Teoksessa Helsingin kadunnimet (Helsingin kaupungin julkaisuja n:o 24, 1970) kerrotaan seuraavaa:
Haapaniemenkatu - Aspnäsgatan ko [kaupunginosa] 10, 1893 muodossa Aspnäsgatan, vanhasta vuokra-alueen nimestä Aspnäs. (Ehdolla Aspnäs allén). Suom. nimeksi 1909 Aspnäsinkatu ja 1928 Haapaniemenkatu, joka ollut ehdolla jo 1908.
Tarkoitatko Vöyrin (ruots. Vörå) tehtaalla entisen Oravaisten kunnan (ruots. Oravais) alueella sijaitsevaa tehdasta tai tehdasaluetta? Oravaisissa on ollut 1700-luvulta lähtien monenlaista tehdastoimintaa, joka alkoi Kimon ruukin masuunista (Wikipedia). Tehtaan historiaan mahtuu varmasti kaikenlaisia tarinoita, mutta Heikkisen katoamisesta kertovaa tarinaa en onnistunut löytämään. Lähetän kysymyksesi Oravaisten kunnan kirjastoon, josko heillä olisi tehtaan historiikkia hyllyssään tai muuten paikallistietämystä.
Lisäys 17.4.: Oravaisten kirjastonhoitaja oli kaivellut arkistoja ja löytänyt joitain mainintoja, mutta mitään varmaa tietoa ei tällaisesta henkilöstä näyttäisi olevan. Dokumentit ja kirkonkirjat ovat joko…
Kuka sanoo, etteivät koirat olisi tietokoneella? YouTuben lukuisat videopätkät kertovat aivan toista, sillä niissä koirat ainakin tapittavat tietokoneen näyttöä ja joissakin jopa räpelöivät näppäimiäkin. Osoitteesta http://www.youtube.com sellaisia löytyy hakusanoilla ”dog” ja ”computer”. Tässä esimerkiksi pari pätkää:
http://www.youtube.com/watch?v=9W4hbhmZ98I&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=KoPBHiuMmDk&feature=related
Myönnettäköön, että noissa pätkissä koirat eivät ihan oikeasti käytä tietokonetta vaan tilanne on joko lavastettu tai koira ihmettelee tietokonetta siinä missä televisiota tai muuta laitettakin. Koirille tietokoneen käyttäminen ei olisi ihan helppoa, sillä tietokoneen näppäimistön tai hiiren…
Mervi Koski mainitsee teoksessa ”Ulkomaisia nuortenklassikoita Aarresaaresta Pulskaan Mustaan” (BTJ Kirjastopalvelu, 2000) Vernen teoksista sellaiset kuin ”Matka maan keskipisteeseen”, ”Maasta Kuuhun”, ”Kuun ympäri”, ”Sukelluslaivalla maapallon ympäri”, ”Maailman ympäri 80 päivässä”, ” Salaperäinen saari” ”Kapteeni Grantin lapset” ja ”Tsaarin kuriiri”. Kaksi viimeistä mainitaan Suomessa hyvin tunnetuiksi.
Arvelisin itse, että ”Maailman ympäri 80 päivässä” lienee noista tunnetuin, sillä siitä on tehty monenlaisia sovituksia.
Kirjasammon kautta on kätevä etsiä kaunokirjallisuutta erilaisista aiheista. Lähes kaikista teoksista on luettavissa lyhyt kuvailu, mikä helpottaa valintaa. Hakutuloksissa näkyy aina ensin 10 teosta, mutta saat lisää näkyviin painikkeesta "Lataa lisää tuloksia".
Tässä joitakin kirjoja, joissa käsitellään sotaa ja tramoja:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/traumat%20sota
Tässä vielä lisää:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/traumat%20sodat
Tällaista valmista lomaketta ei löydy. Esim. julkaisussa Käytännön asiakirjaopas. - Helsinki : Valitut Palat, 1991 tai Perunkirjoitusopas /Aulis Aarnio, Urpo Kangas, Pertti Puronen. - Helsinki, Lakimiesliiton kustannus, 2000, jotka ovat molemmat Eduskunnan kirjastossa, löytyy suomenkielisiä malleja. Lisätietoja saa Helsingin verovirastosta. Verkosta asiakirjamalleja löytyy Makupalat.fi:stä, https://www.makupalat.fi/fi/k/7181%2B7527/hae?category=119267&sort=titl…
Kirjaston eräpäivä ei osu päivälle, jolloin kirjasto on kiinni. Lainat eivät eräännyt viikonloppuisin eikä arkipyhinä. Käytännössä eräpäivä hyppää aina sen päivän yli, jolloin kirjastot on suljettu. Esimerkiksi tavallisten (ei bestsellerien) kirjojen laina-aika on siis vähintään neljä viikkoa. Voit tarkistaa lainojesi eräpäivät Helmet-sivulta omista tiedoistasi.
Kuusiokunnat sijaitsevat Etelä-Pohjanmaalla ja seutukuntaan kuuluvat Alavus, Kuortane, Lehtimäki, Soini, Töysä ja Ähtäri. Kuusiokuntien yhteistyöstä löytyy tietoa esimerkiksi seutukunnan omilta www-sivuilta osoitteesta http://www.kuusiokunnat.fi . Kuusiokuntien seutukunnallisesta yhteistyöstä saa tietoa myös seuraavista www-osoitteista http://www.kuudestaan.fi ja http://www.etelapohjanmaa.fi . Myös Etelä-Pohjanmaan liiton sivut http://www.epliitto.fi/ ovat hyödyllisiä aiheen kannalta.
Artikkeliviitetietokanta Aleksista löytyy Virva-Leena Harviaisen artikkeli Kuusiokuntien yhteistyö, lähtökohdat, toiminta ja tulevaisuuden näkymät. Se on julkaistu Kunnallistieteellisessä aikakauskirjassa 1/1990.
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta…
Kirjastot.fi-verkkosivun kirjastohakemistosta löytyy neljä kirjastoa, jotka ovat ilmoittaneet tietokantaan yhdeksi palveluistaan rintanappikoneen (https://hakemisto.kirjastot.fi/search?s=55462). Nämä kirjastot ovat Sampolan kirjasto Tampereella, Keskustakirjasto Oodi Helsingissä sekä Sellon ja Tapiolan kirjastot Espoossa. Rintanappikoneet ovat näissä kirjastoissa käytettävissä paikan päällä.
Helsingin keskustakirjasto Oodin rintanappikoneen varauskalenteri löytyy Varaamo-verkkosivulta: https://varaamo.hel.fi/resources/av7fbsmhn57a
Maailmansodissa palvelleiden saksalaisten sotilaiden henkilöasiakirjat ovat nykyään Saksan Liittoarkistossa. Sivuilla on lomakkeet asiakirjojen tilausta varten.
Suomessa on aikaisemmin toiminut myös Saksalaisten sotilaiden lapset ry, joka on pystynyt auttanut sukujuurien selvittämisessä. Tällä hetkellä yhdistyksen verkkosivut eivät näytä olevan toiminnassa.
Kansallisarkisto on laatinut aiheesta kaksiosaisen selvityksen, josta saa monenlaista taustatietoa:
Westerlund, L. (2011). Ulkomaala[i]sten sotilaiden lapset Suomessa 1940-1948: Osa I, Saksalaisten sotilaiden lapset = Children of foreign soldiers in Finland 1940-1948. Volume I, The children of German soldiers. Kansallisarkisto.
Westerlund, L. (2011). Ulkomaala[i]sten sotilaiden…
Kortti kannattaa ilmoittaa kadonneeksi välittömästi johonkin pääkaupunkiseudun kirjastoon.Uuden kortin saa henkilöllisyyden todistamalla ja maksamalla 10 mk. Mikäli lapsella ei ole henkilötodistusta, huoltajan tulee olla lapsen mukana todistamassa henkilöllisyytensä.
Google Earthista löytyi tieto, että kuvat ovat pääasiassa 1-3 vuotta vanhoja. Rauman kuvia katsomalla ja tarkastelemalla rakennuksia päättelimme, että kuvat olisivat noin 5 vuotta vanhoja.
Lehtikaalin viljely on Suomessa melko vähäistä.
Lehtikaalia kannattaa kysyä kauppiaalta ja pyytää häntä tiedustelemaan sitä keskusliikkeeltä tai tukusta.
Eräässä blogissa kerrotaan, että lehtikaalia on saanut Helsingissä Käpylän aseman kupeessa sijaitsevasta K-supermarket Mustapekasta. http://raakaruoka.com/category/ostospaikat/
Hei,
kyseinen säe on osa Faustin viimeisistä sanoista ja kuuluu O. Mannisen suomentamana näin: "(Niin, siihen mieleen menen, siihen jäänkin, se viimeisin on viisaus:)vapauteen vain se kelpaa, elämäänkin, kell' yhä niist' on kilvoitus."
Laulun nimi on "Sienilaulu" tai joissakin julkaisuissa alkusanojen mukaan "Vierahia tullut on". Sen on säveltänyt J. N. Lahtinen ja sanoittanut Siiri Lameri (eli Siiri Lampén). Kärpässienikin laulussa mainitaan, mutta paljon maata vaatii "karvalaukun suuri suku". Sanoituksissa on pieniä eroja eri julkaisuissa.
Laulun sanat sisältyvät esimerkiksi seuraaviin nuotteihin:
Lasten laululeikkejä. 1 / koonnut Tyyni Leppo (Vierahia tullut on; Fazer, 1958)
Ingman, Olavi: Laulu ja soitto : säestykset laulukirjaan Laula sinäkin (Sienilaulu; WSOY, 1953)
Lahtinen, J. N.: Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirjan säestykset. 2 (Sienilaulu; Valistus, 1933)
Lahtinen, J. N.: Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirja / toimittaneet J. N…
Vasenkätisyydestä on vain vähän tutkittua tietoa, eivätkä kaikki vasenkätisetkään ole umpivasureita vaan itse asiassa molempikätisiä. Vasenkätisyys on useamman geenin ja muun tekijän summa, esim. sikiökehityksen ja synnytyksen aikaiset tapahtumat voivat vaikuttaa tähän. (Lähde: Helsingin Sanomat 21.3.2016, haastateltavana Helsingin yliopiston neurotieteen tutkimuskeskuksen johtaja, professori Eero Castren)
https://www.hs.fi/tiede/art-2000002891953.html
Varsinaista syytä vasenkätisten vähyyteen ei löytynyt.
