Hienoa, että olet ajoissa etsimässä kesätyöpaikkaa! Valitettavasti Helsingin kaupunginkirjasto ottaa töihin vain 16 vuotta täyttäneitä. Kesän 2022 kesätyöpaikat tulevat haettaviksi kevään 2022 aikana (tarkempi aika ei ole tällä hetkellä tiedossa). Kaikkia Helsingin kaupungin työpaikkoja, myös kesätöitä, haetaan sähköisesti Helsinkirekry-sivuilta: https://www.hel.fi/rekry/fi/
Kaikkia säilyneitä viime sotien aikaisia sotapäiväkirjoja säilytetään Kansallisarkistossa Helsingissä, jossa niitä on mahdollista tutkia paikan päällä.
Kansallisarkisto on digitoinut suuren osan näistä sotapäiväkirjoista ja digitointi on edelleen käynnissä. Digitoituja aineistoja voi hakea heidän verkkopalvelustaan (http://digi.narc.fi)
Kaikki sotapäiväkirjat eivät ole siis kuitenkaan säilyneet, ja kaikkia niitä ei ole vielä ehditty digitoida.
Jalkaväkirykmentti 5:n III pataljoonan Esikuntakomppanian sotapäiväkirjaa ei valitettavasti ainakaan vielä tästä digiarkistosta löytynyt. Löydettävissä oli kuitenkin ko. pataljoonan yleinen sotapäiväkirja sekä pataljoonan taistelukertomuksia.
III/JR 5 sotapäiväkirja ajalta 28.12.1941-31.12.1942…
Etsimäsi kappale esiintyy Kyllikki Mäntylän näytelmässä Feutora ja muut "monumentit" (WSOY, 1956). Kappale on nimeltään Bože, Tsarja hrani eli Keisarihymni, ja sen on säveltänyt Aleksei Lvov vuonna 1833. Sanat ovat venäläisen runoilijan Vasili Zukovskin. Suomenkielistä tietoa kappaleesta on mm. osoitteessa http://fi.wikipedia.org/wiki/Bo%C5%BEe%2C_Tsarja_hrani . Englanniksi lisäksi esim. sivuilla: http://en.wikipedia.org/wiki/God_Save_the_Tsar! ; http://www.hymn.ru/index-en.html ; http://david.national-anthems.net/ru-17.htm . Kahdessa viimeisessä osoitteessa voi kappaletta kuunnella mp3-muodossa (ensin mainitussa vuoden 1833 kohdalla, jälkimmäisessä nimellä God save the Tsar). Omista kokoelmistamme emme onnistuneet ko. hymnistä löytämään…
Pori oli saksalaisille tärkeä paitsi lentokenttänsä, myös satamansa vuoksi. Pohjois-Suomen rintamalla olleiden joukkojen huoltoliikenne kulki pääasiassa Porin kautta. Satama oli läpi vuoden käytössä paitsi kovien pakkasten talvia 1941, 1942. Saksalaisten materiaalikuljetukset ruuhkauttivat satamia, ja niille saatettiin määrätä purkukiintiöitä. Mäntyluodon osalta oli maksimipurkukapasiteetti syksyllä 1942 1000 tonnia/vrk. Saksan puolustusvoimien tuonti sen omille maa-, ilma- ja merivoimille oli Mäntyluodon osalta esimerkiksi1942 45 542 tn ja 1943 54 881 tn.
Satamassa oli työvoimapula. Siellä oli tosin perinteisesti ollut jo kauan naistyövoimaa, joka nyt lisääntyi.Lisäksi satamassa työskenteli nuoria poikia, vankeja ja sotavankeja.…
1. Omine nokkineen tai omin nokkineen
Kyseessä on puhekielinen sanonta, joka tarkoittaa suunnilleen sitä, että joku toimii yksinään tai ilman apua. Joskus sitä voidaan käyttää myös tilanteessa, jossa joku on toiminut oma-aloitteisesti ilman lupaa. Esimerkiksi henkilö, jota pyydetään suorittamaan tehtävä, jota hän omasta mielestään ei ole kykenevä suorittamaan yksin, voi hän vastata, että "En kykene siihen omin nokkineni" tai henkilöstä, joka suoriutui jostakin työstä ilman apua voidaan sanoa, että "hän teki työn omin nokkineen".
Venäläinen vastine sanonnalle voisi olla: совать свой нос
2. Nahkoineen karvoineen
Puhekielinen sanonta, jota voidaan myös käyttää muodossa nahkoineen päivineen tai karvoineen päivineen. Kirjaimellisesti sanonta…
Peruskoulun oppikirjoja - siis myös uskonnon oppikirjoja - löytyy Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista. Uskonnon oppikirjat kuuluvat pääasiassa käyttäytymistieteellisen tai teologisen tiedekunnan kirjaston kokoelmiin. Kirjojen tarkemmat julkaisu-, saatavuus- ja sijaintitiedot löytyvät Helka-tietokannasta (ks. linkki alla).
Yliopiston kirjaston kokoelmat ovat kaikkien täysi-ikäisten kansalaisten käytettävissä. Saat lainauskortin paikan päällä. Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kirjasto Minerva sijaitsee Helsingin Kruunuhaassa. Teologisen tiedekunnan kokoelmat puolestaan sijaitsevat Helsingin yliopiston pääkirjastossa Kaisa-talossa. Kirjastojen yhteystiedot löydät alla olevasta linkistä.
https://finna.fi
http://www.helsinki.fi/…
Ei ole laitonta. Tekijänoikeuslain 12§:n ensimmäinen momentti antaa meille kaikille oikeuden valmistaa muutaman kappaleen mistä tahansa äänitteestä, kunhan sitä käytetään yksityisesti. Yksityinen käyttö tarkoittaa oman itsen lisäksi lähisukulaisia ja ystäviä.
Myös mikä tahansa äänitystekniikka on sallittu. Vuonna 2006 lakiin lisätty kopiointieston kiertämisen kielto innosti levyteollisuuden joksikin aikaa tuottamaan CD-levyjä, joihin oli upotettu milloin mitäkin kopionestotekniikkaa. Tarkoituksena oli mitätöidä tuo lain 12§:n antama lupa. Käytännössä yritys jäi lyhyeksi kuluttajien voimakkaan reaktion takia, eikä näitä "kopiosuojattuja" CD-levyjä juurikaan ole enää liikkunut. Tällaisen suojauksen kiertäminen olisi lain mukaan kiellettyä,…
Yhteyttäessään kasvit muuttavat hiilidioksidia ja vettä auringon säteilyenergian avulla sokeriksi ja hapeksi. Omassa soluhengityksessään kasvi tarvitsee kuitenkin happea. Sen avulla sokerista vapautuu energiaan kasvin omaan aineenvaihduntaan, kasvuun ja liikkeisiin. Kasvien hapenkulutus on kuitenkin paljon pienempää kuin tuotto.
Lähteet:
Ruokatieto: https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta…
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kasvit
Pääkaupunkiseudun aineistorekisteristä löytyy teokset:
Atkins, Robert C.: Tri Atkinsin kumouksellinen dieetti. 2001
Atkins, Robert C.: Tri Atkinsin uusin painonpudotusohjelma. 2000
Atkins, Robert C.: Tri Atkinsin uudet dieetit. 1980
Atkins, Robert C.: Tri Atkinsin dieettivallankumous. 1973
Itkemistä kontrolloi parasympaattinen hermosto. Hermosto lähettää impulsseja sekä kyynelkanaviin että suuta ympäröiviin pieniin lihaksiin, mistä johtuu myös alahuulen tai leuan väpätys.
Lähteitä ja lisätietoa:
Jani Kaaro: Kun tunteet kuohuvat, itku rauhoittaa. Tiede-lehti 3/2004.
Mandy Oaklander: The science of crying. https://time.com/4254089/science-crying/. Viitattu 24.6.2019.
Steve Parker: Ihmiskeho : ensyklopedia. Readme.fi, 2014.
Heidi Vierimaa: Keho : anatomia ja fysiologia. WSOY, 2010.
ja hieman epätieteellisempi lähde, Reddit-keskustelufoorumi:
https://www.reddit.com/r/explainlikeimfive/comments/4iwszt/eli5_why_does_your_lip_quiver_before_you_cry/
La vieille dame indigne -elokuvan pohjana oleva novelli Die unwürdige Greisin on ilmestynyt suomeksi Toveritar-lehden numerossa 4-5/1941 nimellä Mahdoton vanhus.
Jos hetkeksi laitetaan sivuun etuliitteellä epä- luodut vastakohdat ja keskitytään sovinnaisuuden ja sovinnollisuuden käsitteisiin, voidaan esimerkiksi Kielitoimiston sanakirjasta löytää sanaselitykset molemmille merkityksille adjektiivien sovinnainen ja sovinnollinen kautta.Tiivistäen: sovinnaisuus liittyy yhteiskunnan normeihin tai moraalikäsitykseen, jolloin esimerkiksi tilaisuuteen sopimaton käytös olisi epäsovinnaista. Sen sijaan sovinnollisuus on riitaisuuden vastakohta, eli esimerkiksi sopuisa ja sovitteleva henkilö olisi sovinnollinen. Kysymyksesi epä-alkuiset antonyymiset käsitteet ovat siis loogisesti näiden vastakohtia, jolloin epäsovinnollisuus on riitaisuutta ja epäsovinnaisuus on yhteiskunnan normien tai tapojen vastaista…
Heimo on kansatieteessä tarkoittanut sukujen tai klaanien ryhmää, joita yhdistää naapuruus, kieli ja kulttuuri. Käsitettä kuitenkin pidetään laajalti vanhentuneena, ja tutkimuksessa sen (samoin kuin rodun) onkin korvannut etnisen ryhmän käsite. Etnistä ryhmää luonnehtivat muun muassa yhteinen alkuperä ja kulttuuri, ryhmäidentiteetti ja muista etnisistä ryhmistä poikkeava elämäntapa. Heimo-termiä ei nykytutkimuksessa enää käytetä.
Saamelaiset on yksi kansa, joka elää neljän kansallisvaltion alueella ja puhuu yhdeksää eri saamenkieltä.
Saamelaisia on vanhemmassa kirjallisuudessa jaoteltu eri ryhmiin muun muassa kulttuurin, kielen ja perinteisten elinkeinojen mukaan, ja on puhuttu esimerkiksi metsälappalaisista, porosaamelaisista,…
Suomen yleisten kirjastojen verkkotietokannoista ei löydy nimenomaan Dodge Aspen -korjausoppaita, joitakin muita Dodge-kirjoja kylläkin. Jos haluat itse nähdä tilanteen, mene yleisten kirjastojen etusivulle osoitteessa http://www.kirjastot.fi/, ja valitse siitä joko MONIHAKU tai KIRJASTOT-MAINIO-TIETOKANTA. Näin pääset laajojen hakumahdollisuuksien äärelle. Internetistä voi sitten tietysti hakea Dodgen omia sivuja. Myös näille pääset Suomen yleisten kirjastojen etusivulta (SYKE, osoite yllä) jossa valitset TIEDONHAKU, siitä PIKAHAKU ja kirjoitat hakukenttään Dodge Aspen ja painat enter. Vastaukseksi tulee monia Sinun kannaltasi mielenkiintoisilta vaikuttavia internet-osoitteita.
Kyllä voi. Kontulan kirjastossa on aikuisten käytössä kaksi tunnin konetta sekä kaksi kahden tunnin konetta. Tulosteen hinta on 30 senttiä kappale. Ajan koneelle voitte varata osoitteessa https://varaus.lib.hel.fi/
Viola-tietokannasta, joka pitää sisällään mm. Sibelius-Akatemian ja Varastokirjaston äänitekokoelmatiedot, sekä tiedot vapaakappaleina saatavilla olleista kotimaisista äänitteistä vuodesta 1993 alkaen, löytyi 138 viitettä. Näistä suurin osa on äänitteille sisältyviä yksittäisiä teoksia. Seuraavia ääniteviitteitä en löytänyt sivuiltanne:
1) Joulun rauhaa [Helsinki] : Valitut Palat, p1993.(40'24). Valitut Palat V93021VV2 (C-kasetti). 2) YL-65, Helsinki : Veli Mieskylä, 1995. YL 65-Kolmannen amerikanmatkan 30-vuotiskonsertti 10.11.1995. Pohjola, Ensti (joht.) 3) Sibelius, Jean (säv.): Venematka, op18, nro 3. Hyökki, Matti (joht.), Kalevala (san.), Ylioppilaskunnan Laulajat (esitt.). JULKAISUSSA: Seppo Hovin seurassa. - Helsinki : MTV-…
Tarkoitatko tätä kirjaa: Ranskalaisen keittiön salaisuudet: alkuperäisiä ranskalaisia ruuanvalmistusohjeita / [alkuteoksen toim. Julia Child, Louisette Bertholle & Simone Beck]. Suomennoksesta otettiin vuonna 2009 11. painos, ensimmäinen suomennos on vuodelta 1968. Muita suomennettuja kirjoja Julia Childilta ei ole.
Tämä kirja on Helmet-kirjastojen kokoelmissa:
www.helmet.fi
Sukunimi Parviainen pohjautuu venäläiseen ristimänimeen Parfeni (Parfenij), jonka karjalaisia muotoiluasuja ovat mm. Parppa, Parhia ja Parvia.
Kirjan Parviaisten suku 3 (2011) mukaan nimi olisi voinut muotoutua suvun kantaisän nimen kautta seuraavasti: Parfeni > Parvia >Parvianpoika > Parviainen (s. 13).
Sukunimi Parviainen on yleinen koko Itä-Suomessa.
Lisätietoja löytyy kirjoista:
Mikkonen, Pirjo : Sukunimet (2000)
Parviaisten suku 1 : 1500-luvulta 1700-luvulle (1999)
Parviaisten suku 3 : Par sattoo vuotta Savon Parvijaisia (2011)
Kumpaakaan kysyttyä Arthur C. Clarken teosta ei löydy suomennettuna yhteistietokannoista Fennica tai Linda. Todennäköistä siis on, että teoksia ei ole julkaistu suomeksi.
Fennica sisältää suomalaisen aineiston (kielestä riippumatta) ja Linda on yliopistokirjastojen (mukana on myös muutama muu kirjasto) aineiston yhteistietokanta. Kaikkia aineistoja ei tietokannoista löydy (esim. musiikkiaineistoa), mutta painetun kirjallisuuden osalta tietokannat ovat erittäin kattavat. Aivan uuden aineiston kohdalla on mahdollista, että teos ei ole vielä ehtinyt tietokantaan asti.
