Tuo lasten runoleikki löytyy kokonaisuudessaan (kaksi säettä) esimerkiksi kirjasta Matin ja Maijan laulukirja. Kirjasta löytyy sanojen lisäksi nuotit ja leikkiohjeet. Kirja löytyy Raumalta pääkirjastosta, Uotilasta ja Lapista.
K. A. Applegate. Etunimet ovat Katherine Alice.(käyttää myös salanimeä Kincaid, Beth).Syntynyt 1956.
Perheeseen kuuluu mies sekä Jake-niminen poika.
Asunut eripuolilla Yhdysvaltoja.
Nämä tiedot löysin kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1 (Koski Mervi; julk. BTJ Kirjastopalvelu ISBN 951-692-509-X).Osoiteesta: http://www.scholastic.com/animorphs/index.htm löytyy
lisää tietoa Animorphs-sarjasta.
Suomen murteiden sanakirjan (ensimmäinen osa: a-elää, 1985) mukaan ainas tarkoittaa Rymättylän murteessa verkonpaulan päässä olevaa silmukkaa.tai Nurmon murteessa samaa kuin sana aines (esim. reen ainaksia).
Kaksoislyseolla (joka saattoi olla myös kaksoisyhteislyseo tai kaksoistyttölyseo) tarkoitettiin yksinkertaisesti täysiluokkaista valtion oppikoulua, jonka jokaisella luokalla oli vakinainen rinnakkaisluokka (B-luokka) (Nykysuomen sanakirja). Moni lyseo oli kaksoislyseo ilman, että sitä huomioitiin oppilaitoksen nimessä. Esimerkiksi Turun suomalainen lyseo (vuodesta 1950 Turun lyseo) "tuli kaksoislyseoksi 1925, t.s. B-luokat vakinaistettiin ja opettajanvirkoja lisättiin" (Turun lyseo : matrikkeli 1903–1976).
Friedrich Nietzschen teosta Menschliches, Allzumenschliches – Ein Buch für freie Geiste (1878, 1886) ei ole suomennettu. Kysymyksessä mainitsemanne suomennos on jäänyt julkaisematta. Myöskään osia teoksesta ei löydy suomeksi. Teoksen nimestä käytetään tosiaankin usein esimerkiksi opinnäytetöissä suomennettua muotoa.
Fennica https://finna.fi
Nietzsche Source http://www.nietzschesource.org/
Kaikkia säilyneitä viime sotien aikaisia sotapäiväkirjoja säilytetään Kansallisarkistossa Helsingissä, jossa niitä on mahdollista tutkia paikan päällä.
Kansallisarkisto on digitoinut suuren osan näistä sotapäiväkirjoista ja digitointi on edelleen käynnissä. Digitoituja aineistoja voi hakea heidän verkkopalvelustaan (http://digi.narc.fi)
Kaikki sotapäiväkirjat eivät ole siis kuitenkaan säilyneet, ja kaikkia niitä ei ole vielä ehditty digitoida.
Jalkaväkirykmentti 5:n III pataljoonan Esikuntakomppanian sotapäiväkirjaa ei valitettavasti ainakaan vielä tästä digiarkistosta löytynyt. Löydettävissä oli kuitenkin ko. pataljoonan yleinen sotapäiväkirja sekä pataljoonan taistelukertomuksia.
III/JR 5 sotapäiväkirja ajalta 28.12.1941-31.12.1942…
Pori oli saksalaisille tärkeä paitsi lentokenttänsä, myös satamansa vuoksi. Pohjois-Suomen rintamalla olleiden joukkojen huoltoliikenne kulki pääasiassa Porin kautta. Satama oli läpi vuoden käytössä paitsi kovien pakkasten talvia 1941, 1942. Saksalaisten materiaalikuljetukset ruuhkauttivat satamia, ja niille saatettiin määrätä purkukiintiöitä. Mäntyluodon osalta oli maksimipurkukapasiteetti syksyllä 1942 1000 tonnia/vrk. Saksan puolustusvoimien tuonti sen omille maa-, ilma- ja merivoimille oli Mäntyluodon osalta esimerkiksi1942 45 542 tn ja 1943 54 881 tn.
Satamassa oli työvoimapula. Siellä oli tosin perinteisesti ollut jo kauan naistyövoimaa, joka nyt lisääntyi.Lisäksi satamassa työskenteli nuoria poikia, vankeja ja sotavankeja.…
Peruskoulun oppikirjoja - siis myös uskonnon oppikirjoja - löytyy Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista. Uskonnon oppikirjat kuuluvat pääasiassa käyttäytymistieteellisen tai teologisen tiedekunnan kirjaston kokoelmiin. Kirjojen tarkemmat julkaisu-, saatavuus- ja sijaintitiedot löytyvät Helka-tietokannasta (ks. linkki alla).
Yliopiston kirjaston kokoelmat ovat kaikkien täysi-ikäisten kansalaisten käytettävissä. Saat lainauskortin paikan päällä. Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kirjasto Minerva sijaitsee Helsingin Kruunuhaassa. Teologisen tiedekunnan kokoelmat puolestaan sijaitsevat Helsingin yliopiston pääkirjastossa Kaisa-talossa. Kirjastojen yhteystiedot löydät alla olevasta linkistä.
https://finna.fi
http://www.helsinki.fi/…
Ei ole laitonta. Tekijänoikeuslain 12§:n ensimmäinen momentti antaa meille kaikille oikeuden valmistaa muutaman kappaleen mistä tahansa äänitteestä, kunhan sitä käytetään yksityisesti. Yksityinen käyttö tarkoittaa oman itsen lisäksi lähisukulaisia ja ystäviä.
Myös mikä tahansa äänitystekniikka on sallittu. Vuonna 2006 lakiin lisätty kopiointieston kiertämisen kielto innosti levyteollisuuden joksikin aikaa tuottamaan CD-levyjä, joihin oli upotettu milloin mitäkin kopionestotekniikkaa. Tarkoituksena oli mitätöidä tuo lain 12§:n antama lupa. Käytännössä yritys jäi lyhyeksi kuluttajien voimakkaan reaktion takia, eikä näitä "kopiosuojattuja" CD-levyjä juurikaan ole enää liikkunut. Tällaisen suojauksen kiertäminen olisi lain mukaan kiellettyä,…
Vastauksena kysymykseenne alla olevat linkit lakeihin, joiden säännösten perusteella voitte etsiä vastausta, sekä linkki kunnat.net -sivustolle. Eduskunnan kirjastolla ei ole varsinaista oikeudellista neuvontaa.
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) Finlex-tietopankki
Lain 5 § määrittelee viranomaisen asiakirjan
2-luku säätelee asiakirjan julkiseksi tulemisen
3-luvun otsikko on Oikeus saada tieto asiakirjasta
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990621
Toinen tärkeä laki on
Henkilötietolaki (523/1999) Finlex-tietopankki
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523
Henkilötietolain 3 §:ssä on määritelty henkilörekisteri.
Kunnat.net on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot…
Kirjassa Heikki Salo : tarinankertoja Salo kappaletta kommentoidessaan Salo puhuu vain sen tekstin kirjoittamisen olosuhteista eikä juuri puutu sen sisältöön. "Yritin etsiä rauhallista paikkaa missä kirjoittaa. Se oli haastavaa, sillä Finnvoxilla oli vipinää, ihmisiä ja kamaa joka paikassa. – En löytänyt muuta kuin siivouskomeron. Änkesin ikkunattomaan kopperoon muistikirjani kanssa. Minulla oli korvakuulokkeet päässä ja kuuntelin c-kasetilta Ollin sävellystä. Tajusin biisin aiheen: ikkunanpesijä! Kun sen keksin, niin loppu oli helppoa. Mietin mitä juttuja se tyyppi näkee ikkunoista."
Valmis sävellys lienee asettanut joitakin reunaehtoja tekstin säkeiden pituudelle ja kuhunkin mahtuvien tavujen määrälle, mikä on osaltaan saattanut…
Gluteeni on proteiini eli valkuaisaine, jota esiintyy venhä-, ohra- ja ruistuotteissa. Nämä viljat sisältävät gliadiini- ja gluteniini-nimisiä proteiineja, joista jauhoja yhdessä nesteen kanssa vaivattaessa muodostuu gluteenia. Leivonnassa sitä kutsutaan sitkoksi.Gluteeni valmistetaan tekemällä vehnäjauhoista taikina ja pesemällä siitä pois tärkkelys. Jäljelle jää gluteeni, joka kuivataan ja jauhetaan, jolloin lopputuloksena on noin 80% proteiinia sisältävä jauho. Gluteenijauhoa myydään elintarvikekaupoissa esim. seitanin valmistusta varten.Lähteet:Pitkälä, Eeva: "Gluteenilla on kahdet kasvot". Kemia-lehti 2/2017. Luettavissa verkossa: https://www.kemiamedia.fi/wp-content/uploads/2017/03/Gluteenilla_on_kahdet_kasvot_Kemia-lehti_15_2_2017.…
Yleisradion Fono-tietokannasta löytyy Yleisradion kantanauha, jolla Veikko Sinisalo esittää Kutsumuslaulun Ilkka Kuusiston johtaman Helsingin kaupunginteatterin orkesterin säestyksellä. Tämä kantanauha on vuodelta 1968. Sen tietojen mukaan laulun alkuperäinen nimi on The impossible dream. Laulu on Mitch Leigh'n säveltämästä musikaalista Man of La Mancha. Suomenkieliset sanat on kirjoittanut Esko Elstelä, alkuperäiset englanninkieliset Joe Darion. En löytänyt tästä laulusta muita suomenkielisiä esityksiä. Englanninkielisiä esityksiä löytyy, esim. koko musikaali on levytetty ja on saatavissa cd-levynä.
Myös nuotteja on saatavissa, mutta ei suomenkielisillä sanoilla. Suomenkieliset sanat löytyvät kirjasta Wasserman, Dale: Don Quijote…
Sivulta http://www.uta.fi/koskivoimaa/kulttuuri/1940-60/makelanp.htm
löydät Mäkelän piirin perustajat. Kulttuuripiirin jäseniä olivat alussa Tampereen kirjaston johtajan Mikko Mäkelän lisäksi Ilpo Kaukovalta (fil.maisteri), Aladar Valmari (kartanpiirtäjä) ja Veikko Pihlajamäki (varastomies). Pian myös Lauri Viita liittyi piiriin ja myöhemmin Väinö Linna. Sivulta löydät muutakin tietoa piiristä.
Lisätietoa aiheesta löytyy mm. Yrjö Varpion kirjasta Mäkelän piiri (Wsoy, 1975). Aleksanteri Ahola-Valo ei ollut Mäkelän piirin jäsen.
Ainakin seuraavista löytyy suomennoksia:
Han på korset han allena, Ruotsin kirkon (suomenkielinen) virsikirja numero 141 (suomennos Pekka Kivekäs)
Jesus för världen, Ruotsin kirkon (suomenkielinen) virsikirja numero 45 (suomennos Niilo Rauhala)
Böjd under korset, useita suomennoksia, evankelisen herätysliikkeen nykyinen Siionin kannel numero 41 ja Adventtikirkon Seurakunta laulaa numero 155 (suomennos Emanuel Tamminen, uudistanut Lauri Thurén, http://sley.fi/sk41%20 ), Suomen lähetysseuran Hengellisiä lauluja ja virsiä numero 41 sekä vapaakirkkojen Hengellinen laulukirja numero 101 (suomentaja ?), lestadiolaisen herätysliikkeen (osan) Siionin matkalaulut numero 49 (Emanuel Tamminen, uudistanut Tapio Vähäkangas), aikaisempi Siionin kannel…
Teksti on Martti Lindqvistin esseekokoelmasta ”Pidot peilisalissa” (Helsinki: Kirjapaja, 1989), luvusta ”Itsensä hukkaamisen taidosta” (s. 35–36). Lindqvist esittää lukijalle kymmenen käskyä, ”pystyynkuolemisen taidon aakkoset”. Ensimmäinen käsky alkaa: ”Älä koskaan pyydä keneltäkään mitään. Et kuitenkaan saisi sitä.”
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjassa Sukunimet (2000)
kerrotaan Rusanen-skunimestä: Yksi Ambrosiuksen kansanomaisista puhuttelumuodoista on ollut Rusa, joka on voinut kiinnittyä sukunimeen esim. isännimestä. Nimestä Rusanen on tietoja 1500 luvulta.Nykyisin Rusasia on etupäässä Kainuussa ja Pohjois-Savossa.
Juhani Pöyhösen kirjasta Suomalainen sukunimikartasto löytyy karttakuva, josta näkyy tiedot sukunimen esiintymisalueesta ja yleisyydestä.
Koko tekstin ja kartat näet ao.kirjoista, joiden paikallaolon voit tarkistaa www.lapinkirjasto.fi
Kirkkohistorioitsija Eusebios Kesarealainen (kreik. Εὐσέβιος, n. 260/265–339/340) kirjoitti teoksensa kreikaksi. Nykyisin Eusebioksen ajan kreikkaa kutsutaan muinaiskreikaksi, tai tarkemmin ottaen koinee-kreikaksi, jota kirkkoisät käyttivät ja jolla myös kristittyjen Uusi testamentti on alun perin kirjoitettu. Eusebioksen tekstejä on saatavissa sekä alkuperäiskielellä että englanninkielisinä käännöksinä esimerkiksi Internet Archive -verkkokirjastosta:
https://archive.org/details/texts?and[]=%22Eusebius+of+Caesarea%22&sort…
Eusebioksen teoksista on suomennettu ainoastaan hänen tunnetuin teoksensa Kirkkohistoria (Ἐκκλησιαστικὴ ἱστορία), joka mitä todennäköisimmin valmistui 300-luvun alkupuolella. Eusebios käsittelee kirkkohistoriassaan…
