Suomen äänitearkiston ( http://www.yle.fi/aanilevysto/firs/ ) tietojen mukaan Georg Malstenin oma versio on vanha "savikiekkoversio" vuodelta 1933 eikä sitä ole digitalisoitu cd-muotoon. Rautavaaran lisäksi kappaleen ovat myöhemmin levyttäneet monet eri artistit, Malmstenin Ragni-tytär sekä ruotsiksi (Barn av solen) että suomeksi. YLEn kokoelmiin alkuperäinen savikiekko kuuluu, joten sitä voi satunnaisesti (tai toivomalla toivekonsertissa?) kuulla radioaalloilla.
Japanissa on 1600-luvulta peräisin oleva hautamuistomerkki Nikko Toshogu, joka on kuuluisa puuveistoksistaan, joihin kuuluu myös kyselemäsi kolmen apinan ryhmä. Erinomainen ja vapaasti käytettävä kuva löytyy sivulta http://sakamoto.jfpi.or.jp/20/image/nikko_6.jpg
Nikko Toshogu -muistomerkki esitellään englanniksi sivulla http://jin.jcic.or.jp/atlas/architecture/arc04.html
Kemin ohitustie on valmistunut vuonna 1980. Tien jatko-osa Tornioon avautui 2001.LähteetHelsingin Sanomat 24.9.1980: Perämerentien viimeinen osuus valmistui Kemissä Valtatie 4 historia (Matti Grönroos): https://www.mattigronroos.fi/w/index.php/Valtatie_4#KemiHelsingin Sanomat 16.9.2001: Tornion-Keminmaan moottoritie avautuu torsona https://www.hs.fi/suomi/art-2000003997154.htmlWikipedia: Valtatie 29 https://fi.wikipedia.org/wiki/Valtatie_29Wikipedia: Valtatie 4 historia https://fi.wikipedia.org/wiki/Valtatien_4_historia#Kemin_seutu
Tunnetuimmat tällaiset maalaukset ovat Albert Edelfeltin, jonka signeerauksissa toisinaan E oli W:n näköinen (”Porvoo Linnanmäeltä”, ”Aihe Porvoonjoelta”, ”Porvoonjoessa uivia poikia”), mutta voisiko taulun omistaja olla tietämätön, että tekijä on Edelfelt?
Myös suomalainen merimaalari Alexander Wilhelms (1886-1972) saattaisi olla kyseinen tekijä.
Yksiselitteisen vastauksen saa parhaiten Valtion taidemuseosta Ateneumista p., 09- 173 361, jossa hyvin luultavasti tiedetään, kuka taiteilija signeerasi teoksensa tuolla tavoin
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy kyllä taustatietoja susiongelmaan 1800-luvulla, mutta kyseisestä Liedon sudesta ei löydy tarkempaa tietoa.
Erkki Pulliaisen teos "Suurpetomme" (1999) antaa mielenkiintoista tietoa 1800-luvun susimetsästyksestä ja valtiovallan toimista tehostaa pyyntiä 1880-luvulla. Teoksessa "Liedon historia" osa 2 (s. 224) kerrotaan että Lieto, Pöytyä ja Marttila järjestivät yhteisen pedonajon 1880. Korotettuja tapporahoja maksettiin vielä vuosikymmenen alussa ja vuosikymmenen lopulla petokanta olikin jo harventunut huomattavasti. Kannattaa katsoa myös Jouko Teperin teos Sudet Suomen rintamaiden ihmisten uhkana 1800-luvulla (1977), joka on tällä hetkellä kirjastomme varastossa eri puolella Turkua, joten emme…
Maailmalta löysin samantapaisen ihmettelyn ja siinä lajoksi epäiltiin Xyela (Xyelidae) eli kääpiösahiaista.
https://bugtracks.wordpress.com/2013/06/03/larvae-raining-from-pine-trees/, http://info.ncagr.gov/blog/2017/04/05/its-raining-cats-and-sawflies/ ja https://laji.fi/taxon/MX.286747
UPM on laatinut oppaan Metsiemme pistiäiset. Siinä Sahiaisesta kerrotaan näin:" Kääpiösahiainen Tallblomstekel Xyela julii, 3 mm Hyvin pieni, tummanruskea, usein keltakirjauksinen sahapistiäinen. Kääpiösahiainen lentelee toukokuussa aurinkoisissa metsänreunoissa erityisesti alueilla, joilla männyn lisäksi kasvaa joitakin koivuja ja pajuja. Laji elää toukkana männyn lakastuvissa hedekukinnoissa ja syö siitepölyä.…
Metafyysisissä ja eettisissä kysymyksissä, joihin vapaan tahdon probleema lukeutuu, voidaan hyvin harvoin puhua konsensuksesta tai edes valtavirtakäsityksestä: keskenään kilpailevia teorioita vapaan tahdon määritelmästä, luonteesta ja todellisuudesta on lukuisia. Hiukan yleistäen voitaneen sanoa, että vapaan tahdon pitäminen pelkkänä illuusiona on yleistynyt ja eräät tunnetut filosofit (esim. Galen Strawson, Sam Harris) ovat äänekkäästi argumentoineet vapaan tahdon käsitettä vastaan, mutta heidän argumenttejaan on myös laajalti kritisoitu (esim. Alfred R. Mele).
Viime vuosien akateemista keskustelua vapaan tahdon ongelmasta on käsitelty perusteellisesti Aku Visalan teoksessa Vapaan tahdon filosofia (Gaudeamus, 2018).…
Kirjassa Kotimaisia sotakirjailijoita on artikkeli Seppo Porvalista. Kirja on ilmestynyt vuonna 2001. Siihen mennessä hän on kirjoittanut 5 kirjaa.
Viimeiset vuodet ovat olleet tuottoisia Kustantaja Apali Oy:n internetsivujen mukaan vuonna 2007 häneltä ilmestyi 21.teos. (http://www.apali.fi) Lisäksi hän on ollut toimittamassa ainakin neljää teosta.
Listauksen teoksista saat Suomen Kansalliskirjaston Fennica-tietokannasta : http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala.html ja sieltä Kirjastoala-kohdasta voi valita Fennican. Avautuvalla sivulla on selitetty Fennica-kokoelman sisältö ja sivun oikealta palstalta Linkit kohdan alla on Haku Fennicasta. Varsinaisesta hausta valitse hakukriteeriksi tekijä .
Fennican mukaan Porvalilta on…
Suomessa ilmestyi viimeisimmän, vuoden 2013, tilaston mukaan 4403 aikakauslehteä (lähde: Kansalliskirjasto):
http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5nIQCfT1d/6T2jCKGtp/Files/C…
Wikipediasta löytyy laaja aikakauslehtien luettelo linkkeineen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaisista_aikakauslehdist%C3%…
Sanomalehtiä ilmestyi Suomessa samaisen tilaston mukaan 320 kappaletta:
http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5nIQCfT1d/6T2jL2lZ7/Files/C…
Linkkikirjasto Makupalat listaa niistä 148. Wikipedia luettelee myös suuren määrän suomalaisia sanomalehtiä.
http://www.makupalat.fi/fi/k/118239/hae?kissa=118259&sort=title&order=a…
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaisista_sanomalehdist%C3%A4
Kansalliskirjasto on…
Aiheeseen voisivat sopia esimerkiksi seuraavat kirjat (linkin takaa löydät kirjan tarkemmat tiedot ja saatavuuden Helmet-verkkokirjastosta):
Vladimir Sorokin: Pyhän Venäjän palveluksessa : 2027. Like, 2008.
Viktor Pelevin: Viides maailmanvalta : yli-ihmisen tarina. Tammi, 2009.
Jukka Mallinen & Ville Hytönen (toim.): Putin tulee kylään : Venäjän politiikan hurjimmat vitsit. Savukeidas, 2015.
Michael Honig: The senility of Vladimir P. Atlantic Books, 2016.
Klassikkoteos:
Mihail Bulgakov: Saatana saapuu Moskovaan. WSOY, tarkistettu painos,2015. Ensimmäinen suomennettu painos ilmestyi 1969.
Tietokirjoja:
Anna-Lena Laurén: Samettidiktatuuri : vastarintaa ja myötäilijöitä nyky-Venäjällä. Teos…
Hei,
Pasilan kirjasto säilyttää sanomalehtiä kuluvan kuukauden ja kolme edellistä kuukautta. Näiden lehtien vanhemmat numerot päätyvät paperinkeräykseen. Mikrofilmattuina Pasilan kirjasto säilyttää pysyvästi suurimman osan Helsingissä ilmestyvistä sanomalehdistä.
Helmet / Kaikki
Suomen Kansalliskirjasto on digitoinut kaikki Suomessa vuosina 1771-1929 ilmestyneet sanomalehdet, ja ne ovat vapaasti käytössä digi.kansalliskirjasto.fi(avautuu uuteen välilehteen) -palvelun kautta. Uudemmat sanomalehdet ovat käytettävissä digitoituina kaikissa vapaakappalekirjastoissa.
Sanomalehdet | Kansalliskirjasto
Kannattaisi ehkä kääntyä Kristityn vastuu lehden toimituksen puoleen ja pyytää heiltä kopio. Lehden kotisivu löytyy osoitteesta http://www.skl.fi/vastuu/ , toimituksen puhelin 09-348 822 30, sähköpostiosoite kristityn.vastuu@skl.fi.
Oulun kaupunginkirjastossa lehteä ei ole. Oulun yliopiston kirjastosta lehdet löytyvät, jos haluat käydä kopioimassa jutun siellä. Mikäli haluat lisätietoja perheistä, jotka ovat joutuneet hometalo-ongelmien kanssa kamppailemaan on olemassa kirja Hiekkanen, Maija-Liisa: Kivelän hometalo: keväästä kevääseen, 1999. Kirjan saatavuuden voit katsoa Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html . Kotiliesi lehdestä 1995:2 löytyy artikkeli Vehkaoja, Helena: Hometalo…
Kyllä onnistuu painettujen lehtien lukeminen. Vanhat Tekniikan Maailma lehdet ovat vuosikertoina kellarivarastossa. Vuosikerrat ovat lisäksi jaettuna yleensä kahteen tai kolmeen niteeseen, koska ovat niin paksuja. Nämä lehdet saa kellarista varaamalla ne normaaliin tapaan joko verkkokirjassa tai kirjastossa asioimalla. Varauksia haetaan kellarista aina aamupäivisin, eli jos ne haluaa vaikkapa perjantaina, niin varaukset tulee tehdä torstaina tai aikaisin perjantaiaamuna. Varauksista tulee sitten normaali noutoilmoitus, kun ne ovat noudettavissa. E-lehdissä Tekniikan maailmaa on ainoastaan kaksi vuotta taaksepäin eli 2021-2023.
Facebookista löytyi useampi ryhmä: Kirjeenvaihto ja kirjeystävät, https://www.facebook.com/groups/21909903224, Kirjeenvaihto, https://www.facebook.com/groups/42720228267, Kirjeenvaihtoa harrastavat, https://www.facebook.com/groups/148430098515374. Niistä voisi kysellä. Yleisistä keskusteluista ja deittipalstoilla löytyy juttuseuraa, mutta ne voivat olla vähän eri tyyppisiä kuin haet.
Helposti löydät tietoa esim. Jukka Parkkisesta, Tuija Lehtisestä ja Timo Parvelasta.
Kaikista kolmesta löytyy jotakin mm. Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelista,osoitteesta
http://www.nuorisokirjailijat.fi/ (sieltä löydät myös listan monista muista nuortenkirjailijoista, jotka nettimatrikkelissa esitellään),
ja Sanojen aika- tietokannasta jonka osoite on http://kirjailijat.kirjastot.fi/ (etusivulla on pudotusvalikko, josta voit valita kirjailijan. Kirjailijan valittuasi saat ensin esiin tekstinäytteen kirjailijan tuotannosta, ja pudotusvalikosta pääset kirjailijan henkilötietoihin). Jukka Parkkisen kotisivu on osoitteessa
http://www.parkkinen.org/ , ja Timo Parvelan osoitteessa http://www.kolumbus.fi/timo.parvela/
Kirjoja, joista…
Kirjastot.fi on kaikille avoin tiedonhaun ja kirjastopalveluiden portaali. Se löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi . Sieltä saa tietoa Suomen kirjastojen palveluista. Jos haluat etsiä tietyn kirjailijan teoksia niin maakuntakirjastojen aineistojen monihaku on ehkä kätevin, se löytyy osoitteesta http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot . Useimpien kirjastojen kokoelmatietokannat löytyvät kaupunkien ja kuntien kotisivuilta (www.kaupunginnimi.fi - ilman ä:tä ja ö:tä ja niiden tilalle a ja o, esim. www.hyvinkaa.fi). Kaukolainapyynnön voi tehdä mihin tahansa kirjastoon ja saada näin haluamansa teos lainaan, mikäli sitä ei kirjaston kokoelmissa ole.
Kyseessä voisi olla Erno Paasilinnan novelli Vittu, joka sisältyy teoksiin Valitut satiirit (1976) ja Alamaisen kyyneleet (1970).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_34780
Teosten saatavuuden HelMet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kenties muistat uutisoinnin vuoden 2014 tammikuulta. Silloin Lidl poisti karkit Britanniassa. "Brittikassojensa karkit ja suklaat Lidl korvaa terveellisimmillä välipaloilla, kuten kuivatuilla hedelmillä ja pähkinöillä. Muutos koskee kaikkia sen 600 liikettä Isossa-Britanniassa, kertoi Daily Mail -lehti tiistaina." Linkki IS.fi
Tässä muutamia ehdotuksia: Satuseikkailu kirjastossa (Marja-Leena Mäkelä kertoo satutuokion järjestämisestä ja opastaa vankalla kokemuksellaan); Sadun voimat: lapsi tuo sadun tullessaan (toim. Johanna Jokipalto. Teoriaa ja käytäntöä asiantuntija-artikkeleihin koottuna); Lukuleikki: sadut seuraksi, kirjat kavereiksi ja lorut lelukoppaan (toim. Turunen & Jokela. Esimerkkituokioita ja kirjavinkkejä); Satulinnan saleissa: opitaan arvoja satujen ja laulujen avulla (Hilkka Ylönen); Loihditut linnut: satujen merkitys lapselle (Hilkka Ylönen). Suosittelen myös osallistumista kirjaston satutunnille, joka on maksuton ja avoin tilaisuus. Aikataulut ovat mm. kirjaston nettisivuilla. Lastenkirjastonhoitajat tuntevat lastenkirjallisuutta ja…