Jouko Vahtolan Suomen historia (Otava, 2017) kertoo Suomen poliittisesta, taloudellisesta, väestöllisestä ja kulttuurisesta kehityksestä aina kivikaudelta nykypäivään asti. Se voisi olla hyvä perusteos, jonka avulla saa kokonaiskuvan aiheesta.
Neliosainen Suomalaisen arjen historia (Weilin+Göös, 2006-2008) koostuu eri kirjoittajien artikkeleista, joista voi myös poimia kiinnostavimmat aiheet luettaviksi. Osien nimet ovat Savupirttien Suomi, Säätyjen Suomi, Modernin Suomen synty ja Hyvinvoinnin Suomi.
Ulla Koskisen Suomessa selviytymisen historiaa (Into, 2018) on kiinnostavasti kuvitettu ja sujuvalukuinen kirja, joka kertoo, miten Suomessa on asuttu, syöty, liikuttu, työskennelty, hoidettu terveyttä ja kasvatettu perheitä eri…
Kirjasto ottaa vastaan lahjoituksia sillä ehdolla, että mikäli tarvetta lahjoitetulle kirjalle ei ole, kirjasto voi myydä tai lahjoittaa sen edelleen.
Kokoelmiin ei oteta kaikkia kirjoja, ainoastaan sellaista, jolle on käyttöä. Jos kirjaa löytyy jo runsaasti kirjaston kokoelmasta tai kyseessä on vanhentunut tietokirja, ei silloin sille ole tarvetta. Myöskään Valittujen Palojen Kirjavalioita ei oteta kirjaston kokoelmaan.
Sellon kirjaston yhteystiedot:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Yhteys…
Kirjaston sarjakuvatuntija ehdotti seikkailua nimeltä Mustan kristallin metsästys. Se on julkaistu Aku Ankan taskukirjan numerossa 280 vuonna 2003.Juonta on kuvailtu näin:
Aku, Mikki ja Hessu pelaavat Tyrmiä ja tyranneja -roolipeliä; Aukusti-ritarin, Mikael-seikkailijan ja Hesuvius-velhon seikkailu keskiajan Mustaa kristallia etsimässä sujuu noppaa heittämällä ja välillä tosielämän suuremmissa kolhuissa poukkoillessa.
Hei!
Jari Niemelän kirjan Onks tiatoo mukaan Puolimatkankadun nimi
johtunee kahdesta torpasta (Puolimatkan Fält ja Puolimatkan Ståhl),
jotka sijaitsivat vanhan Hippoksen tuntumassa, Tammerkoskelta Takahuhtiin johtaneen Kosken maantien varrella,tavallaan kahden asutuskeskuksen puolimatkassa.
Yleensä käytetään nimeä äidin serkku tai isän serkku.
Yritin etsiä, olisiko äidin/isän serkulle olemassa muutakin nimeä, mutta mainintaa sellaisesta ei löytynyt. Kävin läpi seuraavat lähteet:
Uno Harva: Suomensukuisten kansain sukulaisnimistön rakenne (teoksessa Kansatieteen ongelmia. Tutkielmia kansatieteen alalta, 1958)
Otavan suuri ensyklopedia, 8. osa, artikkeli Sukulaisuus.
Ylen sivulla on vuodelta 2016 Kaisa Häkkisen kirjoitus Perheen nimet tädistä kytyyn ja natoon. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/20/perheen-nimet-tadista-kytyyn-j…
Tuomas Salsteen sukututkimukseen keskittyvältä sivulta löytyi kaavio sukulaisista. Tähänkään kaavioon ei ole merkitty muuta nimeä kuin isän tai äidin serkku. http://www.tuomas.salste.net/suku/…
Terveystieteiden keskuskirjaston Medic viitetietokanta antaa haulla apuvälinetoiminta tai apuvälineyksiköt seuraavat artikkelit:
JYTY-kunnissa kehitetään apuvälinetoimintaa / Parkkinen, Seija, Lehti: Fysioterapia 2001 ; 48(4):17-18
Näin meillä : Kymenlaakson sairaanhoitopiirin apuvälinetoiminta / Leskinen, Katri, Fysioterapia 2001 ; 48(4):22-24
Apuvälineyksiköt tärkeä osa apuvälineiden laadunvarmistusta / Aarnikka, Tuomo, Fysioterapia 2001 ; 48(4):24-25
Terveyskeskusten apuvälinetoiminta, Lääkintöhallituksen työryhmien mietintöjä 1983 ; 12 57s.
Lääkintöhallitusta ei enää ole, sen tehtäviä hoitaa mm. Stakes. Stakesin sivulta http://www.stakes.fi/apudata löytyy apuvälinepalveluiden kehittämishankkeita.
Lisäksi verkosta löytyy Etelä-…
Kirjan oikea nimi on Neuvostoliitto suomalaisten silmin. Se löytyy vielä Mikkelin pääkirjaston varastosta, ja haetaan sieltä tarvittaessa lainaan tai kaukolainaan. Poistettavia kirjoja ei voi varata ennakolta ja koska tuo kirja on siirretty varastoon niin ei sitä olla poistamassa.
Kirjaa voi kysellä www.antikka.net, siellä se on ostettavissa ,hinta on 5e
Toisistaan riippumattomia Ståhlberg-sukuja on runsaasti niin Suomessa kuin Ruotsissakin. Mahdollista on, että kyseessä on ns. sotilasnimi, joka annettiin alkuaan merkittäessä miehiä sotaväen luetteloihin. Tähän viittaa nimen loppu -berg 'vuori'. On myös helppo ajatella, että nimen alku ståhl- (nykyruotsin oikeinkirjoituksessa stål-) 'teräs' viittaa sotilasmaailmassa arvostettuihin ominaisuuksiin.
Stål/stål on yhteistä germaanista sanastoa, esim. nykysaksan kielessä Stahl, nykyenglannissa steel. Lainana sana on siirtynyt myös germaanisen kieliperheen ulkopuolelle, esim. venäjän samaa merkitsevä сталь/stal'.
Berg on samoin yleinen germaaninen sana, esim. saksan Berg 'vuori', englannin barrow 'hautakumpu'. Sana voidaan palauttaa edelleen…
Tässä erikoiskirjastojen kokoamia viitteitä. Ne ovat Kehitysvammaliiton kirjaston, Lastensuojeluliiton kirjaston sekä Keskuspuiston ammattiopiston kirjaston kokoamat. Voi ottaa myös näihin kirjastoihin yhteyttä suoraan saadaksesi lisätietoja, yhteystiedot löydät mm. Vastaajakirjastot-listastamme.
Auringonsäteitä pilvien takaa : kasvoja kehitysvammaisuudelle
Helsinki : Kehitysvammatuki 57 ry., 2001. - 32 s. : kuv. ; 30 cm
-vammaisten lasten vanhempien kertomuksia
Elämän vuoristoradalla / Lohjan vanhempainryhmä
Lohja : Tekijät, 2008. - 66 s. : kuv. ; 21 cm
- vanhempien kertomuksia vammaisista lapsistaan
Myös sähköisenä, linkki:
http://www.lohja.fi/Liitetiedostot/perusturva/elämän%20vuoristoradalla%…
Fournier, Jean-Louis
Isi, mihin mennään…
Kansallissosialismi on tyypillisesti luokiteltu luokiteltu äärioikeistolaiseksi politiikaksi. Se käsittää kuitenkin sekä vasemmistolaisiksi että oikeistolaisiksi miellettyjä elementtejä. Esimerkiksi maan talousjärjestelmää kehitettiin kohti suunnitelmataloutta, jossa keskushallinto ohjasi tuotantoalojen ja yritysten toimintaa.
Kaiken kaikkiaan kansallissosialismin aatesisältö oli varsin epämääräinen. Keskeisiä tekijöitä olivat rotuoppi, antisemitismi, kommunismin vastaisuus sekä demokratian vastaisuus.
Lähteinä käytetty Richard Overy: Kolmas valtakunta : kronikka; Eepos : Maailmanhistorian käsikirja; Historia ajassa 2 : Kansainväliset suhteet
Kruunuhaan keskikoulun historiaan liittyen on tehty ainakin seuraavat teokset:
Mertanen, Raili: "Helsingin III suomalainen tyttökoulu ja Kruunuhaan keskikoulu vuosina 1929-1971". 1988. Pro gradu -työ, Suomen ja Skandinavian historia, Helsingin yliopisto.
Ohvo, Vieno: "Kruununhaan yläaste 1905-1995". Helsinki 1995.
Televisiosarja, jonka ohjasi Kaarlo Hiltunen ja jonka pääosaa näytteli Lauri Leino valmistui 1971. Kajaanin kirjastosta osasivat vastata, että kuvaukset on tehty Kuhmossa, Lentualla ja monessa muussa paikassa Kuhmossa.
Kuopion kaupunginkirjaston aineistotietokannasta löytyy pari lupaavaa teosta: Nikkaroi vanhaan malliin –kirjassa (2007) on ohjeet kustavilaisen lipaston tekoon. Suuressa puutyökirjassa (2004) on valmistustekniikoita ja ohjeita vanhojen huonekalujen valmistukseen. Kirjasta löytyy kuvamateriaalia sekä kirjoituslipastosta että lipastokaapista. Pääkirjastossa on myös lainattavissa yksittäinen työpiirustus peilipiirongista (1965), missä on kaavat ja mittasuhteet. Voitte tehdä näistä kaukolainapyynnön lähimmässä kirjastossa. Tattari, Juho, Puusepän oppikirja kotiteollisuus- ja maamieskouluja ym. puutyön opetusta antavia laitoksia sekä itsekseen opiskelijoita varten, sisältää erittäin tarkat teko-ohjeet lipaston tekemiseen.
Osakaavioiden,…
Finnkinolta kerrotaan, ettei mitään minimikatsojamäärää ole, vaan esitys pidetään joka tapauksessa. Finnkino omistaa noin 70 prosenttia suomalaisista elokuvateattereista. On tietysti mahdollista, että jollakin muulla teatterilla on toisenlainen käytäntö. Mikäli kysymys koskee tiettyä, jonkun muun kuin Finnkinon omistamaa teatteria, kannattaa olla yhteydessä suoraan sinne.
Lipun osoittamalla paikalla ei toki ole pakko istua, mikäli katsomossa on vapaiksi jääneitä paikkoja.
Joissakin ”Hiljaa virtaa Donin” suomenkielisissä laitoksissa on tosiaan maininta, että käännös on tehty ”tekijän korjaaman vuonna 1953 ilmestyneen painoksen mukaan”.
”Hiljaa virtaa Donin” venäjänkielinen laitos vuodelta 1991 sisältää artikkelin jossa esitellään romaanin julkaisuhistoriaa. Vuoden 1953 laitosta kuvataan erittäin kriittisesti. Artikkelin mukaan laitoksen tekstiä ei ole muokannut tekijä, vaan toimittaja, joka halusi siistiä Šolohovin kieltä: ”Laitoksen toimittaja, muuan K. Potapov, ”Pravdassa” työskentelevä lehtimies, otti tehtäväkseen kääntää Šolohovin romaanin tekstin ”kirjakielelle”. Hän teki romaaniin joitakin satoja korjauksia ja kirjoitti kokonaisia jaksoja uudelleen omaan tapaansa. Laitos jäi synkäksi muistomerkiksi…
Tuon ajan kuvia löytyisi esim. seuraavista kirjoista: Eilispäivän Suomi: jälleenrakennuksesta yltäkylläisyyteen (Valitut Palat 2003) ja Helsingin vanhoja kortteleita sarja (Helsingin Sanomat 1997) . Maalaismiljöötä mm. Sirkka-Liisa Rannan kirjoissa: Tupa (Rakennusalan kustantajat 2000) ja Maatilan pihapiiri ( Suomalaisen kirjallisuuden seura 2003) sekä Anna Kirveennummi: Suomalainen kylä( SKS 2000) Huonekaluista löytyy mm. kirjoista Tunnista designklassikot , toimittanut Kaarina Peltonen (WSOY 2009) ja Näin kunnostat mummolan mööpelit, toimittanut Sari-Sirkkiä-Jarva (Karisto 2007). Minna Sarantola-Weiss on tehnyt kirjoja tuon ajan arjesta ja teollisuudesta esim: Kalusteita kaikille: suomalaisen puuteollisuuden historia (…
Häävi on lainasana, joka pohjautuu ruotsin kielen sanaan häv (kelpo, oiva) ja merkitsee samaa kuin hyvä, kehuttava, hääppöinen tai kaksinen. Suomen kielessä sitä käytetään yleensä vain kielteisissä yhteyksissä (esim. "Ruoka ei ollut hääviä.") Kirjakielessä häävi on mainittu ensimmäisen kerran 1800-luvun jälkipuoliskolla, mm. Elias Lönnrotin sanakirjassa 1874. (Nurmi, Nykysuomen keskeinen sanasto, Gummerus 2004; Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja, WSOY 2004.)
"Ottaa ritolat" on kuvailmaus, joka merkitsee karkuun juoksemista tai paikalta häipymistä. Sen taustalla on juoksija Ville Ritolan loppukiri Amsterdamin kesäolympialaisten 5000 metrin juoksussa vuonna 1928. Ritola voitti kilpailun ja jätti Paavo Nurmen hopealle. Vastaavia…
Murresanalla on monia merkityksiä. Sanan levikki ja merkitykset suomen murteissa sekä esimerkit käytöstä löytyvät Suomen murteiden sanakirjasta, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=konu:1&sms_id=SMS_8e79a53ddd52525b9fbb285e5c09b9b6. Siellä on mainittu tuo merkitys kummallinen, outo, muttamonia muitakin: hullunkurinen, hassu, ikävä, harmilline, huono, kelvoton ja myös keino, temppu, puuha, jopa koru, koriste. Sanan alkuperästä en löytänyt tietoa käsillä olevista lähteistä. Suomen murteiden sanakirjan toimitukselta voisi löytyä lisätietoa, https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/ota_yhtey….
