastoille. Hankintaehdotusta ei voi jättää Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kautta, vaan se kannattaa esittää suoraan siihen kirjastoon, johon toivoisi elokuvan hankittavan.
Löysin kappaleen "Pois kuljen pääni painaen", joka on julkaistu vuonna 1969 ja sen esittäjä on Pekka Laitinen. Kappale perustuu Tsaikovskin Joutsenlammen melodiaan ja tämä oli ainoa äänite, mikä löytyi YLE:n levystöstä ja Suomen yleisistä kirjastoista. Toki kappaleen on voinut levyttää joku muukin, mutta äänitettä en valitettavasti löytänyt. Laitisen versio löytyy kokoelmalta "Love records. 1 : kaikki singlet".
Kappaleen sanoja/nuottia en valitettavasti myöskään löytänyt, joten ainoa keino taitaa olla kuunnella kappale ja poimia sanat kuuntelemalla. Kappale löytyy myös Youtubesta ja useammasta suoratoistopalvelusta.
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, jos joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi kyseisen runon. Ilmoitamme mikäli saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Mycobacterium leprae -bakteerin aiheuttama lepra on yhä olemassa oleva tauti. Vuonna 2018 maailmassa todettiin 208619 uutta lepratartuntaa. Suurin osa tapauksista todetaan Intiassa, mutta myös esimerkiksi Yhdysvalloissa todetaan vuosittan noin 150 tartuntaa.
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/mykobakteeri
https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/leprosy
https://www.cdc.gov/leprosy/about/about.html
Kirjaa on saatavilla esim. Helsingin yliopiston Kaisa-talon kirjastossa. Se on siellä kurssikirjaosastolla.
https://helsinki.primo.exlibrisgroup.com/discovery/fulldisplay?docid=alma9933737150106253&context=L&vid=358UOH_INST:VU1&lang=fi&search_scope=MyInst_and_CI&adaptor=Local%20Search%20Engine&tab=Everything&query=any,contains,suomen%20mestari%201,AND&mode=advanced&pfilter=cdate,exact,20200101,AND&pfilter=cdate,exact,20210101,AND&offset=0
Helsingin yliopiston pääkirjasto
Kaisa-talo (PL 53)
Fabianinkatu 30
00014 Helsingin yliopisto
02941 23920
Hei,
Aika niukasti tuossa on ajankohtaan tai muuhun (kauno/tieto, nuorten/aikuistenkirja) liittyvää tietoa, mutta tuon perusteella voisi olla Matti Laineen Pahojen miesten seura (Gummerus, 2012), joka aloitti Elias Vitikasta kertovan kirjasarjan.
Lähdeluettelo on keskeinen osa tieteellisiä, tutkimuksellisia julkaisuja ja pakollinen esimerkiksi opinnäytteissä. Lähteisiin viitataan tekstissä sovitun käytännön mukaan.
Kaunokirjallisuus on kuitenkin fiktiota, kielitoimiston sanakirjan sanoin sepitettä eli mielikuvitukseen perustuvaa kirjallisuutta. Siinä lähdeluettelo ei ole pakollinen eikä yleensä tarpeellinenkaan.
Toisaalta jos historiallisen romaanin tekijä pyrkii teoksessaan uskottavuuteen, hyvä taustatyö ja lähdekirjallisuuteen perehtyminen ovat suureksi eduksi. Lähteistä voi kertoa esimerkiksi kirjan esipuheessa tai loppusanoissa, vaikka ei kokoaisikaan varsinaista lähdeluetteloa. Lähdekirjallisuuden käytöstä on on tarpeen kertoa joskus myös tekijänoikeuksellisista syistä, jos…
Hei,Inkeri Kilpisen Tonna-kirjoista ei näyttäisi olevan tuoreita painoksia. 1970-1980-lukujen vaihteen aluperäisten lisäksi on vain 1988 otetut uudet painokset. Näitä ei enää ole tarjolla, mutta antikvariaateista ja eri kauppapaikkojen kautta yksityisiltä myyjiltä kirjoja on saatavilla. Hinnat siellä 10 € tienoilla - voi myös saada halvemmalla.
Aikaisempi vastaus vastaavanlaiseen kysymykseen löytyy etätietopalvelun arkistosta (linkki on palvelun etusivulla) asiasanalla puukaasu. Vastauksessa on lueteltu kirjoja: http://tietopalvelu.kirjastot.fi/arkisto.asp?id=416&arkisto=true
Lisäksi aiheesta on lehtiartikkeleita. Esimerkkejä uudemmasta päästä: KIRSTINÄ,Heikki: "Tauno ajelee täyttä häkää. Tauno Mämmin ekologinen häkäpönttöpyörä." Suomen luonto, 1998, no. 3, s. 30-31.
BRAX, Anne: "Jalka puukaasupolkimelle. Seppo Laaksosen häkäpönttö-Chevrolet." Suomen luonto, 1993, no. 12, s. 10.
HAAPAVAARA, Matti: "Puukaasuauto kuin silloin ennen: pilkettä pönttöön". Tekniikan maailma, 1989, no. 16, s. 66-67.
KARI, Urho: "Ekoautoilijoiden yhdistys perustettu: puukaasuauton rakentamisesta ja…
