Keinotekoisen valon historia on pitkä. Jo esihistorialliset ihmiset käyttivät alkeellisia lamppuja luolien valaisemiseen. Nämä lamput oli täytetty rasvalla, ja ne oli tehty esimerkiksi kivestä, simpukankuorista tai sarvista. Tämän lampun paranneltu versio, öljylamppu, oli käytössä pitkään myös Suomessa. Kaasulampun ja sähkölampun keksiminen muuttivat lamppuja jälleen.
Valaisimen pitäminen pöydällä tai sellaisen tapaisen esineen päällä lienee myös varsin vanha tapa. Lienee siis mahdotonta saada selville, koska ihminen on ensimmäisen kerran alkanut säilyttää valaisinta pöydällä.
Keinovalon historiaa löytyy vaikkapa alta löytyvien lähteiden avulla: Liisa Halosen ja Marjukka Eloholman artikkeli Keinovalon historia ja Riia Ruotsalaisen AMK-…
Kyseessä on runo Tonttulan lapset, joka perustuu Elsa Beskowin lastenkirjaan Tomtebobarnen (1910). Ainikki Kivi suomensi kirjan vuonna 1924.
Runo sisältyy alakansakoulun oppikirjoihin Aarni Penttilä: Hyvästi, aapiskukko : alakansakoulun toinen lukukirja (1939, useita lisäpainoksia) ja Aikamme lukukirja. 3a, 3. luokan syyslukukausi (Larmola et al., 1974). Näissä runo on lyhennelmä Ainikki Kiven suomennoksesta..
Sittemmin Tomtebobarnen ilmestyi kokonaisuudessaan uudelleen vuonna 1973 Eila Kivikk'ahon suomentamana.
https://lastenkirjainstituutti.fi/
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
En valitettavasti löytänyt juuri tuollaista runotekstiä, Olli Järvisen Joulun kangastus -runossa on tällainen kohta ...Kaikki hiljaisuuden syliin vaipuu, rauhaan syvään jouluyön.-...Runo on kokonaisuudessaan luettavissa Digi.kansalliskirjasto.fi;ssä, https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1355514?term=vaipuu&term=rauhaan&term=syv%C3%A4%C3%A4n&term=Rauha&term=rauha&page=3. Usein lapsuudesta mieleen jääneet runot löytyvät aapiskirjoista ja koulujen lukukirjoista. En löytänyt selaamistani tätä runoa, mutta aapisia voi tutkia Digi.kansalliskirjasto.fi:ssä, https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?collection=341&orderBy=DATE_DE…Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa runon?
The Earth, Spring’s Daughter -laulusarjan tekstin on Tarkiainen itse koostanut saamelaisten runoilijoiden ja parin muun tekijän runoista. Teoksessa on käytetty Rose-Marie Huuvan, Rauni Magga Lukkarin, Timo Malmin, Aila Meriluodon, Leena Morottajan ja Nils-Aslak Valkeapään runoja. Teoksen 1. laulu prologin jälkeen, joka alkaa “Eanan, giđa nieida”, näyttäisi olevan kollaasi Nils-Aslak Valkeapään tekstiä kokoelmasta Aurinko, isäni (Beaivi, áhčážan, 1988) ja Aila Meriluodon tekstiä kokoelmasta Asumattomiin, 1963. Meriluodon lainaukset on kääntänyt pohjoissaameksi Veikko Holmberg. Lähteet Outi Tarkiaisen verkkosivut Wise Music Classical
Kirjallisuuspalkintoja on kymmenittäin:
https://www.akateeminenkirjakauppa.fi/webapp/wcs/stores/servlet/OpenCms…
Taidepalkintoja kulttuurin laajalla saralla on kasapäinä. Nopeimman arvion saat varmasti kysymällä Taiteen keskustoimikunnasta s-postiosoitteesta tktinfo@minedu.fi
Showalterin Manalan valtiaat on julkaistu suomeksi Harlekiinin Nocturne -sarjassa. Partholon-trilogian suomennoksesta ei ole tietoa.
Harlekiini-kirjoja ei kirjastoille yleensä edes tarjota eikä toimittajiemme kautta niitä ole saatavilla, mutta Espoon kaupunginkirjasto on vähän aikaa sitten ostanut juuri Nocturne-sarjan kirjoja suoraan Harlekiinin verkkokaupasta. Lisää blogissamme http://fantasiaespoo.fi/2011/06/harlekiinin-nocturne-sarja/
Kyseessä on luultavasti Sten af Klinteberg, joka on ruotsalainen viihdepianisti ja yritysjohtaja. Suomalaisille af Klinteberg lienee tutuin säveltämästään kappaleesta Den sköra lyckan, jonka Kari Vahtiala esitti Syksyn sävelessä vuonna 1984 nimellä Annikan uni. Esitys sijoittui kilpailussa kolmanneksi.
Pianistina af Klinteberg on levyttänyt vuonna 1996 albumin Trottoarvioler.
Af Klinteberg on toiminut Sony Music Swedenin toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana. Hänellä on oma musiikin tuotantoyhtiö Water Sound Music AB.
Lähteitä:
https://www.discogs.com/artist/1329307-Sten-Af-Klinteberg
http://www.fono.fi/TekijaHakutulos.aspx?tekija=klinteberg
https://www.xing.com/profile/Sten_afKlinteberg
https://www.bolagsfakta.se/…
En löytänyt vastausta Pirjo Mikkosen Sukunimet -kirjasta (1992), Uudesta suomalaisesta nimikirjasta (1988) enkä Nykysuomen sanakirjasta (1961).
Seittu-niminen paikka löytyy Ilmajoelta. Sukututkijoiden Geneanet-sivuston mukaan Seittu-nimisiä ihmisiä löytyy paljon Ilmajoelta ja Vaasasta. Voit myös lähettää kysymyksesi Suomen sukututkimusseuralle.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut kyseistä kirjaa. Yritin myös selailla lorukirjoja, mutta kyseisiä lorupätkiä ei löytynyt. Mikäli muistat jotain sen kansikuvasta, voit yrittää etsiä kirjaa Kirjasampoon listatuista lasten lorukirjoista: https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/lastenkirja%20suomi%20obj:kok…
Olisikohan kyseessä Raymond E. Feistin Käärmesodan taru, joka julkaistiin suomeksi 1998-2002? Toinen päähenkilö on Ruu/Roo ja kirjoissa taistellaan liskoarmeijaa vastaan.
Lahden Lasitehtaan historia on kerrottu yrityshistoriikissa:Rastas, Hannu (2023): Lahden Lasitehdas 1923-2023 : satavuotias joka oppi tekemään lasiaLyhyt historiikki löytyy tehtaan verkkosivuilta:https://www.pilkington.com/fi-fi/fi/news-insights/latest/lasitehtaan-ly…
Aihetta käsitellään tuoreessa artikkelisssa Lakimies-lehdessä. Lakimies 2006, nro 2, sivu 191-215, 333-334
Lehti löytyy mm. Pasilan kirjastosta.
Helmet tietokannasta löytyy myös seuraavat aiheeseen liittyvät kirjat:
Tepora, Jarno: Factoring. Liikemiesten kustannus. 1994;
Tutkielmia yrityksen otto- ja antolainauksesta : syventävät opinnot 1984 / toim. Heikki Halila ; toimitustyössä apuna: Janne Holopainen, Jyrki Jauhiainen, Ilkka Syrjänen
Kirjat voi varata osoitteessa: www.helmet.fi
Seuraavat teokset löytyvät Helsingin yliopiston kirjastosta ja viimeinen myös HelMetistä:
http://finna.fi
Saksaksi löytyy myös seuraava teos Kansalliskirjastosta:
Tekijä Gadebusch Bondio, Mariacarla.
Nimeke Medizinische Ästhetik : Kosmetik und plastische Chirurgie zwischen Antike und früher Neuzeit / Mariacarla Gadebusch Bondio.
Julkaistu München : Wilhelm Fink, cop. 2005.
Jyväskylän kaupunki on valinnut aineistotoimittajansa kilpailutuksen jälkeen.
Hankintasopimuksessa määrätään ostopaikat, alennukset, tilaustapa, toimitusaikataulu ja toimitusten lähetystapa. Sopimus tehty 15.12.2003, sopimus on voimassa toistaiseksi kolmen kuukauden irtisanomisajalla. Mukana sopimuksessa ovat Jyväskylän kaupunki, Laukaan kunta, Muuramen kunta ja Uuraisten kunta.
Ostopaikoiksi sopimuksessa on nimetty:
BTJ Finland: kirjastokirjat ja av-aineisto. BTJ on kotimaisen kirjallisuuden pääostopaikka.
Euro Publications: vieraskielinen kirjallisuus ja av-aineisto.
Lisäksi kirjastolla on oikeus käyttää myös muita hankintapaikkoja vieraskielisen kirjallisuuden ja av-aineiston sekä vaikeasti saatavan kirjastoaineiston osalta. (esim.…
Välitin kysymyksesi kustannus oy Otavalle. Tuuri kuuluu heidän kirjailijoihinsa. Sieltä vastattiin seuraavaa:
"Antti Tuuri on viime vuonna julkaissut kirjan Tangopojat, joka on nuoren miehen siirtolaistarina 1960-luvulta, kun suuri muutto tyhjensi Suomen maaseudun ja vei Ruotsiin satojatuhansia suomalaisia. Mahtaneeko kysyjä tarkoittaa tuota kirjaa?
Kirjailija Tuuri on kertonut jatkavansa saman aihepiirin parissa myös seuraavissa teoksissa. Tässä linkki Antti Tuurin haastatteluun eiliseltä, jossa hän sivuaa myös tätä aihepiiriä http://areena.yle.fi/1-3927356."
Tarkempaa ilmestymispäivää ei seuraaville osille ole vielä tiedossa. Tuuri on kuitenkin tuottelias kirjailija, joten emme varmasti joudu odottamaan pitkään.
Helsingin kaupunginkirjasto (Pääkirjasto/Pasila) säilyttää Ilta-Sanomien irtonumeroita niiden mikrofilmaukseen asti. Tarvitsemasi lehti on jo mikrofilmattu. Voit saada jutusta kopion, joko menemällä itse Pasilaan tai tilaamalla kopion kaukolainana lähimmästä (Vantaan) kirjastosta. Kopiot ovat maksullisia (kaukolainakopio 5mk/sivu). Turun kaupunginkirjastossa pitäisi olla haluamasi lehti vielä paperisena. Turun kaukopalvelu on kesätauolla sunnuntaihin asti, en voinut tarkistaa tilannetta.
Helsingin kaupunginkirjastoon tilatuista lehdistä ja niiden säilyttämisestä löytyy tietoa osoitteesta http://libpress.lib.hel.fi/new/search/index.asp
Vantaan kaupunginkirjaston lehtikokoelma on osoitteessa http://www.vantaa.fi/kirjasto/flehtiva.htm
Espoon…
Shiatsusta löytyy mm. seuraavat kirjat: Schultz, William: Shiatsu; Lewis, John: Opi shiatsua; Pooley, Nicola: Shiatsu - pieni käytännön opas sekä englannin kielinen Franzen, Susanne: Shiatsu - a fully illustrated guide to a safe, effective home treatment. Lisäksi shiatsusta ja muista vastaavista hoitomuodoista kerrotaan mm. Sara Thomasin teoksessa Hyvä olo hieromalla sekä laajemmassa teoksessa Luonnonmukainen kotihoito.
Itämaisesta erotiikasta on useita teoksia: Aldred, Caroline: Jumalainen seksi - tantra ja tao, tietoisen rakastelun taidot; Lacroix, Nitya: Tantra ja rakastamisen taito - opas yhteiseen nautintoon sekä Kultainen lootus - kiinalainen rakkaudentaidon kirja.
Unohtuneen tunnusluvun eli pinkoodin tilalle on hankittava uusi. Tunnusluku on ainoastaan asiakkaan muistissa, ja kirjaston tietokannasta näkee ainoastaan sen, onko asiakkaalle annettu pinkoodi.
Uuden tunnusluvun saat kaikista Helmet-kirjastoista. Sitä ei lähetetä sähköpostitse. Ota mukaasi kirjastokortti ja henkilötodistus.
