Tämä Eino Levónin Taivalkoskelta keräämä sävelmä näyttää sisältyvän kokoelmaan "Suomen kansan sävelmiä. 2. jakso Laulusävelmiä 4" (Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1933), missä se on sivulla 2266. Valitettavasti tässäkään lähteessä ei ole enempää tekstiä kuin kysyjälläkään, joten ainakaan tämän lähteen perusteella ei voi tietää, miten miesten kävi.
On mahdollista, että jossain arkkiveisukokoelmassa tämä olisi laajemmassakin muodossa, mutta siinä vaadittaisiin ehkä vähän arkistotyötä.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Riippuu vähän työtehtävästä, jonne ollaan hakemassa. Vakinaista virkaa haettaessa on oltava tutkinto käytynä (virkailijalle kirjasto- ja tietopalvelun merkonomi ja hoitajalle kirjasto- ja tietopalvelun tradenomi tai kirjasto- ja informaatiotieteet). Jos kyse on kesätyöstä tai työllistetyn sijaisuudesta, pätevyyttä ei välttämättä tarvita, mutta se voi olla suositeltavaa. Aiheesta on tällä palstalla kysytty aikaisemminkin ja vastattukin jo laajemmin.
https://www.kirjastot.fi/kysy/asiasanat/k/kirjastoala?language_content_…;
Itse kävin kirjastovirkailijan koulutuksen Keravan Keudassa ja kirjastohoitajan opinnot Turun AMK:ssa. Sieltä kannattaa katsoa, onko opintopolkuja tarjolla.
Meri
Fraasi ”Nothing lasts forever” on vain yksi tapa ilmaista ajatus asioiden pysymättömyydestä. Ajatus on ilmaistu eri sanoin kautta historian monessa kielessä ja kulttuurissa.
Vielä toinen esimerkki Englannin kielestä on, ”All good things must come to an end,” joka tulee Chaucerin runoteoksesta Troilus and Criseyde “But at the laste, as every thing hath ende/She took hir leave, and nedes wolde wende.”
Mitä tulee muihin kieliin, Latinan kielessä on 14-luvulta peräisin oleva sanonta ”Sic transit gloria mundi” tai ”niin katoaa mainen kunnia” (lisätietoa tästä https://en.wikipedia.org/wiki/Sic_transit_gloria_mundi).
Pysymättömyyden käsite on myös tärkeä joissakin itämaisissa filosofioissa ja uskonnoissa. Buddhalaisuudessa yksi kolmesta…
Laulun sanat ja nuotit löytyvät julkaisusta Sillanpää, Seppo: Seppo Sillanpään lastenlaulut (Espoo : Olarin Musiikki, 1994). Laulu löytyy myös Sillanpään cd-levyltä "Siljakudaa" (Lahti : Akusti-tuotanto, 1992). En voi valitettavasti lähettää sinulle sanoja, koska et ole laittanut sähköpostiosoitettasi kysymykseen. Palvelun julkisessa arkistossa sanoja ei voi julkaista tekijänoikeussyistä.
En löytänyt mitään muuta tietoa aiheesta kuin ohjelmatiedon dokumentista, jossa ollaan Pulttiboisin kulisseissa, se on näytetty Mtv:ssä vuonna 2014:
Pulttibois kulisseissa. Dokumentissa tutustutaan Pulttibois-sarjan hahmoihin ja etenkin tarinoihin niiden takana. Mistä saivat alkunsa mm. James Potkukelkka, nunhuka-tyypit ja Herra 47? Tuotanto: Tuotanto Oy Säihky.
Dokumentti löytyy Ritva-tietokannasta, https://rtva.kavi.fi/program/details/program/15411150 ja sitä voi katsoa Kavin katselupisteissä, https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet.
Ehkä aiheesta voisi kysyä suoraan Pirkka-Pekka Peteliukselta,https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/1405.aspx tai tuotantoyhtiö Säihkystä, jonka toiminnassa Pirkka-…
10 maailman suurinta kaupunkia v. 2001 ovat
1 Tokyo, Japan 29.9
2 Mexico City, Mexico 27.8
3 São Paulo, Brazil 25.3
4 Seoul, South Korea 21.9
5 New York, USA 14.6
6 Osaka, Japan 14.2
7 Bombay, India 15.3
8 Calcutta, India 14.1
9 Rio de Janeiro, Brazil 14.1
10 Buenos Aires, Argentina 12.9
lähde: http://www.planet101.com/populous_city.htm
Perintökaaren 10 luvussa, Testamentin tekemisestä ja peruuttamisesta, sanotaan mm., näin:
"Testamentti on tehtävä kirjallisesti kahden todistajan ollessa yhtaikaa läsnä, ja heidän on, sitten kun testamentin tekijä on allekirjoittanut testamentin tai tunnustanut siinä olevan allekirjoituksensa, todistettava testamentti nimikirjoituksillaan. Heidän tulee tietää, että asiakirja on testamentti, mutta testamentin tekijän vallassa on, tahtooko hän ilmoittaa heille sen sisällön.
Todistajat merkitkööt nimikirjoituksensa oheen ammattinsa ja asuinpaikkansa samoin kuin todistamisen paikan ja ajan sekä tehkööt siihen merkinnän muistakin seikoista, joiden he katsovat vaikuttavan testamentin pätevyyteen."
Koko lakiteksti on luettavissa Finlexistä:…
https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1526
Useampien lähteiden mukaan suomen kielen imperatiivi taipuu kaikissa muissa persoonamuodoissa paitsi yksikön ensimmäisessä persoonassa. Se on kuitenkin olemassa (esim. kävelkääni/kävelkäämi), mutta se on vanhahtavaa ylätyyliä, sitä käytetään erittäin harvoin eikä sitä yleensä merkitä kielioppikirjoihin. Aikamuodoista imperatiivi taipuu vain preesensissä, niin sanotuissa jussiivirakenteissa harvoin myös perfektissä.
Sotakorvauksia maksaa sodan hävinnyt maa voittaneelle maalle. Suomen sotakorvauksista Neuvostoliitolle säädettiin vuoden 1944 välirauhansopimuksessa.
Suomen sotakorvauksien arvoksi sovittiin 300 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, mutta niitä ei maksettu rahana vaan tavaroina (puutavaratuotteina, paperina, laivoina, erilaisina koneina jne.). Viimeiset sotakorvaukset Suomi maksoi vuonna 1952.
Korvaukset rasittivat Suomen kansantaloutta jälleenrakennuksen aikana huomattavasti, mutta siitä huolimatta Suomi oli maailman ainoa maa, joka maksoi sille määrätyt sotakorvaukset täysimääräisinä. Tästä seurasi arvostava lisänimi "Maa, joka maksoi velkansa".
Lähteet ja lisätietoa:
Jukka Vesterinen: Suomen sotakorvaukset 1944-1952 (Alfamer, 2012)
Suomen…
Showtanssista tai showdancestä ei löydy paljonkaan tietoa vielä. Ehkä kannattaisi tehdä puhelinhaastattelun esim. Tanssistudio Taina Kovalaisen kanssa. Niin voisit täydentää ainestoasi.
Katso lisää:
http://www.tainakovalainen.com/showtanssi.html
Luokanopettaja opettaa peruskoulun luokkia 1-6, ja aineenopettaja luokkia 7-9 ja lukioluokkia. Myös alakoulussa voi tietyissä aineissa olla aineenopettajia.
Aineenopettajalta vaaditaan ylemmän korkeakoulututkinnon ja pedagogisten opintojen lisäksi opetettavan aineen opinnot. Eli ollakseen pätevä opettamaan yläkoulussa (peruskoulun luokat 7-9) ruotsia ja englantia, on suoritettava näiden aineiden opintoja tietty määrä. Luokanopettajan ja aineenopettajan pätevyysvaatimukset poikkeavat muutenkin toisistaan.
Erityisopetusta antavalla opettajalla on aineenopettajana toimiessaan suoritettava aineenopettajalta vaadittavan kelpoisuuden lisäksi monialaiset opinnot ja erityisopettajan opinnot.
Nämä tiedot ovat peräisin opetusalan ammattijärjestö…
Tekijänoikeuslaki on muuttumassa, tietoa:
http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2006/9/tekijanoikeuslaki_muuttuu.ht…
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tekijänoikeuslain 19 §:n muuttamisesta
Esityksen pääasiallinen sisältö:
Esityksessä ehdotetaan, että tekijänoikeuslakia muutetaan siten, että tekijöiden oikeus korvaukseen teosten kappaleiden lainaamisesta yleisölle ulotetaan yleisistä kirjastoista tapahtuvaan lainaamiseen. Muutos toteutetaan poistamalla korvausoikeutta koskevasta säännöksestä poikkeus, jonka mukaan yleisestä kirjastosta tapahtuvasta lainaamisesta ei ole oikeutta korvaukseen. Muutos aiheutuu Euroopan komission vuonna 2002 omaksumasta uudesta vuokraus- ja lainausdirektiivin tulkinnasta.
Esitys liittyy valtion vuoden 2007…
Wikipedian mukaan arkipäivä tarkoittaa vanhemmassa merkityksessä kaikkia muita päiviä paitsi sunnuntaita ja kirkollisia juhlapäiviä, tai uudemmassa merkityksessä päiviä maanantaista perjantaihin, yleisiä juhlapäiviä yleensä lukuun ottamatta.
Laissa (esim. laki säädettyjen määräaikain laskemisesta ja vuosilomalaki) arkipäivällä tarkoitetaan vanhemman merkityksen mukaista käytäntöä eli lauantait lasketaan arkipäiviksi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Arkip%C3%A4iv%C3%A4
Monet eläimet syövät hiiriä. Suomen luonnonvaraisista eläimistä tunnettuja hiirten saalistajia ovat pöllöt ja muut petolinnut, kuten haukat. Kettu syö mielellään hiiriä ja muita pieniä jyrsijöitä. Muun muassa mäyrä, näätä ja lumikko saalistavat hiiriä. Myös käärmeet, kuten kyy, voivat syödä hiiriä.Lähteet: LuontoPortti LuontoPorttiKoskimies, Pertti: Suomen linnut : suuri lintukirja (2026)Lajikoulu: Opi Suomen pöllöt! suomenluonto.fi/koulut/pollojen-yo/Bjärvall, Anders ym.: Suomen nisäkkäät (2016)Latva, Jarmo ; Tarnanen, Lisse: Suomen käärmeet ja liskot : tunsitko? tiesitkö? (2013)
Sitruunahappoa voi kyllä käyttää huuhteluaineena, mutta arviot siitä, miten paljon sitä pitää laimentaa, vaihtelevat melko paljon. Keskimäärinen ohje näyttäisi olevan, että jauhemaista sitruunahappoa pitää laittaa noin 100 - 150 g yhteen litraan vettä, ja tislatun veden käyttämisestä on hyötyä. Viitsiväinen voi testata liuoksen pH:n mittausliuskalla, etikalla se on 2 - 3, joten samaan pitäisi pyrkiä myös sitruunahappoliuoksen kanssa.
Tällä hetkellä kirjailija ei saa lainkaan korvausta lainatusta teoksestaan. Asia muuttuu vasta ensi vuoden alusta, jolloin tulee voimaan uusi EU-direktiivi, ja valtio on varannut tietyn summan lainauskorvauksia varten. Tällöinkään ei voida tarkalleen sanoa, mitä kirjailijat tulevat saamaan, koska myös ulkomailla olevat kirjailijat voivat hakea tätä rahaa - siis käännöskirjoista. Myös tietyn lainausmäärän alittavat kirjat eivät tulle saamaan korvauksia.
Ns. kirjastokorvausapurahajärjestelmä on aikoinaan luotu tätä tarkoitusta varten, mutta Suomen Kirjailijaliitto on voimakkaasti korostanut, että se on normaali apurahajärjestelmä. Siitä saavat kuitenkin kirjailijat hakemuksesta yleensä - edellytyksenä edellisenä vuonna ilmestynyt teos - noin…
Koiramme lehtiä 1980-luvulta löytyy ainoastaan joistain yliopistokirjastoista, esimerkiksi Helsingin yliopiston kirjastosta. Lehtiä pääsee tarkastelemaan ainoastaan kirjastojen tiloissa. Lehtien saatavuuden näet Finna.fi-sivustolta: https://finna.fi/Record/helka.993004683506253?sid=4984010830
KOP:in vuoden 1992 vuosikertomuksessa on yleistä tietoa osakkeen kurssikehityksestä vuodelta 1992. Vapaan osakkeen ylin kurssi oli 19,80 markkaa ja alin kurssi 3,50 markkaa. Vapaan osakkeen kurssi laski vuoden aikana 16,50 markasta 9,00 markkaan eli 45%.
Päivittäinen osakekurssin arvo löytyy esim. elokuun 1992 Kauppalehdestä.
Jäähiisi ja maaemonen –sadun kirjoittaja on Marjatta Kurenniemi. Se löytyy kokoelmasta Pilvipyykkiä: suomalaisia satuja. Kirjaa on yleisesti saatavilla pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista www.helmet.fi. Hyvä satuhakemisto on esim. Kallion kirjaston ylläpitämä http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/hae.html.