Suomen rahat arviohintoineen 2005 keräilyoppaan mukaan vuoden 1937 markka on ollut nikkeliä. Jos raha on virheetön ja leimakiiltoinen, sen arvo 10 euroa. Jos se on lievästi tummunut, arvo on 5 euroa.
25.1.1975 Helsingin Sanomat tosiaan uutisoi kaupungin viimeisen työhevosen kuolemasta. Kyseessä ei kuitenkaan ollut Liisa, vaan kuorma-auton alle jäi 18-vuotias Ukko-hevonen. Onnettomuus tapahtui Muurimestarintiellä. Ukon ylittäessä tietä tuli kuorma-auto vauhdilla hevosen kylkeen. Paikalle saapunut poliisi lopetti pahasti loukkaantuneen eläimen. Murheen murtama ajomies saattoi vain seurata kuinka halko-ja tukkikuormia kiskonut työkumppani menehtyi.
Liisa-hevosesta emme ikävä kyllä löytäneet tietoa. Liisaa ei mainita myöskään Helsingin Sanomien aikoinaan julkaisemassa kaupungin kortteleista kertovassa juttusarjassa. Ajureita, hevosia ja hevostalleja kyllä Kallion vanhoissa puutalokortteleissa riitti. Kortteli 308, joka sijoittui…
Kappale Entre le boeuf et l'ane gris (Heinillä härkien kaukalon)löytyy ranskaksi ainakin seuraavilta levyiltä:
ILOINEN JOULU
HELSINKI : ONDINE, P2001
CD-äänilevy
- esittäjä on Tapiolan kuoro ja Helsingin kaupunginorkesteri
SIMPLY the best Christmas album [Äänite] : over 2 hours of the most beautiful classical holiday favorites
Paris : Erato Disques, p2000
2 CD-äänilevyä
- kappaleen esittäjä on Maitrise Saint-Pierre Aux Liens de Bulle (poikakuoro)
Noel / PETITS CHANTEURS À LA CROIX DE BOIS (lapsikuoro)
Auvidis, p1987
CD-äänilevy
TALJANKA
Santa Lucia
Taljanka Economics, p2002
CD-äänilevy
CHANTE Noël
Paris : Studio SM, p1983
C-kasetti
- useita esittäjiä, kappaleen esittäjää ei ole mainittu tiedoissa
Kuusinen esiintyi Japanissa "Elisabeth Hanssonina". Ruotsiksi kirjoitetussa ja vuonna 1936 julkaistussa kirjassa Det leende Nippon ("Hymyilevä Japani") nimi on muodossa Lisbeth Hansson.
Heikki Paunosen slangisanakirja ”Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii” (WSOY, 2001; 3. painos) kertoo, että verbi ”tsaivaa” merkitsee ’tanssia jiveä’. Merkitys on peräisin 1960-luvulta. Jive taas on tanssi, josta löytyy hiukan tietoa osoitteesta http://tanssi.net/fi/lajit/jive/.
Eino Leinon runo Hymyilevä Apollo julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1898 kokoelmassa Sata ja yksi laulua.
Voit lukea koko runon Kansalliskirjaston digitoimasta kappaleesta.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1907466?term=Hymyilev%C3%A4%20Apollo&page=30
Etsimäsi säe on sivulla 20 (digitoidun teoksen sivulla 37).
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1907466?term=Hymyilev%C3%A4%20Apollo&page=37
Hei,
Tämä vaikuttaisi olevan Goethen nimiin erheellisesti laitettu sitaatti. Samantyyppistä lausahdusta on englanniksi sovitettu Dr. Seussin sanomaksi, mutta vaikuttaisi siltä, että kyseessä on saksalaisen kirjailijan Ludwig Jacobowskin (1868-1900) runosta Leuchtende Tage otettu katkelma: "Nicht weinen, weil sie vorüber! Lächeln, weil sie gewesen!"
1. Viattomat äänet / ohj. Luis Mandoki, lisätietoa: http://www.nordiskfilm.fi/valkokangas/elokuvaesittely.php?id=1648
2. Paluu / ohj. Emily Marlow [Helsinki] : Ulkoasianministeriön kehitysyhteistyöosasto (http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=83615&nodeid=343…), 1999. (Sarja: Planeetta maa: yhteinen kotimme). Tämä kertoo afrikkalaisista lapsisotilaista.
3. Melancholian 3 huonetta / ohj. Pirjo Honkasalo. Dokumenttielokuva kertoo lapsen asemasta Tshetshenian sodassa. Lisätietoa: http://www.dvdhohto.fi/page3118.phtml
Kannattaa mennä kysymään elokuvia/dokumenttielokuvia lähimmästä kirjastostasi ja pyytää niitä kaukolainaksi muista kirjastoista, jos niitä ei oman kirjaston kokoelmista löydy. Kaukolainaa varten täytetään…
Tapio Rautavaaran omaelämärrasta En päivääkään vaihtaisi pois (Kirjayhtymä, 1978) löytyvä Laulaja taivaan portilla -runo on Veikko Virmajoen eli oikealta nimeltään Arvo Kalliolan (1894-1956) käsialaa. Kalliola tunnetaan paremmin sanoittajana, ja hänen sanoituksistaan löytyy listaus Suomen äänitearkistosta (http://www.aanitearkisto.fi/firs2/kaantaja.php?Id=Kalliola+Arvo). Painettuja runo- tai sanoituskokoelmia häneltä ei ole julkaistu, joten runo on parhaiten saatavilla Rautavaaran kirjasta.
Myös Lauri Pohjanpäällä on runo Laulaja taivaan portilla. Se on julkaistu ensimmäisen kerran Pohjanpään esikoiskokoelmassa Mielialoja (1910) ja myöhemmin esim. kokoelmassa Kaipuu ylitse ajan: valitut runot 1910 - 1954. Oskar Merikanto on säveltänyt…
Terveystieteiden keskuskirjaston Medic viitetietokanta antaa haulla apuvälinetoiminta tai apuvälineyksiköt seuraavat artikkelit:
JYTY-kunnissa kehitetään apuvälinetoimintaa / Parkkinen, Seija, Lehti: Fysioterapia 2001 ; 48(4):17-18
Näin meillä : Kymenlaakson sairaanhoitopiirin apuvälinetoiminta / Leskinen, Katri, Fysioterapia 2001 ; 48(4):22-24
Apuvälineyksiköt tärkeä osa apuvälineiden laadunvarmistusta / Aarnikka, Tuomo, Fysioterapia 2001 ; 48(4):24-25
Terveyskeskusten apuvälinetoiminta, Lääkintöhallituksen työryhmien mietintöjä 1983 ; 12 57s.
Lääkintöhallitusta ei enää ole, sen tehtäviä hoitaa mm. Stakes. Stakesin sivulta http://www.stakes.fi/apudata löytyy apuvälinepalveluiden kehittämishankkeita.
Lisäksi verkosta löytyy Etelä-…
Käy lähikirjastossasi ja kerro, että korttisi on vanhenemassa tai vanhentunut. Tällöin tarkastetaan, että yhteystietosi ovat oikein kirjastojärjestelmässä. Tämän jälkeen kirjastokorttisi on käyttökunnossa tulevat kolme vuotta.
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy suffragettilauluja kokoelmasta: Here's to the women : 100 songs for and about American women (1987, ISBN 0-8156-0209-X). Muita naislaulukokoelmia ovat esim. Merja Hurrin toimittama Naislaulukirja, (1985, ISBN 951-95603-5-1) ja ruotsalainen Kvinnosångboken (1983, ISBN 91-7638-019-X). Saatavuustiedot ovat nähtävissä HelMet-tietokannassa osoitteessa http://www.helmet.fi/search*fin Mahdollisesti Suomessa ei ole syntynyt varsinaisia omia naisten äänioikeuslauluja, koska alun perin työväenliikkeen piirissä tavoiteltiin yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta ja vaatimusten taakse tarvittiin naistenkin joukkovoimaa. Työväenlauluissa aihetta on varmaankin käsitelty. Jos lisää tietoa tarvitaan, Eduskunnan kirjasto…
Valitettavasti kirjastoissa ei ole saatavilla valmiita tilastoja eri kirjallisuuslajien lainausluvuista. Yksittäisten teosten kohdalla sen voisi kyllä työläästi laskea, mutta kattavaa genretilastointia ei ole. Näppituntumalta voi kyllä sanoa, että fantasiakirjallisuus on erittäin suosittua ja luettua. Fantasiakirjallisuutta luetaan paljon niin nuorten kuin aikuistenkin keskuudessa. Usein sama kirja on saatavilla isoissa kirjastoissa niin nuorten kuin aikuistenkin osastolla.
Voit tehdä pienimuotoista tilastollista tutkimusta itse. Kokeile aineistohaku Plussaa http://www.libplussa.fi . Laita nimekekenttään tutkimasi kirjan nimi, esim. Hopeinen nuoli. Tarkistamalla kirjan saatavuustiedot voit nähdä, kuinka monta kappaletta kyseistä kirjaa on…
Vaatteita esittelevänä mallina toimivaa henkilöä merkitsevä mannekiini juontuu ranskan sanasta mannequin, joka alun perin on merkinnyt kuvataiteilijoiden malliksi valmistettua liikkuvin jäsenin varustettua nukkea ja sitten myös räätälin sovitusnukkea. Ranskan sana on lainaa keskiajan hollannin kielestä, jolloin mannekijn oli deminutiivinen johdos ihmistä tai miestä merkitsevästä sanasta man. Nykyään tuo deminutiivin muodostava pääte on menettänyt väriään ja on muodossa -ke edelleen käytössä Belgian flaaminkielisillä alueilla, siis esim. manneke. Mannekiini on siis sananmukaisesti pikku ihminen.– Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja- Petit Robert, Dictionnaire de la langue francaise
Joissakin ”Hiljaa virtaa Donin” suomenkielisissä laitoksissa on tosiaan maininta, että käännös on tehty ”tekijän korjaaman vuonna 1953 ilmestyneen painoksen mukaan”.
”Hiljaa virtaa Donin” venäjänkielinen laitos vuodelta 1991 sisältää artikkelin jossa esitellään romaanin julkaisuhistoriaa. Vuoden 1953 laitosta kuvataan erittäin kriittisesti. Artikkelin mukaan laitoksen tekstiä ei ole muokannut tekijä, vaan toimittaja, joka halusi siistiä Šolohovin kieltä: ”Laitoksen toimittaja, muuan K. Potapov, ”Pravdassa” työskentelevä lehtimies, otti tehtäväkseen kääntää Šolohovin romaanin tekstin ”kirjakielelle”. Hän teki romaaniin joitakin satoja korjauksia ja kirjoitti kokonaisia jaksoja uudelleen omaan tapaansa. Laitos jäi synkäksi muistomerkiksi…
Olet pätevä työskentelemään kirjastonhoitajana yleisessä kirjastossa, mikäli olet suorittanut kirjasto- ja tietopalvelualan tradenomitutkinnon ammattikorkeakoulussa. Käytännössä suurin osa kirjastonhoitajan vakansseista edellyttää alempaa korkeakoulututkintoa sekä vähintään 60 opintopisteen laajuisia kirjasto- ja informaatioalan opintoja. Uusi kirjastolaki jättää kuitenkin paljon tulkinnan varaa rekrytoijalle, sillä selkeitä koulutuskriteerejä kirjastoalalle ei enää oikeastaan edes ole. Tästä johtuen myös kirjastonhoitajan vakansseihin voi tehtävänkuvasta riippuen liittyä hyvinkin erilaisia vaatimuksia.
Laki yleisistä kirjastoista (29.12.2016/1492) määrittelee työntekijöiden osaamisvaatimukset seuraavalla tavalla: "Yleisellä kirjastolla…
Pirjo Tuomisen on kirjoittanut Hackmanin kauppahuoneen tarinasta vain nuo kaksi mainitsemaanne romaania, Arvoisa rouva Marie (1981) ja Myrttiseppeleet (1982).
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/Hackmanin%20kauppahuone
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Aikuisten jatko- ja sarjakirjat (toim. Ulla Mononen, Avain, 2021)
Tuon ajan kuvia löytyisi esim. seuraavista kirjoista: Eilispäivän Suomi: jälleenrakennuksesta yltäkylläisyyteen (Valitut Palat 2003) ja Helsingin vanhoja kortteleita sarja (Helsingin Sanomat 1997) . Maalaismiljöötä mm. Sirkka-Liisa Rannan kirjoissa: Tupa (Rakennusalan kustantajat 2000) ja Maatilan pihapiiri ( Suomalaisen kirjallisuuden seura 2003) sekä Anna Kirveennummi: Suomalainen kylä( SKS 2000) Huonekaluista löytyy mm. kirjoista Tunnista designklassikot , toimittanut Kaarina Peltonen (WSOY 2009) ja Näin kunnostat mummolan mööpelit, toimittanut Sari-Sirkkiä-Jarva (Karisto 2007). Minna Sarantola-Weiss on tehnyt kirjoja tuon ajan arjesta ja teollisuudesta esim: Kalusteita kaikille: suomalaisen puuteollisuuden historia (…
Kysymykseen ei ole aivan helppoa yksiselitteistä vastausta. Periaatteessa tuota muotoa Her/His Serene Highness, lyhenne HSH käytetään nykyään enää vain Liechtensteinin, Monacon ja Thaimaan hallitsijasuvun jäsenistä ja se tarkoittaa koko lailla samaa kuin Her/His Royal Highness. Siis Hänen (Kuninkaallinen) Korkeutensa, tai pelkästään Hänen Korkeutensa. Asian varsin monimutkaista ongelmallisuuta on selvitetty tuossa Timanttisalongin jutussa kuninkaallisten arvonimistä:
https://timanttisalonki.com/2018/04/12/kuninkaalliset-tittelit-osa-i-hallitsijat/
”Monaco ja Liechtenstein ovat ruhtinaskuntia, joiden hallitsija on ruhtinas. Keski-Euroopassa oli ennen maailmansotia useita ruhtinaskuntia, erityisesti…
Runo on Lauri Pohjanpään kirjoittama. Mainitsemasi kohta löytyy "Eriskummainen uni merikäärmeestä" runoelman prologista. Kyseinen runoelma on julkaistu alunperin kokoelmassa "Sininen hämärä" (Werner Söderström, 1933).
