En löytänyt julkaisuja, joissa Satu sairaasta prinsessasta -teosta olisi analysoitu tarkemmin. Onnimanni-julkaisun numerossa 02/2008 on artikkeli "Art nouveausta bittikarttoihin ja pikseleihin : digitaalista kuvitusta Waltarin Satuun sairaasta prinsessasta", mutta nimen perusteella se käsittelee kuvitusta, ei itse satua. Portti-lehden numerossa 03/2008 on artikkeli "Unohdettua uskoa ja ihmettä : Mika Waltarin satuvalot", mutta siinäkin todennäköisesti vain mainitaan - jos sitäkään - Satu sairaasta prinsessasta.
Tässä joitakin psykologisen jännityskirjallisuuden edustajia :
Karin Alvtegen
Mary Higgins Clark
Ann Cleeves
Thomas H. Cook
Kjell Eriksson
Inger Frimansson
Elizabeth George
Doris Gercke
Patricia Highsmith
Jane Stanton Hitchcock
Anna Jansson
Nigel McCrery
Ingrid Noll
Ruth Rendell
Johan Theorin
Minette Walters
Sven Westerberg
Helena von Zweigbergk
Yo. tekijöiden tuotantoa löytyy suomennettuna runsaasti. Haku HelMet-verkkokirjastosta http://www.helmet.fi
Hei!
HelMet-kirjastoissa on saatavilla runsaasti ruotsinkielisiä äänikirjoja, joita voi hakea termillä
"skönlitteratur ljudböcker" ja rajata listaa vielä aineiston mukaan cd-levyt tai kasetit. Niiden uskoisin olevan hyvää harjoitusta ruotsinruotsin kuunteluun ja ääntämiseen.
Riikinruotsalaisia kielikursseja, jotka yleensä sisältävät äänitteen ja kirjan, ovat esimerkiksi seuraavat:
Complete Swedish / Vera Croghan and Ivo Holmqvist. London : Hodder Education, 2010, 1 nide, 2 CD-äänilevyä.
Harkin, Regina: Swedish conversation. London: Hodder & Stoughton, 2006, 3 Audio CD-levyä + tekstiliite sekä
Ruotsin kielikurssi: peruskurssi. Spånga: Univerb, 2006, CD-levy + kirja.
Kyseessä lienee Heikki Asunnan runon Metsämökin joulu. Runo on julkaistu vuonna 1933.
https://www.finna.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Tyttäresi voi totta kai tilata omat varausilmoituksensa, eräpäivätiedotteensa ja myöhästymismuistutuksensa omaan sähköpostiinsa. Hänen tarvitsee vain kirjautua omiin tietoihinsa HelMet-verkkokirjastossa ja valita ilmoitustavaksi sähköposti kohdasta "Muuta yhteystietojasi". Myös tekstiviestin tilaaminen on mahdollista, mutta asiakkaan täytyy tilata se oman puhelinoperaattorinsa kautta. Ohjeet siihen löytyvät HelMet-ohjeista ( http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/k ) kohdasta "HelMet-tekstiviestipalvelut: varausilmoitus ja eräpäivätiedote". Tekstiviesti maksaa 0,25 €.
Omien tietojesi asetuksia muuttamalla sinä et siis pysty muuttamaan tyttäresi tietoja, vaan ne ovat asiakas- ja kirjastokorttikohtaisia.
Katso tarkat ohjeet HelMet-ohjeista…
Löysin hakukonetta käyttämällä (hakusanoina latritsin teko-ohje ja lakritsin resepti) alla olevat ohjeet:
http://www.kysy.fi/kysymys/miten-lakritsi-taikina-tehdaan
http://vivaciabatta.blogspot.fi/2011/04/lakuhommia.html?m=1
Kannattaa myös vilkaista HelMet -kirjastoissa lainattavana olevia kirjoja:
Lakritsi (Elisabeth Johansson)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb2103710
Lakua! (Mari Leppänen)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1695237__Slakua%21__Oright…
Tarkoitatko Helmet-palvelun käyttäjätunnusta? Kirjautumiseen tarvitset nelinumeroisen PIN-koodin, jonka saat kirjastosta esittämällä kirjastokortin ja henkilöllisyystunnuksen.
Jos taas haluat varata kirjastosta ajan tietokoneelle eikä sinulle ole aiemmin annettu käyttäjätunnusta, käyttäjätunnuksenasi toimii kirjastokortin numero. Myös tällöin kortillasi pitää olla PIN-koodi.
Kirjaston käytössä olevista tietokannoista ei löytynyt esitystä vuoden 1913 tapahtumista. Katsoin Helsingin Sanomien verkkoarkiston. Toinen tietokanta jossa aiheesta olisi voinut olla on jo lopettu Facta-tietosanakirjan verkkoversio.
Kattavin luettelo tapahtumista verkossa näyttää olevan Wikipedian artikkeli 1913, vaikka siinä on muidenkin maiden tapahtumia.
http://fi.wikipedia.org/wiki/1913
Vuonna 1913 ei näytä Suomessa kovin paljon merkittävää tapahtuneen, kun katsoo aikajanoja:
Suomalaisuuden Liitto Suomen historiaa
http://www.suomalaisuudenliitto.fi/?page_id=27
Suomen historian aikajana
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_historian_aikajana
Kirjallisissa lähteissä näyttää olevan tyytyminen Suomen historian yleisteoksiin, tässä muutama…
Kirjastoalalle on tyypillistä, että eri ammattinimikkeitä käytetään eri kirjastoissa melko vaihtelevasti ja niin ollen myös työnkuvat saattavat olla hyvinkin samantapaisia, vaikka nimike on eri. Selkeää määritelmää esimerkiksi kirjastonhoitajan tai kirjastosihteerin työnkuvalle ei ole.
Vuonna 2019 tehdyn Kirjasto ammattilaisen silmin -työntekijäselvityksen loppuraportissa on paljon tietoa kirjastoalan ammattilaisista ja heidän työnkuvistaan. Kyseelyyn vastasi yhteensä 1686 eri nimikkeillä työskentelevää kirjastolaista. Raportti löytyy täältä: http://kirjastolehti.fi/files/KirjastoalanTy%C3%B6ntekij%C3%A4tutkimus….
Buteyko-menetelmästä ei löytynyt suomenkielistä kirjaa kirjastojen kokoelmista. Joissakin allergiaa ja astmaa käsittelevissä kirjoissa, kuten Apua allergiaan kuvaillaan menetelmän keinoja lyhyesti, mutta todetaan myös, että buteyko-menetelmän oppii parhaiten opettajan johdolla.
Englannin kielellä kirjoja on useita, ja näistä kaksi on käännetty myös suomeksi. Nämä kirjat ovat saatavilla vain sähköisessä muodossa (e-kirjoina), joiden lukeminen onnistuu tietokoneella tai lukulaitteella. Kirjoja voi tilata Astmapysäkiltä: http://www.astmapysakki.fi/kirja1.html
Lähteet: Christina Scott-Moncrieff: Apua allergiaan (Karisto, 2002)
Christopher Paolinin Perillinen-trilogiasta on toistaiseksi ilmestynyt suomeksi vain kaksi ensimmäistä osaa, Eragon ja Esikoinen. Ne on kustantanut helsinkiläinen Kustannusosakeyhtiö Tammi. Tutkin asiaa Tammen internetsivuilta, mutta sieltä ei löytynyt mainintaa kolmannen osan mahdollisesta ilmestymisajasta. Myöskään uusimmassa Tammenlehti-julkaisussa, joka sisältää ennakkotiedot piakkoin ilmestymässä olevista kirjoista, ei ollut tietoa asiasta.
Kirjasarjojen kääntämiseen voi monista syistä tulla viivästyksiä, ja joskus kustantaja saattaa lopettaakin jonkin sarjan julkaisemisen kesken. Siitä tuskin kuitenkaan on kysymys tällä kertaa, koska kyseessä on näinkin suosittu trilogia.
Sinun kannattaisi ottaa yhteyttä suoraan kustantajaan ja…
Kannattaa katsoa esimerkiksi seuraavia kirjoja:
Lehtinen, Ildikó: Rahwaan puku : näkökulmia Suomen kansallismuseon kansanpukukokoelmiin
Well heeled : the story of the Finnish shoe
Suomalaisen arjen historia -sarja, osat 2 ja 3 (arkielämästä yleisesti)
Kopisto, Sirkka: Puku Suomessa 1750-1900
Seddiki, Pirjo: Naisen kuvia : sievän ja koristeellisen merkityksiä
Lisäksi Museoiden Finna -hakupalvelusta voi etsiä Suomen muesoissa olevia vaatteita, joiden kuvia pääsee tarkastelemaan palvelussa. Tarkennettu haku -toiminnolla pystyy laittamaan esimerkiksi aineistotyypiksi esineen, hakusanaksi (aihe) vaatteet ja valmistusvuodeksi 1800 - 1910. Tuloksena on vaatteita em. aikakaudelta. https://museot.finna.fi/Search/Advanced
Avoin Kalevala -verkkosivulta löytyy Kalevalan vuoden 1849 näköispainoksen sananselityksiä. Vetoperä mainitaan 35. runossa ja se tarkoittaa vero-osaa. Kolmaskymmenesviides runo · Avoin Kalevala (finlit.fi)
Suomen kuntien kirjastoissa tehdään töitä 4755 henkilötyövuoden edestä. Henkilötyövuosi ei tietysti kerro koko totuutta, esim. kaksi osa-aikaista muodostaa henkilötyövuosissa yhden henkilön. Vuonna 2011 kuntien kirjastoja oli 836. Tämän perusteella jokaisessa kunnan kirjastossa on keskimäärin n. 5,6 ukkoa/akkaa. Tilasto ei nimittäin erottele ukkopuolisia henkilöitä erikseen. Kirjastotilastot löytyvät täältä:
http://tilastot.kirjastot.fi/fi-FI/
Sinun kannattaa olla yhteydessä Helsingin kaupungin Sisätilojen tuholaiset -sivustoon. Sivustolla on tunnistuskuvia erilaisista tuholaisista ja ohjeita niiden torjumiseksi. Jos tarvitset lisäohjeita, ota yhteys sivulla mainittuun asumisterveysneuvontaan (puh. 09 310 15000 (ma, ke–to: klo 9–12, ti klo 9–15).
Sisätilojen tuholaiset:
https://sisatilojentuholaiset.fi/
Mitä Suomi lukee http://www.kirjakauppaliitto.fi/ratings tilastotieto-osuudesta löytyi seuraava tieto miten myydyt kirjat jakautuvat lajityypeittäin:
Suosituimmat kirjallisuuden lajit
Kotimainen kaunokirjallisuus 32 % vastanneista
Käännetty kaunokirjallisuus 31 % vastanneista
Kotitalous, ruoka, ruoanlaitto25 % vastanneista
Dekkarit 22 % vastanneista
Historia ja muistelmat 22 % vastanneista
Lastenkirjat 20 % vastanneista
19 prosenttia ei ollut lukenut kirjaa tai ei vastannut kysymykseen.
Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta löytyy tieto mitkä teokset ovat kirjastoissa kysytyimpiä
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/helmet_halutuimmat/
Piparkakkutaikinan voi toki pakastaa, mutta sitä ei kannata säilyttää liian kauan siellä. Taikina alkaa kuivua, kovettua ja halkeilla muutaman kuukauden jälkeen. Mutta kuukauden, parin verran voit kyllä säilyttää taikinaa pakkasessa.
Useimmissa piparkakkutaikinan ja piparkakkutalon ohjeissa suositellaan, että taikinan annettaisiin muhia ja kovettua jääkaapissa yön yli.
Netistä löytyviä ohjeita:
https://www.valio.fi/joulu/piparkakut/
https://www.yhteishyva.fi/ruoka/piparkakkutalon-teko-ohjeet/0519704
https://kotiliesi.fi/ruoka/ideoita-ruoanlaittoon/piparkakkutalon-ohje-m…
https://www.meillakotona.fi/artikkelit/piparkakkutalo
Pääkaupunkiseudulla asuva voi saada kaukolainaksi kirjan, jota ei ole hankittu Helmet-kirjastoihin tai alueen tieteellisiin kirjastoihin. Alla on linkki Helmet-sivustolle, josta löytyy tarkempia tietoja ja linkki kaukopalvelulomakkeeseen. Laita lomakkeeseen myös tieto kirjastosta, jonka kokoelmissa kirja on:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Kysyin asiaa suoraan Aku Ankan toimituksesta. Linkki AkuAnkka.fi
Siellä muistettiin heti muutama sopiva tarina: Vihreän toivon jäljillä (Linkki tarinaan) ja Bermudan kolmion arvoitus (Linkki tarinaan)
Tosin samantapainen henkilökatras esiintyy noin kolmessakymmenessä tarinassa mainitsemallasi aikavälillä. Toimitus oli tehnyt haun Inducks-tietokannassa, jossa ovat kaikki maailman Ankka-sarjakuvat taulukoituina julkaisujen mukaan.
Linkki Inducks hakutulokseen (jonka toimitus oli tehnyt valmiiksi)
Toivottavasti kaipaamasi kirja löytyy.