Kyseessä on Aale Tynnin runo "Keinulaulu". Runo alkaa siis näin:
Pesän sydämellesi teen
ilmaan siniseen,
panen unipuuhun kiikkumaan, sen latvan tummuuteen.
Runo sisältyy mm. Aale Tynnin "Koottuihin runoihin" sekä Hannu Mäkelän 1992 toimittamaan runoantologiaan "Runoista rakkaimmat : valikoima suomalaisia runoja".
Lähteet:
Runoista rakkaimmat . valikoima suomalaisi runoja (toim. Hannu Mäkelä, Otava, 1992)
Anna Säärelä on Kittilässä syntynyt, nykyään Rovaniemellä asuva runoilija, joka on julkaissut omakustanteena runoteoksen Tämä punajaspis sinijaspis. Teos löytyy Rovaniemen, Tornion ja Ylitornion kirjastoista.
Tämän vuoden Psykologia-lehden artikkelissa sanotaan mm. näin: ”harjoitus muokkaa aivojen rakenteita, toimintaa ja välittäjäainetoimintoja (nro 2, s. 188), eli varmasti tapa lukea ja hankkia tietoa vaikuttaa aivoihimme. Varsinaista tutkimusta aiheesta ei kuitenkaan löytynyt. Alla olevista artikkeleista voisit saada joitakin tiedonjyviä:
Se ei ole samaa lukemista / Ville Rauvola (Parnasso, 2010, nro 6, s. 60-61)
Oppivat aivot / Sirpa Vahtera (Psykologia, 2010, nro 2, s. 187-188)
Joko sinulla on teknoaivot : arjen tietotekniikka muuttaa aivojesi rakennetta / Gary Small, Gigi Vorgan (Tiede, 2009, nro 3, s. 18-23)
Aivan uuden tutkimuksen mukaan aivot laiskistuvat, jos teksti on liian helposti luettavaa. Tästä, ehkä yllättävästäkin…
Irwin Goodmanin lauluista on julkaistu nuotteja:
Goodman, Irwin: Häirikkö 1977
Goodman, Irwin: Cha cha cha 1978
Goodman, Irwin: Parhaat : Rentun ruusut 2001
Goodman, Irwin: Irwinin parhaat 1994
Goodman, Irwin: Kohta taas on joulu 1972
Voit tarkistaa lähikirjastosi saatavuustilanteen joko https://monihaku.kirjastot.fi tai Finna.fi:n kautta.
Tätä voisi etsiä myös Jaakko Hämeen-Anttilan suomennoksista Malja ja mennyt maine sekä Ruukku rubiiniviiniä ja muita runoja sekä Toivo KLyyn suomennoksista Teltantekijä ja Viisaan viini.
Koska emme ole alan asiantuntijoita, emme voi antaa virallista vastausta kysymykseen, vaan sitä täytyisi kysyä esimerkiksi ravitsemusterapeutilta. Voimme kuitenkin ohjata eteenpäin sivustoille, joilta voi etsiä enemmän tietoa asiasta.
Fineli-sivustolle (https://fineli.fi/fineli/fi/index) on koottu eri elintarvikkeiden ravintosisältöjä. Siellä voi verrata raejuuston ja maidon sisältämiä ravintoaineita sekä niiden määriä. Lisätietoa terveellisestä aamupalasta ja aterian kokoamisesta löytyy muun muassa Sydänmerkki-sivustolta sekä Terveyskirjaston ja terve.fi:n artikkeleista. Linkit artikkeleihin löytyvät alla olevista lähteistä. Sydänmerkki-sivustolla on myös reseptivinkkejä.
Lähteet ja lisätietoa:
https://www.…
Juutalaista kulttuuria ja uskontoa esittelevistä kirjoista löytyy vähän myös suhtautumisesta terveyteen, sairauteen ja kuolemaan. Seuraavissa kirjoissa oli aiheesta jotakin:
Levinson: Mitä on juutalainen usko, 1992 (Luku Lääketiede ja etiikka)
Ikkuna juutalaisuuteen, 2003 (ympärileikkaus)
Juutalainen maailmani, 1997 (Sairaala ja vanhainkoti)
Laukkanen: Monikulttuurinen kuolema, 2001 (Juutalainen seurakunta)
Lisäksi Suomen lääkärilehdessä 2000, nro 11 on artikkeli Juutalaisen perinteen terveysohjeet. Lähetän artikkelin sinulle erillisessä viestissä liitteenä.
Kysymäsi kappale Kiitos elämän lahjasta löytyy useammaltakin cd-levyltä esim. Ekola, Hanna, Kiitos elämän lahjasta, 1997, mutta nuotteja kyseiseen kappaleeseen ei löytynyt ainakaan maakuntakirjastoista. Myöskään Suomen kansallisdiskogafiasta Violasta, joka sisältää tiedot kaikista kotimaisista nuoteista vuodesta 1977 alkaen, ei kyseistä nuottia löytynyt.
Löysin sivuston, jossa on kuvausta jalkapallosta ja joukkueista. Kuvauksessa on useita eri tehtäviä, jotka liittyvät huoltoon nutritionist, physiotherapist, masseur, kit manager, https://www.football-stadiums.co.uk/articles/team-backroom-staff/. Tämä on tietysti kuitenkin melko korkean tason jalkapalloa, jossa on paljon erikoistunutta henkilökuntaa. Jääkiekkosanastossa oli sana equipment kit man, urheilujoukkueiden sivuilta löytyi myös equipment manager ja kit manager.
Oletan kuitenkin, että esimerkiksi juniorijoukkueessa, ei ole erikseen physiotherapist/doctor/masseur/ -organisaatiota, mutten löytänyt meidän yleisen kirjastomme lähteistä enkä verkon sanastoista tietoa. Pyydän apua Urheilumuseo…
Lin Hallbergin kirjoittamaan Sinttu-sarjaan on ilmestynyt tähän mennessä 18 osaa. Sarjan yhdeksästoista osa "Tanssitaan, Sinttu!" ilmestyy ensi vuonna.
Nimien kääntämistä on kysytty aiemminkin, ja niihin on vastattu esimerkiksi näin:
Nimien kääntämisestä kiinaksi on kysytty usein ennenkin. Löydät aiempia vastauksia klikkaamalla palvelun arkisto-linkkiä, ja kirjoittamalla hakulaatikkoon 'kiinan kieli'. Kiinan kielessä ei ole aakkosia, joille nimiä voisi suoraan kääntää. Kiinalaiset kirjoitusmerkit edustavat puhutun kielen tavuja ja jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Lisäksi samalla tavalla äännettäviä merkkejä on paljon, ja yksi merkki voidaan ääntää useammalla eri tavalla. Internetistä löytyy joitakin englanninkielisiä sivustoja, joissa tarjotaan kiinalaisia käännöksiä länsimaisille nimille, esimerkiksi http://chineseculture.about.c...name.htm. Osoitteesta http://…
Tutkiskelin koko joukon sanakirjoja, mutta mistään ei löytynyt oikein tuohon sopivaa. Edes ”Suomen murteiden sanakirja”, jossa on sangen kattavasti murteellisiakin ilmauksia, ei antanut mitään sopivaa merkitystä, sillä esimerkiksi sanan ”koni” merkitys ’huono hevonen’ on aika kaukana tuosta. Slangisanakirjastakaan ei löytynyt sopivaa merkitystä, eikä myöskään eri kielten sanakirjoista paljastunut mitään sopivaa etymologiaa.
Kenties kyseessä on jokin niin paikallinen ilmaus, ettei se ole päätynyt sanakirjoihin. Mahdollista on toki sekin, että tuo on muuntunut jostakin tavallisemmasta ilmaisusta sellaiseen muotoon, ettei alkuperää pysty hevillä huomaamaan.
Seesami kuuluu seesamikasvien heimoon, joka puolestaan kuuluu lamiales-lahkoon, joka kuuluu kaksisirkkaisten (Magnoliopsida) luokkaan. Heinäkasvit, kuten viljat, taas kuuluvat yksisirkkaisten luokkaan. Seesami ei ole pensas, sillä pensaat ovat lähtökohtaisesti puuvartisia. Sen sijaan monet yritit kuuluvat samaan lamiales-lahkoon kuin seesami. Lähteitä: Seesami – WikipediaSesamum indicum L. taxonomic classification (CABI, 2017) | Download Scientific Diagram (researchgate.net)
Kirsten Larsen -nimisiä kirjailijoita on useita maailmalla. Jos etsit sitä Kirsten Larsenia, joka kirjoittaa Terri Minskin luoman tv-sarjan pohjalta Lizzie McGuire -sarjaa kirjoiksi yhtenä monista kirjoittajista, hänestä eivät Suomen tietopalvelut
löydä julkista tietoa netistä. Sen sijaan mainittuun sarjaan liittyvää kirjoittamista löytyy maailmalta kylläkin. Lizzie McGuirea kirjoittavan kirjailijan kustantaja on nimeltään Simon & Schuster, jonka kirjailijaesittelyistä Larsenia ei netistä löydy. Jos mainitsemani Larsen on se, josta olet kiinnostunut, voit lähestyä tuota kustantajan sivun alalaidassa on "Contact us"-mahdollisuus:
http://www.simonandschuster.com/
Lasten tietokirjoille ei ole yhtä kirjastoluokkaa vaan lasten tietokirjoissa käytetään täsmälleen samoja luokkia kuin aikuistenkin tietokirjoissa. Helsingin kaupunginkirjaston luokitusjärjestelmä on verkossa katsottavissa. http://hklj.kirjastot.fi/ ja muissa yleisissä kirjastoissa käytössä oleva YKL täällä, http://ykl.kirjastot.fi/.
Pääkaupunkiseudun aineiston hakuosoitteesta asisanoilla keltit ja mytologia sekä asiasanalla druidit löytyi seuraavanlaista aineistoa. Myytit ja legendat-nimisellä cd-rompulla on tietoa Stonehengestä, tätä romppua löytyy eri kuntien kirjastoissa. Kirja Stonehengestä: Sinnett, A: Stonehenge ja Egyptin pyramidit. Legenda Kuningas Arthurista - niminen video löytyy kirjaston kautta. Tällä hetkellä saatavissa on lähinnä englanninkielisiä kirjoja, mutta voit varmaankin kysellä lähikirjastosi käsikirjastokokoelman hakuteoksia, joiden artikkeleista voinee ottaa kirjastossa valokopioita. Suomeksi on ilmestynyt mm. Maja erämaassa (kelttiläisiä rukouksia) ja Kelttien viisautta ; nämä kirjat löytyvät lähikirjaston kautta. Aikakausilehdissäkin on…
Yleisestä oppivelvollisuudesta säädettiin vuonna 1921 voimaan tulleella lailla, ja sen mukaan jokaisessa koulupiirissä tuli olla kaksi vuotta kestänyt alakoulu, nelivuotinen yläkoulu sekä kaksivuotinen jatkokoulu. Harvaan asutuilla alueilla saattoi olla myös supistettu kansakoulu. Koulu aloitettiin seitsemänvuotiaana. Oppivelvollisuus päättyi siis 12-14-vuotiaana. (https://www.eduskunta.fi/pdf/saadokset/101-1921.pdf)Kansakoulun kesto oli siis kuusi vuotta ja niihin lisätään jatkoluokan pituus kaksi vuotta. Henkilö on siis luultavasti ollut 12-vuotias aloittaessaan jatkoluokan ja 14-vuotias päättäessään sen vuonna 1950. Lisätietoa kansakoulusta:Kansalliskirjaston Arkistojen Portti: https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-…
Helsingin toinen lyseo oli Suomen viimeisiä poikakouluja, ja se lopetti toimintansa vuonna 1977. Nykyään se tunnetaan nimellä Helsingin kuvataidelukio (ent. Torkkelin lukio).
Viimeisimmätkin tyttö- ja poikakoulut lakkasivat Suomessa peruskoulu-uudistuksen myötä, joka alkoi vuonna 1971 ja kesti vuoteen 1977 saakka. Ennen kansakouluasetusta Helsingissä toimi kiertokouluja sekä mm. kirkollisia ja muita yksityisiä kouluja, kuten Aleksanterin kimnaasi, joka oli myös poikakoulu.
Lisätietoa Helsingin poikakouluista ja muistakin kouluista ennen peruskoulu-uudistusta löytyy esimerkiksi Urho Somerkiven teoksesta Helsingin kansakoulun historia.
Lähteet:
Helsingin kuvataidelukion vuosikertomus…
Aikamatkailuun liittyvistä kirjoista voit lukea Kirjavinkit-sivustolta http://www.kirjavinkit.fi/kuukauden-avainsana/aikamatkat/. Sivustolla on kirja-arvioita aikamatkailu-aiheisista kirjoista.
Kyyti-kirjastojen aineistoa aikamatkailusta voit etsiä aineistohausta (tarkennettu haku) http://www.kyyti.fi/libdbsearch/. Tarkenna hakua seuraavasti: Hakusanat: aikamatkat, Luokka: kaunokirjallisuus, Kieli: suomenkieliset teokset, Aineistolaji: kirjat ja kartat, Osastot: aikuisten osastot. Tarkentamalla hakua saadaan hakulista mahdollisimman pieneksi ja se kattaa vain halutut teokset.
Emme valitettavasti tunnistaneet mistä kirjasta tämä aukeama voisi olla. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
