Löysin sivuston, jossa on kuvausta jalkapallosta ja joukkueista. Kuvauksessa on useita eri tehtäviä, jotka liittyvät huoltoon nutritionist, physiotherapist, masseur, kit manager, https://www.football-stadiums.co.uk/articles/team-backroom-staff/. Tämä on tietysti kuitenkin melko korkean tason jalkapalloa, jossa on paljon erikoistunutta henkilökuntaa. Jääkiekkosanastossa oli sana equipment kit man, urheilujoukkueiden sivuilta löytyi myös equipment manager ja kit manager.
Oletan kuitenkin, että esimerkiksi juniorijoukkueessa, ei ole erikseen physiotherapist/doctor/masseur/ -organisaatiota, mutten löytänyt meidän yleisen kirjastomme lähteistä enkä verkon sanastoista tietoa. Pyydän apua Urheilumuseo…
Lin Hallbergin kirjoittamaan Sinttu-sarjaan on ilmestynyt tähän mennessä 18 osaa. Sarjan yhdeksästoista osa "Tanssitaan, Sinttu!" ilmestyy ensi vuonna.
Tutkiskelin koko joukon sanakirjoja, mutta mistään ei löytynyt oikein tuohon sopivaa. Edes ”Suomen murteiden sanakirja”, jossa on sangen kattavasti murteellisiakin ilmauksia, ei antanut mitään sopivaa merkitystä, sillä esimerkiksi sanan ”koni” merkitys ’huono hevonen’ on aika kaukana tuosta. Slangisanakirjastakaan ei löytynyt sopivaa merkitystä, eikä myöskään eri kielten sanakirjoista paljastunut mitään sopivaa etymologiaa.
Kenties kyseessä on jokin niin paikallinen ilmaus, ettei se ole päätynyt sanakirjoihin. Mahdollista on toki sekin, että tuo on muuntunut jostakin tavallisemmasta ilmaisusta sellaiseen muotoon, ettei alkuperää pysty hevillä huomaamaan.
Seesami kuuluu seesamikasvien heimoon, joka puolestaan kuuluu lamiales-lahkoon, joka kuuluu kaksisirkkaisten (Magnoliopsida) luokkaan. Heinäkasvit, kuten viljat, taas kuuluvat yksisirkkaisten luokkaan. Seesami ei ole pensas, sillä pensaat ovat lähtökohtaisesti puuvartisia. Sen sijaan monet yritit kuuluvat samaan lamiales-lahkoon kuin seesami. Lähteitä: Seesami – WikipediaSesamum indicum L. taxonomic classification (CABI, 2017) | Download Scientific Diagram (researchgate.net)
Lasten tietokirjoille ei ole yhtä kirjastoluokkaa vaan lasten tietokirjoissa käytetään täsmälleen samoja luokkia kuin aikuistenkin tietokirjoissa. Helsingin kaupunginkirjaston luokitusjärjestelmä on verkossa katsottavissa. http://hklj.kirjastot.fi/ ja muissa yleisissä kirjastoissa käytössä oleva YKL täällä, http://ykl.kirjastot.fi/.
Vatsastapuhumisesta löytyy Suomen eri kirjastoista useitakin kirjoja:
Stadelman, Paul, Ventriloquism made easy : [how to talk to your hand without looking stupid!] / Paul Stadelman and Bruce Fife. Colorado Springs : Java, 1989
Boley, Bill, Ventrilo-magic : how to combine magic and ventriloquism. Littleton : Maher Ventriloquist Studios, 1977.
Mendoza, John, Ventriloquism made easy. Padell, 1955 ; New York.
Nuorten maailma, Hki : Valitut palat, 1980.
Disney, Walt, Mikki Hiiren taikatemput. [Helsinki] : Sanoma, 1990 (Keuruu : Otava)Sarja: Sudenpentujen kirjasto.
King, Kolby, Ventriloquism made easy. Mineola (NY) : Dover Publications, 1997
Ritchard, Dan, Die Kunst des Bauchredens : Technik, Vortrag, ..1990.
Björnberg, Karl-Axel, Buktalarboken…
Katri Mannisen teokset löydät esim. Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokanta Introsta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 (tekijä hakuehdon kohdalle Manninen, Katri). Kertomakirjallisuuden/nuortenkirjallisuuden lisäksi hän on kirjoittanut suositut painonpudotukseen liittyvät kirjat
- Sinä onnistut, pysyvän painonpudotuksen salat, 2004
- Sinä onnistut, tehokiinteytys, 2004.
Hyvä luettelo on myös Katri Mannisen kotisivuilla http://www.kolumbus.fi/katri.manninen/kirjat.html . Tästä luettelosta puuttuvat ilmestymässä olevat Luksusmuija ja seuraelämän salat sekä Luksusmuija saa mitä haluaa.
Yleisestä oppivelvollisuudesta säädettiin vuonna 1921 voimaan tulleella lailla, ja sen mukaan jokaisessa koulupiirissä tuli olla kaksi vuotta kestänyt alakoulu, nelivuotinen yläkoulu sekä kaksivuotinen jatkokoulu. Harvaan asutuilla alueilla saattoi olla myös supistettu kansakoulu. Koulu aloitettiin seitsemänvuotiaana. Oppivelvollisuus päättyi siis 12-14-vuotiaana. (https://www.eduskunta.fi/pdf/saadokset/101-1921.pdf)Kansakoulun kesto oli siis kuusi vuotta ja niihin lisätään jatkoluokan pituus kaksi vuotta. Henkilö on siis luultavasti ollut 12-vuotias aloittaessaan jatkoluokan ja 14-vuotias päättäessään sen vuonna 1950. Lisätietoa kansakoulusta:Kansalliskirjaston Arkistojen Portti: https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-…
Tässä muutamia viitteitä kirjastoista saatavilla oleviin teoksiin, joista voisit aloittaa:
1) Worlds of music--An introduction to the music of the world's peoples. 2) SPELMANSMUSIK FRÅN SVERIGE, DANMARK OCH NORGE (nuotti). 3) Ling, Jan: A History of European folk music (1997). Suomalaisesta kansanmusiikista löytyy paljonkin tietoa, kannattaa tulla käymään paikan päällä kirjastossa. Voit selata aineistotietokantaamme Plussaa (www.lib.hel.fi/plussa/) ja hakea sieltä viitteitä käyttämällä mm. asiasanoja kansanmusiikki, kansantanssit, Suomi, Eurooppa. Soittimista löydät tietoa mm. kirjasta "The ultimate encyclopedia of musical instruments". Käy myös katsomassa Sibelius-Akatemian kansanmusiikkilinkit (http://www.siba.fi/…
Isopandasta löytyy tietoa mm. seuraavista kirjoista:
Jin, Xuqi: Jättiläispanda
Kodin uusi eläinkirja: nisäkkäät: suuret kasvissyöjät
Maailman uhanalaiset eläimet: nisäkkäät 2.
Netissä isopandasta kerrotaan osoitteessa http://www.nalle.to/karhut/panda.html
Helsingin toinen lyseo oli Suomen viimeisiä poikakouluja, ja se lopetti toimintansa vuonna 1977. Nykyään se tunnetaan nimellä Helsingin kuvataidelukio (ent. Torkkelin lukio).
Viimeisimmätkin tyttö- ja poikakoulut lakkasivat Suomessa peruskoulu-uudistuksen myötä, joka alkoi vuonna 1971 ja kesti vuoteen 1977 saakka. Ennen kansakouluasetusta Helsingissä toimi kiertokouluja sekä mm. kirkollisia ja muita yksityisiä kouluja, kuten Aleksanterin kimnaasi, joka oli myös poikakoulu.
Lisätietoa Helsingin poikakouluista ja muistakin kouluista ennen peruskoulu-uudistusta löytyy esimerkiksi Urho Somerkiven teoksesta Helsingin kansakoulun historia.
Lähteet:
Helsingin kuvataidelukion vuosikertomus…
Kirjastoasetuksen § 4 vuodelta 1998 määrittelee kirjastonhoitajien koulutuksen, ja asetusta muutettiin juuri koulutuksen osalta vuonna 2009, mikä avasi ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilla mahdollisuuden päästä kirjastonhoitajan virkoihin.
Siis kirjastonhoitajalla on joko
1) yliopistossa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot
tai
2) ammattikorkeakouluissa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot.
Kunnassa / kaupungissa vain yhdellä, johtavalla henkilöllä täytyy olla…
Hei!
Etelä-Karjalan kirjastot ovat jo vuosia hankkineet yhteistä kokoelmaa e-kirjoja verkon kautta lainattavaksi. Kokoelma on hyvin tietokirjapainotteinen, erityisen paljon on atk-kirjallisuutta.
E-kirjakokoelmaa pääsee katsomaan verkossa kirjaston Web Origo -järjestelmän etusivulta ; vasemmassa sarakkeessa lukee: Lainaa kirjoja Ellibsiltä. Lainaamiseen eli kirjan lataamiseen omalle tietokoneelle tarvitaan kirjastokorttiin liitetty salasana ja omalla tietokoneella Adobe Digital Editions -ilmaisohjelma. Laina-ajat ovat 1 tai 7 vrk ja ohjelma huolehtii palautuksesta.
Kirjasto on myös hankkinut e-kirjoista kiinnostuneille lainattavaksi kaksi akulla toimivaa lukulaitetta, joihin asiakas voi itse hankkia luettavaa e-aineistoa haluamastaan…
Emme valitettavasti tunnistaneet mistä kirjasta tämä aukeama voisi olla. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Vuoden 2019 jääkiekon maailmanmestaruuskisojen televisiolähetysten maailmanlaajuiseksi kumulatiiviseksi katsojamääräksi ilmoitettiin noin 1,6 miljardia. Tämä tarkoittaa sitä, että näin moni ihminen seurasi ainakin yhtä kisalähetystä niin kauan että tilastoivan tahon (X Media Sports Consulting GmbH) katselun kriteerit täyttyivät. Maapallon väkiluku vuonna 2019 oli noin 7,74 miljardia, eli X Media Sports Consultingin lukujen perusteella kisat tavoittivat peräti 20% maailman väestöstä. Valitettavasti en onnistunut löytämään otteluiden keskimääräistä katsojalukua tai loppuottelun katsojamäärää, jotka olisivat antaneet kisoja seuranneiden määrän arviointiin kumulatiivisen katsojamäärän rinnalle tarvittavaa perspektiiviä.
Vertailun vuoksi…
Harasaari kuuluu Struven ketjuun. Katso merkintöjä kivessä. Kesäisin paikalle pääsee veneellä ja talvisin moottorikelkalla.
Struven ketju on kymmenen maan läpi kulkeva kolmiomittausketju Pohjoisen jäämeren ja Mustanmeren välillä. Ketjun tarkoitus oli selvittää maapallon tarkka koko ja muoto. Se muodostui 258 peruskolmiosta ja 265 peruspisteestä nykyisten Norjan, Ruotsin, Suomen, Venäjän, Viron, Latvian, Liettuan, Valko-Venäjän, Moldovan ja Ukrainan alueella. Perustamisvaiheessa ketju kulki vain kahden maan eli Venäjän ja Ruotsin alueella. Mittaukset kestivät 40 vuotta ja ne saatiin päätökseen vuonna 1855. Ketjussa on yhteensä 265 pistettä, joista 34 parhaiten säilynyttä ja kulttuurihistoriallisesti arvokkainta on valittu suojeltaviksi…
Yhtä alaamme koskevaa palkkaluokitusta ei ole olemassa, vaan valtion (esim. yliopistojen kirjastojen), yritysten ja yleisten kirjastojen palkkauksessa noudatetaan erilaisia käytäntöjä. Lisätietoja kuntien osalta löytyy Kunnallisesta virka- ja työehtosopimuksesta, joka löytyy painetun teoksen lisäksi pdf:na, http://www.hus.fi/default.asp?path=1,46,15173,15179,9663 . Valtion virka- ja työehtojen mukaiset palkkataulukot löytyvät mm. julkaisusta "Valtion virka- ja työehdot, netistä Valtiovarainministeriön sivuilta kohdasta Sopimukset, http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/02_henkilostohallinno… . Sieltä löytyy myös Valtion yleinen virka- ja työehtosopimus http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/02_henkilostohallinno… .
(…
Valitettavasti kirjastojen tiedostoista ei löydy ”Havukka-ahon ajattelija” –videota.
MTV:ssä on esitetty ”Havukka-ahon ajattelija” 11 –osaisena sarjana vuonna 1971.
Ohjaus oli Kaarlo Hiltusen ja pääosassa oli Lauri Leino, mutta myöskään sitä ei ole kirjastoissa.
Tekeillä on Kari Väänäsen ohjaama elokuva, joka pohjautuu em. teokseen
Täysin kuvausta vastaavaa kirjaa en valitettavasti löytänyt.
Lähimmäksi osui Ursula Aspegrenin Vempelikeetus ja tasapaksut (Tammi, 1948), jonka sisällöstä Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta kertoo näin: "Yhteiskoulun kolmasluokkalaiset Eeva ja kertomuksen minä päättävät perustaa yhdessä Mairen ja Ainon kanssa Vempelikeetus-nimisen kerhon, jonka yksi säännöistä on se, että erottamisen uhalla ei saa olla poikien (tasapaksut) kanssa tekemisissä tai seurustella eli olla poikamallu. Sääntöihin kirjataan muun muassa, että kerhon tarkoituksena on estää tasapaksujen kepposten onnistuminen, tehdä yksi hyvä työ salaa päivässä ja seikkailla. Tasapaksuista etenkin Salamanteri (Santeri) ja Herodes (Yrjö) aiheuttavat minäkertojalle ja Eevalle…
Kuningatar Elisabet I käsitteleviä suomenkielisiä romaaneja ovat ainakin Victoria Holtin Kuningattaren varjossa (1973), Ursula Pohjolan-Pirhosen Neitsytkuningatar ja rakkaus (1968) ja Scott Walterin Kenilworth (suom. 1912), englanninkielisiä esim. Evelyn Anthonyn Elizabeth (1992) ja Rosaline Milesin I Elizabeth (2001)
Suomenkielisiä elämäkertoja en onnistunut löytämään. Englanninkielisiä ovat esim. Alison Weirin Elizabeth the Queen (1999), B. W. Beckingsalen Elizabeth (1963), Edith Sitwellin Fanfare for Elizabeth (1947) ja J. E. Nealen Queen Elizabeth (1934).
Elisabet I:stä on myös elokuva: Shekhar Kapurin Elisabet (2000), joka on hankittu muutamaan kirjastoon.
