Mobiilikortti löytyy Kirkes-kirjastojen verkkokirjastosta kirkes.finna.fi. Kirjaudu omiin tietoihisi kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla ja valitse pudotusvalikosta Kirjastokortit. Näet kirjastokorttisi viivakoodeineen. Voit käyttää mobiilikorttia useimmissa kirjastoissamme näyttämällä sen puhelimesta lainausautomaateilla tai asiakaspalvelutiskillä.
Jos kirjastokortin lukemisessa on ongelmia, näytön kirkkautta täytyy säätää isommalle.
Marionetti on lainattu ranskan kielen sanasta marionnette. Sana on diminutiivinen hellittelyversio naisen nimestä Marie. Sana juontaa juurensa keskiajalle. "Pikku Marja" tarkoitti aluksi neitsyt Mariaa esittävää pienoispatsasta ja sitten nukkea, jota käytettiin raamatullisissa näytelmissä.
Lähteet:
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=article&etym_id=E…
https://www.lalanguefrancaise.com/dictionnaire/definition/marionnette
Roméo Dallairen kirjan nimi on Shake hands with the devil : the failure of humanity in Rwanda eikä sitä ole Kempeleen kirjastossa. Kirjaa löytyy Helsingin ja Turun yliopistojen kirjastoista ja Eduskunnan kirjastosta.
Mikael Ilveksen perheestä ja nuoruudesta ei ole saatavilla tietoja. Voit ehkä yrittää kysellä hänen kustantajaltaan WSOY:lta. Vuonna 1994, jolloin Mikael Ilveksen kirja "Eläinlääkäri puussa" ilmestyi, hän kertoi hiukan itsestään Kirjakauppalehden numerossa 7/1994, muttei mitään perheestään eikä nuoruudestaan.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy mainittu teos,
Kokous-ja kongressipalvelut, ja se on tällä hetkellä lainassa. Turun kaupunginkirjasto ei tee kaukolainoja mikäli ko. materiali löytyy omista tai jonkun toisen turkulaisen kirjaston kokoelmista. Tämä mainittu kirja sisältyy myös esim. Turun Yliopiston, Turun Ammattikorkeakoulun sekä Åbo Akademin kirjastojen kokoelmiin.
Postitusosoitteita ei ole saatavilla tarroina tai taulukkona. Kirjastot.fi-sivuston kautta löytyvät Suomen n. 400 kunnankirjaston kotisivut ja myös osoitteet, mutta jokainen omalta sivultaan:
http://www.kirjastot.fi/kunnankirjastot/
Luettelo kunnankirjastoista löytyy Suomen yleisten kirjastojen tilastot -sivuston kautta, mutta sitä kautta ei löydy osoitetietoja:
http://tilastot.kirjastot.fi/fi-FI/tilastohaku.aspx
Kuntien kirjastot huolehtivat hankinnoistaan itsenäisesti tai muutamien kirjastojen kimppojen kautta, eikä hankinnoista tai lahjoista vastaavien osoitteista valitettavasti ole luetteloa.
Näyttäisi ettei tällaista ole julkaistu Suomessa. Haimme Suomen kirjastojen tietokannoista ja Googlesta mm. aiheilla radiotekniikka, radiolaitteet, radioamatöörit, mutta dvd-julkaisuja ei näistä aiheista löytynyt.
Tavallisimmin sekä Iinaa että sen rinnakkaismuotoa Inaa on pidetty useiden (i)ina-loppuisten naisennimien lyhentymänä. Näitä ovat esimerkiksi Josefiina, Karoliina, Katariina, Kristiina, Lucina, Martina, Sabina ja Vilhelmiina. Toinen mahdollinen alkuperä Iinalle on 'siveää, puhdasta' merkitsevä kreikkalaisperäinen nimi Agnes ja sen espanjalaisista muunnoksista Ines ja Inez suomalaistettu Iines, jonka lempinimenä Iinaa on käytetty.
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Etymologiset sanakirjamme eivät esitä ulkomaisia esikuvia sohjolle, joten sana vaikuttaisi olevan meidän suomalaisten yksityisomaisuutta. "Löysää, vedensekaista lunta tai jäätä" merkitsevällä sanalla on useita samantapaisia murteellisia variantteja, kuten sohja, sohju ja sohka. Kaikki nämä ovat johdoksia interjektiomaisesta, kohisevaa ääntä jäljittelevästä sanavartalosta soh-, josta on muodostettu myös verbi sohista. Suomen kirjakielessä sohjo on ensi kertaa mainittu Kristfrid Gananderin sanakirjassa 1787 asussa sohju.
Lähde:
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Antti Häyrysen toimittama Länsi-Helsingin musiikkiopisto 50 vuotta (Munkkiniemen musiikkiyhdistys, 1995) on ainoa kyseisestä musiikkioppilaitoksesta julkaistu historiikki.
Historiikkia on vain muutamassa Suomen kirjastossa ja joissakin teoksen saa vain lukusalilainaan. Voit tehdä teoksesta kaukopalvelypyynnön oman lähikirjastosi kautta.
Löydät Finna.fi-hakupalvelulla helposti kirjastot, joiden kokoelmiin Länsi-Helsingin musiikkiopisto historiikki kuuluu.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3687628
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22L%C3%A4nsi-Helsingin+musiikkiopisto+50+vuotta%22&type=AllFields#helmet.1283603
https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
Rulotekniikka (roller shutter) on ainakin alla olevien lähteiden mukaan patentoitu kaksi kertaa 1800-luvulla: vuonna 1850 sen on patentoinut A. L. Johnson ja vuonna 1882 Anton Greisser. Greisseriä pidetään yleisemmin rulotekniikan kehittäjänä, mutta kumpikaan ei ole varsinaisesti tekniikan keksijä, vaan se on todellisuudessa paljon vanhempi keksintö. Jopa Aleksandrian aikana on ollut rulotekniikalla toimineita temppelinovia. Greisserin patentin myötä rulo-ovet kuitenkin yleistyivät. Harmonin ikää ei tarkasti voi arvioida rulotekniikan kautta, mutta harmonit ovat Suomessa yleistyneet 1800-luvun loppupuolella, joten soitin voi olla 1800-luvulta.Lähteet ja lisätietoaThe History of Roller Shutters (With Timeline) https://rollershutterpeople.…
Hakupalveluja henkilöiden sodan ajan toiminnasta ei löydy. Aiheeseen liittyen verkkopalveluna löytyy Arkistolaitoksen ylläpitämä "Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tiedosto" (http://kronos.narc.fi/menehtyneet/) sekä "Vuosina 1914-22 sotaoloissa surmansa saaneiden nimitiedosto" (Suomen sotasurmat 1914-22-projekti) (http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/main?lang=fi).
Tietoja sukulaisten sodan ajan toimista voi tietyin rajoituksin tiedustella Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteestä:
Kansallisarkisto, Sörnäisten toimipiste
Työpajankatu 6
PL 54, 00581 Helsinki
Puh. (09) 228 52 500 tai (09) 228 52 501
Tutkijapalvelu puh. (09) 228 52 502
Faksi (09) 228 52 503
Sähköposti: kansallisarkisto.sornainen [at] narc.fi
Kirjastojen lastenosastot kaipaavat aina innostuneita tekijöitä, jotka tuntevat lastenkirjallisuutta ja kulttuuria. Näin on myös Helsingissä.
Kirjastoala on muuttunut melko paljon tietotekniikkapainotteiseksi viime vuosikymmeninä. Toki painetun kirjallisuuden tuntemisesta on paljon hyötyä etenkin asiakaspalvelussa. Ilman korkeakoulututkintoa, voi kouluttautua kirjastovirkailijaksi. Tähänkin tutkintoon sisältyy yleensä jonkinlainen ATK-ajokortti. Muuten kirjastovirkailijan kelpoisuuteen on kolme reittiä:
kirjastomerkonomi
opistotason tutkinto + 20 ov kirjasto- ja informaatioalan ammattiopintoja
informaatio- ja kirjastoalan ammattitutkinto, joka sisältää
vähintään vuoden harjoittelun,
liiketalouden perustutkinto,
informaatio- ja…
Ruotsin vallan ajan muotokuvamaalauksen kohteita ja taiteilijoita voi yrittää selvittää seuraavien teosten avulla:
1) Ahrenberg, Jac: Porträtt och porträttsamlingar i Finland, 1896.
2) Meinander, K.K.: Finländska porträtt under 1700-talet, 1900.
3) Meinander, K.K.: Porträtt i Finland före 1840-talet
I-II, 1931. Teosten saatavuustiedot voi tarkistaa Linda-yliopistokirjastojen yhteisluettelosta, jota voi käyttää kirjastojen työasemilta.
Yleiset kirjastot muodostavat Suomessa koko maan kattavan kirjastoverkon, jolla on edelleen yhteydet maailmanlaajuisiin tietovarantoihin. Kysymystäsi voisi jäsentää siten, että ensin selvitetään valtakunnan tasolla olevia yleisten kirjastojen keskitettyjä palveluja ja sitten kaupungin/kunnankirjastojen palveluja, asiakkaan näkökulmasta. Yleisten kirjastojen yhteiset, keskitetyt verkkopalvelut on esitetty osoitteessa http://www.kirjastot.fi/ . Parhaan kuvan saat asiasta, kun itse tarkastelet sivuja. Eräs yleisten kirjastojen tärkeä palvelumuoto on jäsennellä tietoverkoissa olevaa materiaalia ja helpottaa sen löytämistä. Sivuilla on erikseen otettu esim lapset huomioon. Tiedottaminen ja asiakkaiden opastaminen tiedonhaussa ja…
"Kirjastonjohtaja" on Helsingin kokoisessa kaupungissa yksittäisen kirjaston johtaja, jollainen on yhtä hyvin Oodilla kuin Roihuvuoren pienellä lähikirjastolla. Kaikkien Helsingin kaupunginkirjastojen yhteisen johtajan titteli on "kirjastopalvelujen johtaja", jonka toimipaikka on Pasilan kirjastossa, missä kirjaston yleishallinto muutenkin sijaitsee. Pasilan kirjastoakaan ei silti kutsuta yleensä "pääkirjastoksi", vaan kaikilla kirjastoilla on oma nimensä. Käytännössä Pasilan kirjasto toki on Helsingin pääkirjasto.
Kirjastot kuuluvat Helsingissä kulttuuri- ja vapaa-ajan hallintoon, yhtenä kulttuurin palvelukokonaisuuden osana (muita ovat taidemuseo HAM ja kaupunginmuseo, kaupunginorkesteri ja yleiset kulttuuripalvelut). Koko sektoria…
Helsingissä ei enää ole erillistä kaasulaitosta, mutta kysyjä viitannee vuonna 1910 valmistuneeseen Suvilahden kaasukellon pyöreään rakennukseen. Turussa on samantyyppinen, kauniisti verhoiltu kaasukello vuodelta 1912. Toiminnassa olevien tuotanto- ja teollisuusrakennusten ympärille rakennetaan normaalisti jonkinlainen vapaan liikkumisen estävä aitaus. Kun kaasukellot ovat teknisistä syistä aina pyöreitä, on todennäköisesti suojaksi rakennettu aitakin voinut saada pyöreän muodon, joka säästää tilaa aitaamalla vain samalla etäisyydellä kellosta olevan alueen, ei turhia neliön nurkkia. Jos ympyränmuotoisia verkkoaitoja on maailmalla paljonkin - ja Googlen kuvahaun "gas holder" perusteella ainakin jonkin verran tosiaan on, syynä lienee…
Violan, suomen kansallisdiskografian mukaan teksti löytyy muutamasta nuottikirjasta, https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Search/Result…. Olen valinnut kieleksi italian, mutta minusta tuloksen teokset näyttävät suomennoksilta (vaikka niitä on kyllä enemmän). Valitettavasti näistä nuoteista mikään ei ole paikalla kirjastossani, joten en pysty tarkistamaan niitä.
Esimerkiksi tuo Suuri komppikirja löytyy monesta kirjastosta, tässä saatavuus, https://finna.fi/Record/anders.1352875.
