Voit saada kirjastokortin periaatteessa mistä tahansa suurkaupunkialueen
toimipisteestä. Käytännössä kannattaa varmaankin mennä lähikirjastoon, siis
kirjastoon, joka on lähimpänä kotiosoitettasi. Mukaan kannattaa ottaa
kuvallinen henkilöllisyystodistus. Alle 15-vuotiailta vaaditaan huoltajan
takaus. Voit käyttää kirjastokorttiasi paitsi Helsingissä myös Espoossa,
Vantaalla ja Kauniaisissa.
Lehteä kannattaa etsiä HelMet-hausta lehden nimellä, samaan tapaan kuin kirjojakin.
Gerontologia-lehden vanhat vuosikerrat ovat luettavissa Helsingissä Pasilan kirjastossa. Lehtiä ei saa kotilainaan, mutta voit ottaa valokopion tarvitsemastasi artikkelista tai skannata sen sähköpostiisi tai muistitikulle.
Vantaalla Tikkurilan kirjastossa säilytetään Gerontologia-lehden kuluvan vuoden ja viiden edellisen vuoden vuosikerrat. Tikkurilan kirjaston Gerontologia-lehdet näyttävät olevan lainattavissa, joten voit tilata kyseisen numeroon omaan lähikirjastoosi.
Jos kirjastokorttiisi on liitetty pin-koodi, voit tehdä varauksen itse. Alla olevasta linkistä löydät ohjeet lehden varaamiseen. Varauksen voit tehdä myös kirjastossa käydessäsi tai…
Päivän laskiessa on Eino Leinon kokoelmasta Tarina suuresta tammesta y.m. runoja (ilmestynyt alun perin 1896). Se on julkaistu myös ainakin kokoelmissa Elämän laulu, Kukkivat kunnaat, Päivän kehrä ja Runot 1.
Friedrich Nietzschen Morgenröthe (Morgenröte) kirjaa ei ole suomennettu.
Friedrich Nietschen Zur Genealogie der Moral on suomennettu 1969 nimellä Moraalin alkuperästä : Pamfletti / Suom. J. A. Hollo. Kirjan on julkaissut Otava Seitsentähdet sarjassaan.
Albert Schweitzerin The Quest of the Historical Jesus (alk. von Reimarus zu Wrede: Eine Geschichte der Leben-Jesu-Forschung) kirjaa ei myöskään ole suomennettu.
Lähteet:
Suomen kansallisbibliografia Fennica
http://nobelprize.org/nobel_prizes/peace/laureates/1952/schweitzer-bio…
Kyseessä saattaa olla saksalaisen Lisa Tetznerin teos ”Hannun maailmanmatka”. Suomentanut Sivi Kortelainen. Helsinki, Tammen nuorisonkirjoja 3 (1944). Kirja on julkaistu alkujaan saksaksi vuonna 1929.
Kirjassa Hannu seikkailee jäniksen selässä lentäen ympäri maailmaa. Matkanteko painottuu Yhdysval-toihin, mutta piipahtaa Hannu Suomessakin.
Lisätietoa kirjasta ja kirjailijasta löydät esimerkiksi tästä englanninkielisestä linkistä:
http://www.answers.com/topic/lisa-tetzner-1
Kirja löytyy myös Turun kaupunginkirjaston kokoelmista. Voit tarkistaa teoksen saatavuuden kirjaston Aino-aineistotietokannasta, jonka löydät täältä: http://www.turku.fi/aino
Kirjaa kannattaa kysyä antikvariaateista. Netissä toimivia antikvariaatteja löydät esim.…
Tarkoitatko lauantaina 21.12. päättynyttä Suomen Amazing Race -kisaa, joka päättyi Helsingin Velodromille? Lähde:https://www.sttinfo.fi/tiedote/70767727/tassa-on-amazing-race-suomen-voittajapari-vain-sekuntien-ero-toiseksi-tulleisiin?publisherId=69820796&lang=fi
Ulla Knuutisen teos Pigmentit (Espoon-Vantaan ammattikorkeakoulu : Vantaan käsi- ja taideteollsuusoppilaitos, 1997) on lainattavissa pääkaupunkiseudulla sekä Laurea-ammattikorkeakoulun että Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjastosta Tikkurilasta. Kummassakin näyttäisi olevan tällä hetkellä paikalla yksi vapaa nide, mutta ajantasaisen tilanteen voit tarkistaa esimerkiksi Melinda-tietokannan kautta tai suoraan Laurus- tai MetCat-tietokannoista. Myös kirjastojen yhteystiedot löydät alla olevista linkeistä.
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_…
https://metcat.amkit.fi/vwebv/searchBasic
http://www.metropolia.fi/palvelut/kirjasto/
https://laurus.amkit.fi/vwebv/searchBasic
https://www.laurea.fi/palvelut/…
Nordean sivuilla vastataan näin:
"Vastaus:
Et tarvitse. Mikäli et omista älypuhelinta, tulet saamaan käyttöösi tunnuslukulaitteen.
Tunnuslukulaitetta käytät samoissa palveluissa, kuin paperista tunnuslukukorttia. Tulemme tiedottamaan hyvissä ajoin, kun tunnuslukulaite on saatavilla."
Pentti Lempiäisen teoksessa Nimipäivättömien nimipäiväkirja (1989) mainitaan nimet Mirko ja Miro. Molempien nimien taustalla on teoksen mukaan slaavilainen ruhtinasnimi Miroslaw, jonka alkuosa merkitsee rauhaa ja jälkiosa mainetta, kunniaa, kuuluisuutta. Mirkoa pidetään myös muunnoksena pyhimysnimestä Emmerich (Emerik). Miro on saatu lyhenteenä Miroslawista. Miro mainitaan ortodoksisessa almanakassa 17.8. Teoksen mukaan läntisessä kristikunnassa Miro viittaa espanjalaiseen autuutettuun augustinolaismunkki Miroon, joka kuoli 1161 ja jonka muistopäivää vietetään 12.syyskuuta.
Pentti Lempiäisen uudempi teos Suuri etunimikirja (1997) antaa nimestä Miro seuraavat tiedot: "Katolisessa kirkossa autuaaksi julistettu espanjalainen luostariveli (k.…
Kysymääsi elokuvaa ei ole ilmeisestikään julkaistu DVD-versiona, mutta vanhana VHS-videona se on saatavilla HelMet-kirjastoista. Elokuvan saatavuuden voit tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi etsimällä elokuvan nimellä ”Virtaset ja Lahtiset”. Tällä vastaushetkellä sitä näyttäisi olevan yksi kappale hyllyssäkin. Sen verran täytyy varoittaa, että vanhat videokasetit saattavat olla jo käytössä sen verran kuluneita, ettei niiden kuva yllä huippulaatuun ja niissä saattaa olla häiriöitäkin. Sitä kautta elokuva on kuitenkin mahdollista katsoa, jos sinulla on videonauhuri tai pääset käyttämään sellaista jossakin.
Toinen vaihtoehto olisi esittää Ylelle toive, että elokuva esitettäisiin televisiossa. Se on tullut viimeksi kesällä 2009. Ylelle…
Kirja kuuluu Helsingin yliopiston opiskelijakirjaston kokoelmiin. Tämä tieto on löydettävissä Linda-tietokannan kautta. Linda-tietokantaa voi käyttää myös lähimmässä yleisessä kirjastossa
Nematistius pectoralis on suomenkieliseltä nimeltään Kukkoahven
http://fi.wikipedia.org/wiki/Nematistius_pectoralis
Varjo, Markku: Maailman kalojen nimet (2004) sivu 77
Caranx hippos taas on suomenkieliseltä nimeltään Hevospiikkimakrilli
http://www.afrikkanet.fi/elaimet/kalat/ahvenkalat5/carangidae/caranx3.h…
Varjo, Markku: Maailman kalojen nimet (2004) sivu 77
Erikielisten wikipedia-artikkeleiden ja erilaisten karttojen mukaan näyttää siltä, että Moldovan ainoa vesiyhteys Mustallemerelle kulkee Tonavaa pitkin ja sen vapaa käyttäminen tietysti edellyttää sopimusta Romanian ja/tai Ukrainan kanssa. Prut- ja Tonava -jokien yhtymäkohdassa Moldovan alueeseen kuuluu noin puoli kilometriä jokien rantaa, jossa sijaitse Giurgiuleștin vapaasatama.
http://www.gifp.md/
Moldova ei tietenkään ole ainoa eurooppalainen valtio, jolla ei ole suoraa yhteyttä merenrantaan.
Sulinan läheisen saaren tunnistaminen jää vähän epäselväksi. Olisiko kysymyksessä Käärmesaari (ukrainaksi Острів Зміїний), joka kuuluu Ukrainalle? Käärmesaari on kylläkin etäämmällä eli noin 40 kilometrin päässä Sulinasta.
http://fi.wikipedia.org…
Tähän kysymykseen on vastattu edellisen kerran vuonna 2013: http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?id=96b0eea6-37…
Nimimerkillä kirjoittaneen lukijan vastauksen mukaan vuonna 1952 kuollut brittiläinen muusikko Felix Mendelssohn oli kuuluisan säveltäjän pojanpojanpoika. Tällaisen tiedon ehdottoman täsmällinen varmistaminen edellyttäisi todennäköisesti yhteydenottoa brittiläisiin väestökirjanpitäjiin.
Heikki Poroila
Hyvä kysyjä, äitisi on varmasti käyttänyt Näkövammaisten kirjaston valtakunnallista lähetyspalvelua, osoite Mäkelänkatu 58-60, 00510 Helsinki
Puhelin on 09-2295 2210, nettiosoite http://www.celialib.fi ja sähköpostiosoite nvkirja@celialib.fi
Schlieffen, Alfred von (1833-1913), saksalainen sotamarsalkka (1911), kreivi. Yleisesikunnan päällikkö 1891-1905. Hän kehitti edelleen Helmuth von Moltken sotasuunnitelmia ja piti parhaana vaihtoehtona kaksipuolista saarrostusta vihollisen tuhoamiseksi. Useamman rintaman sodan varalta S. suunnitteli Saksan päävoimien keskittämistä länteen ja siellä voimakkaan painopisteen muodostamista pohjoissiivelle, jolloin Ranskan vasemman siiven joukot saarrettaisiin ja työnnettäisiin Sveitsin rajaa vasten. Hän edellytti, että tämän murskaavan iskun jälkeen Ranska olisi valmis antautumaan muutamassa viikossa
Itärintamalla tulisi aluksi ryhmittyä pienemmin voimin strategiseen puolustukseen. Kun Ranska olisi antautunut, voimat käännettäisiin Venäjää…
Onko kyseessä Vanajan keskiaikainen kivikirkko? Sen itäpäädyssä on
tiilikoristelun yhteydessä kaksi vaakunataulua, joista toinen esittää Tott-suvun vaakunaa ja toinen on kulunut tunnistamattomaksi
(mahdollisesti kyseessä on Posse- tai Sture-suvun vaakuna). Tott-vaakuna viitannee Olavinlinnan rakennuttajana tunnettuun Eerik Akselinpoika Tottiin (n. 1417-81). Lisätietoja Knut Draken artikkelissa teoksessa Vanajan historia I (1976).
Uskomme uniin -nimistä runoa Pertti Niemisen tuotannosta ei löydy. RunosikermänTimanttisutra toisessa runossa kaksi säkeistöä alkaa rivillä Me uskomme uniin. Olisikohan kyse tästä runosta?
Runo Timanttisutra on kokoelmasta Yö yöltä vaihtavat varjot suuntaa (1983). Runo on luettavissa myös Pertti Niemisen runojen kokoelmassa Näen syksyssä kevään : Runoja kuudelta vuosikymmeneltä (2009).
Netissä runon julkaiseminen edellyttää kirjalijan lupaa. Tekijänoikeudellisista syistä julkaiseminen ei olisi tässä tapauksessa sallittua.
Saat runon sähköpostiisi.
