Sinä voit kohdistaa valituksesti sille kirjastolle, jossa olet saanut epäkohteliasta palvelua. Palaute ja valitus on tervetullutta, jos asianomaisen kirjasto saa tilanteesta tarkemmat tiedot. Palautelomake on osoitteessa http://www.lib.hel.fi/palaute/, mutta linkki siihen on myös kaupunginkirjaston etusivulla. Kirjastoissa on myös palautelaatikot valituksia varten. Etätietopalvelua koskevan palautteen voit tietenkin lähettää juuri tätä kautta, mutta silloinkin olisi asian korjaamiseksi lisätieto tarpeen.
En löytänyt yhtään runoa tai teosta Lennart Albinssonilta suomeksi. Olen käynyt läpi mm. Fennican - Suomen kansallisbibliografian, SKS:n käännöstietokannan, runotietokannan 'Linkki maailmanrunouteen' sekä Frank-monihaulla Suomen maakuntakirjastot. Myöskään pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista ei löydy mitään viitettä tekijästä. Sen sijaan Ruotsin kansalliskirjaston Libris-tietokannasta, http://libris.kb.se/ löytyi teos:
Rådmansö förr : [Sveriges största skärgårdskommun] / framtagen av Rådmansö hembygdsförening ; arbetsgrupp: Lennart Albinsson ... Albinsson, Lennart, 1929- (medarbetare)
Rådmansö hembygdsförening (medarbetare)
1. uppl.
Norrtälje : Rådmansö hembygdsfören., 1996
Svenska 163 s. + bil. ([3] s.)
Sellaista kuvausta vastaavaa kirjaa en valitettavasti onnistunut löytämään, jonka nimessä olisi ollut sekä kuolemaa, surua että kärsimystä. Sisältönsä puolesta sopivimpana ehdokkaana tarjoaisin Anja Silvennoisen kokoamaa kirjaa Ajatuksia onnesta ja kärsimyksestä (Kirjayhtymä, 1986).
Näin kirjaa kuvaillaan sen takakannen esittelytekstissä: "Tämä teos sisältää elämänviisauden helmiä, ajatuksia onnesta ja kärsimyksestä, ilosta ja surusta. Ne on koottu sekä kotimaisen että käännöskirjallisuuden lehdiltä; niin filosofien, kirjailijoitten, lääkäreitten, poliitikkojen, psykiatrian, sosiologien kuin säveltäjien, taiteilijoitten, teologien, valtiomiesten ja kirjallisuudentutkijoittenkin ajatuksia - antiikista nykyaikaan, lännestä itään."
Vastuuhenkilö ei pysty näkemään lapsen lainoja omalla kirjastokortilla kirjautumalla. Lainojen näkeminen onnistuu vain kirjautumalla lapsen kortin numerolla ja pin-koodilla. Sähköposti-ilmoitus tulee siksi, että sähköpostiosoitteesi on laitettu lapsen kortille.
Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j… löytyy kirjastokortista yleistä tietoa.
CD-levyjä ei valitettavasti voi kaukolainata ulkomailta eikä niitä anneta lainaksi ulkomaille. Netiltä löytyy runsaasti musiikin verkkokauppoja, joista voi hankkia cd-levyjä omaksi.
Tässä muutamia nettisivuja, joilla kaiken muun lisäksi myös tietoa kirjailijoista:
Sivut ovat ruotsinkielisiä.
http://www.soren-anders.se/sa/index.asp
http://www.lysator.liu.se/runeberg/authors/
Kirjailijoiden tuotannon saat pääkaupunkiseudun Plussatietokannasta (http://www.lib.hel.fi/plussa) esim.seuraavasti:
1.Valitse laajennettu haku
2.Kirjoita tekijäkenttään : Jacobsson, Anders
3.Valitse osastoksi lastenosasto
4.Jos haluat vain suomennetun tuotannon, valitse kieleksi suomi
5.Valitse aineistotyypiksi kirja
Kamee ei ole mikään tietty kivilaji, vaan nimitys kaivertamalla tehdylle reliefikorulle. Kamee-korun materiaalina on käytetty monia ei korukiviä, mutta myös simpukankuorta ja kovaa luuta. Suosittuja korukivia kamee-korujen tekemisessä ovat akaatit ja onyksi, jonka avulla saadaan kerroksellinen rakenne. "Sinikamee" ei siis ole mikään täsmällinen mineraali, vaan mikä tahansa sininen korukivi, joka on kaiverrettu reliefiksi. Napoliin asti tuskin sen takia kannattaa lähteä, monet suomalaiset liikkeet myyvät erilaisia korukiviä. Verkossa tällaisia ovat ainakin VIlliHelmi, Villakivi ja Spectrostone. Monissa lahjatavaraliikkeissä myydään hiottuja korukiviä, joista jotkut voivat sopia myös kamee-korun tekemiseen.
On myös mahdollista, että…
Jokeri-kirjan voi palauttaa mihin tahansa Vaski-kirjastoon. Yleensä kaiken aineiston voi palauttaa Vaski-alueen sisällä mihin tahansa toiseen Vaski-kirjastoon. Poikkeuksia ovat ainoastaan erikoisaineistot, kuten esimerkiksi soittimet tai taulut.
Lisää tietoa saat Vaskin verkkosivuilta https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana tai Vaskin käyttösäännöistä https://vaski.finna.fi/themes/custom/files/Kayttosaannot_uusi.pdf
Kirjan kirjoittamisesta ja julkaisemisesta löytyy tietoa Kirjoittajayhdistyksestä http://www.kirjoittajayhdistys.com/nain-julkaiset-kirjasi/
Yksi taho, johon voisi olla yhteydessä on Suomalaisen kirjallisuuden seura SKS . Haluatko kirjailijaksi –osiossa on kerrottu mitä julkaisemiselta edellytetään. https://www.finlit.fi/fi/kustantamo#.Xk0B9c4za70
Rauno Lehtisen säveltämä ja Jorma Ikä-Valkon sanoittama kappale "Kultahäät" löytyy sanoituksineen ainakin nuottikokoelmalta Kullervo Linna & Humppa-Veikot. 3 (Fazer, 1974). Linkeistä voi katsoa, missä kirjastoissa teosta on saatavilla. Teoksesta voi tehdä kaukulainapyynnön omaan kirjastoonsa, jos sitä ei löydy omalta alueelta.
Piki: https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/results?p_p_state=normal&p_p_i…
Helmet: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1050317?lang=fin
Finna: https://finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=kullervo+linna+%26+hump…
Valitettavasti emme tunnistaneet etsimääsi laulua. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon laulusta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
En löytänyt nimeä sukunimikirjoista enkä Sukunimi-infosta, https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/#S, mutta Geneanetin palvelun haku sijoittaa nimen esiintymiä Keski-Eurooppaan, erityisesti Saksaan, https://fi.geneanet.org/sukunimi/SINNER.
Kotimaisten kielten keskus voisi löytää tarkempia tietoja, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta
Suomen Sukututkimusseuran kokoamia lähteitä nimien tutkijalle, https://www.genealogia.fi/henkilonnimet/
Aiheesi Italian kulttuurista on varsin laaja. Sinun kannattasi vielä miettiä keskitytkö kulttuuriin yleisesti vai joihinkin sen osa-alueisiin tarkemmin kuin toisiin. Erilaisista tietosanakirjoista löytyy tietoa taiteen eri alojen edustajista kuten esim. kirjailijoista, säveltäjistä ja kuvataiteilijoista. Italian kulttuurista kerrotaan seuraavissa kirjoissa. Mikäli näitä ei löydy omasta kirjastostasi, voit tilata niitä kaukolainoina.
Setälä, Päivi. 1998. Näköaloja Villa Lantesta. ISBN 951-1-15325-0.
Eurooppa elää -sarjan osat 1 ja 2. 1997. Toim. Hannu ja Janne Tarmio. ISBN:t 951-0-21761-1 ja 951-0-21762-X.
Peltonen-Rognoni, Pirkko. 1994. Ihmeellinen Italia. ISBN 951-0-19206-6.
Italia - vastakohtien maa. 1994. Toim. Hannu Laaksonen et al.…
Kirjastoista eri puolilta Suomea löytyy joitakin ukulelen soitinrakennusoppaita ja piirustuksia. Voit pyytää niitä kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta. Alla linkki Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen Finna-hakupalveluiden listaan oppaista:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FImage%2F%22&dfApplied=1&lookfor=ukulele+soitinrakennus&type=AllFields
Mainintaa juuri konserttiukulelen rakennusoppaasta ei löytynyt. Kannattaisi ehkä kysyä myös alan ammattilaiselta, esim. Lottonen Guitars Oy:stä:
http://lottonen.com/fi/
http://lottonen.com/fi/laulu/
Terveyskirjastosta löytyy luotettavaa tieto sekä sanalla nuoret ja laihduttaminen myös sanalla urheilu saattaa löytyä sopivaa tietoa.
Rasvanpolttoa.fi sivustolta löytyy järkeviä ohjeita nuorille ja vanhemmillekin treenaajille. Ainakin sivuston ohjeilla voi välttää pahimmat virheet.
Terveystalo.fi kertoo ohjeita kovaa treenaaville.
Kirjoista voisi olla hyvä perusteos: Naisten ja tyttöjen urheiluvalmennus: Mero Antti, Uusitalo Arja, Hiilloskorpi Hannele, Nummela Ari, Häkkinen Keijo
Kustantaja: VK-kustannus oy, Vuosi: 2012
Ammatilaisvalmentajat voivat saavuttaa pätevyyden monilla eri koulutuksilla sekä myös pitkän kokemuksen kautta. Siksi ei voi arvioida, onko treeni- ja ruokavalio-ohjeistus pätevää…
"Jos meillä huomista ei ois" on käännös Garth Brooksin ja Kent Blazyn sävellyksestä "If Tomorrow Never Comes". Suomeksi kappaleesta ei ole julkaistu nuotinnosta, mutta englanninkielisestä alkuperäislaulusta on versioita monissa nuottijulkaisuissa. Nämä kokoelmat ovat saatavilla Siilinjärven pääkirjastosta.
Kyseinen runo löytyy teoksesta On kylmä, täällä palaa : kaksi runokokoelmaa (WSOY 2004). Runo löytyy aivan lopusta.Teos on ilmestynyt ensimmäisen kerran ruotsiksi nimellä Det är kalt, det brinner vuonna 2003 ja suomeksi 2004. Kääntäjänä Jyrki Kiiskinen.
Muisteltu runo on Sylvi Hakalan Elämän rikkaus. Se on mukana ainakin kolmessa Hakalan runokokoelmassa: Elämän soittorasia (1975), Yhteyden silta (1982) ja Tulkaa nuotiolle, lämmitelkää (1984).
