Hevosten osuudesta kansalaissodassa ei helposti löydy tietoa. Tästä linkistä löytyy hieman : http://www3.lappeenranta.fi/museot/verkkonayttelyt/heihoplaa/sivut/Hist…
Kirjassa Suomenhevonen - arjen sankari (Amanita 2014) on sivuilla 173-179 Sari Savikon artikkeli "Sisällissodan myötäkärsijä". Jos ko. kirja sinua kiinnostaa, voit tilata sen noudettavaksi Mäntsälän kirjastosta maksutta (on Keravalla).
Sari Savikko: Suomenhevonen - isänmaata rakentamassa ja puolustamassa on kirja, jossa saattaisi olla jotain. En valitettavasti saa sitä käsiini juuri nyt tarkistusta varten, mutta tämänkin kirjan voit halutessasi tilata maksutta omaan kirjastoon.
Tutkimissani ko. aikakauden historiaa käsittelevissä kirjoissa on lähinnä vähäisiä…
Hei!
Löysin adoptioperheet.fi -sivulta Juuret -oppaan
https://adoptioperheet.fi/wp-content/uploads/2019/08/sivut_fin_adoptiop…
Oppaan mukaan (sivu 16) kannattaa ottaa yhtettä adoption hoitaneeseen järjestoon tai syntymäkunnan sosiaalitoimeen, jos adoptio on hoidettu sitä kautta. Adoptioasiakirjoja säilytetään ainakin Pelastakaa lapset ry:n arkistossa vähintään 100 vuotta.
Helsingin kaupunginkirjaston kesätyöntekijäksi palkataan ensisijaisesti helsinkiläisiä nuoria tai helsinkiläisten oppilaitosten opiskelijoita. Edellytyksenä on yli 18 vuoden ikä, kirjastoalan opinnot / työkokemus tai työkokemus muista asiakaspalvelutehtävistä on eduksi. Helsingin kaupungin kesätyöpäikkojen haku http://www.helsingintyopaikat.fi/StaticHTML/kesatyot.html
Vantaan kaupunginkirjaston kesätyöntekijöiltä edellytetään 16 vuoden ikää ja etusijalla ovat kirjastoalan opiskelijat. Vantaan kaupungin kesätyöpaikkojen haku http://www.tyonhaku.vantaa.fi/
Kirsi-Marja Niskasen teos Lätkäjätkiä kertoo 13-vuotiaasta Aatusta. Aatu pelaa jääkiekkoa Karhut-joukkueessa ja kirjassa seurataan joukkueen poikien arkea. Joukkueen tavoitteena on päästä uuteen sarjaan ja voittaa tulevassa turnauksessa ruotsalaisjoukkue Djurgården.
Terän pitäminen tahkon pyörimissuuntaan nähden myöden tai vasten saattaa olla makuasia, mutta yleisin perinteinen tapa lienee kuitenkin terän pitäminen tahkon pyörimissuuntaa vasten. Kuvaamasi teroitustapa on nähtävissä esimerkiksi Simpauttaja-elokuvassa sekä vanhassa Työtehoseuran opetusvideossa, jonka Hämeen ammatti-instituutti on julkaissut Youtube-kanavallaan. Linkki videoon: Tehoa ja terävyyttä (tahkoaminen alkaa videon kohdassa 8:50).
Häistä ja niiden järjestämisestä on viime aikoina ilmestynyt runsaasti kirjallisuutta. Ohjeita puheen laatimiseen ja pitämiseen löytyy mm. seuraavista teoksista:
Aulanko, Mari: Rohkeasti puhumaan (WSOY 1999) ja Jokela, Pia: Unohtumaton hääjuhla : leikkien ja ideoiden kirja (Polarlehdet 1996) Voit tiedustella kirjojen saatavuutta omasta lähikirjastostasi tai osoitteesta: http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=find2&sesid=1152089685
Hakusanalla 'häät' saat näkyviin kaiken aiheeseen liittyvän materiaalin.
Apua saattaa löytyä myös seuraavista Internetlinkeistä:
http://www.naimakaupat.com/haaopas/haapaiva/puheet.php
http://www.haatjajuhlat.fi/tals.php
Jos Kurenniemen satu tekstina on mukana kilpailuaineistossa, sen käyttämiseen on pyydettävä lupa kirjoittajalta (jos hän on Sanasto ry:n jäsen, lupa hoituu sen kautta). Jos satuun vain viitataan ja oletetaan, että kilpailijat etsivät sen itse käsiinsä, erillistä lupaa ei tarvita. Vaikka sadun teksti julkaistaan ja tekstin julkaisemiseen hankitaan lupa, on teoksen ja kirjoittajan nimi aina ilmaistava hyvän tavan mukaisesti.
Heikki Poroila
Verkossa luettava Saanan Luontopolku -kirja on Metsäntutkimuslaitoksen ja Kilpisjärven biologisen aseman yhteistyönä syntynyt kirja, jonka Tarut ja uskomukset -luvussa taruista voi lukea. Kirja löytää alla olevasta linkistä:
https://docplayer.fi/4417875-M-e-t-s-a-n-t-u-t-k-i-m-u-s-l-a-i-t-o-s-saanan-luontopolku-1.html
Kirjassa Tarujen tunturit (teksti Asko Kaikusalo, kuvat:Yrjö Metsälä, 1974, 2. p. 1979) on tarinoita Lapin tuntureista, mm. Saanasta. Kirjan saa lainaan muutamasta Helmet-kirjastosta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1327275__Starujen%20tunturit__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Oscar Wildella ei ole tämän nimistä suomennosta, mutta emme tiedä sisältyykö kysytty sanonta johonkin hänen teokseensa. Viitteitä siihen, että tämä lausahdus olisi Wilden kynästä löytyy mm. osoitteesta http://www.self-injury.net/doyousi/quotes/ . Siellä se on englanninkielisenä seuraavassa muodossa:
"A true friend stabs you in the front". Kun sitaattia etsii hakukoneella mainitsemassasi suomenkielisessä muodossa, saa erilaisen tuloksen, osoitteessa
Työkaluja ei toistaiseksi ole kovin paljon lainattavana Helmet-kirjastoissa eikä muuallakaan, sillä yleisten kirjastojen ainoa pistosaha näyttää olevan Frank-monihaun mukaan Tapiolan kirjastossa Espoossa.
Helmet-kirjastojen nettihakusivulla osoitteessa www.helmet.fi voi etsiä hakusanalla "pistosaha" ja kun esineen tila on "HYLLYSSÄ" se löytyy silloin kirjastossa lainattavaksi.
Tällä hetkellä, ti 28.7. klo 18:50 on pistosaha lainassa, silloin näkyy ERÄPÄIVÄ sekä lainan erääntymisen päivämäärä ks. linkki https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2267378__St%3A%28pistosaha%29__Orightresult__X6?lang=fin&suite=cobalt
Taulujen arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa. Kannattaa kääntyä antiikki- ja taidehuutokauppojen puoleen.
Hagelstam
Bukowskis
Helander
Taiteilijan voi myös yrittää löytää taiteilijamatrikkeleista esim. Suomen kuvataiteilijamatrikkeli.
Mitähän Balkanin sotaa mahdat tarkoittaa? WSOY:n Facta Tietopalvelu ketoo Balkanin sodista seuraavaa:
Balkanin sodat, Turkin ja Balkanin kristittyjen valtioiden väliset ja Balkanin valtioiden keskinäiset sodat 1912–13, joissa Balkanin valtiot jakoivat Turkin Euroopan-puoleiset alueet suurvaltojen valvonnassa.
Ensimmäinen Balkanin sota koski lähinnä Makedonian jakamista. Traakiassa bulgaarit voittivat turkkilaiset, Makedoniassa serbialaiset löivät vihollisen, ja lännessä kreikkalaiset etenivät Janinaan (Ioanninaan). Suurvaltojen välityksellä solmittiin aselepo 1912 ja rauha 1913. Turkin Euroopan-puoleista osaa rajoitettiin niin, että se käsitti vain Konstantinopolin ja alueen siitä länt. Enoksesta Midiaan ulottuvalla linjalla. Kreikka ei…
Käsillä olevasta kirjallisuudestakaan ei löytynyt tietoja sotamies Kumpulaisen myöhemmästä elämästä. Hiljaiselo lienee todennäköisin vaihtoehto. Matti Lukkari mainitsee teoksessaan Asekätkentä (Otava 1984/1992) Kumpulaisen olleen keväällä 1945 23-vuotias. Joissakin lähteissä hänen on myös mainittu olleen oululainen. Näiden tietojen perusteella hänen kantakorttinsa saattaisi olla paikannettavissa, mutta siinä ei olisi juurikaan tietoa kotiuttamisen jälkeisestä ajasta.
Olin yhteydessä Helsingin yliopistollisessa eläinsairaalassa koirien käyttäytymisklinikkaa johtavaan dosentti Kai Pelkoseen, joka vahvisti epäilysi domestikaation vaikutuksesta koirien kiimakiertoon. Kuten totesit sudella ja esimerkiksi dingolla kiima on vain keväisin, mutta myös alkukantaisemmalla koirarodulla basenjilla kiima on usein vain kerran vuodessa. Mikä koirien syyskiiman laukaisee lienee hämärän peitossa.
Aiheeseen liittyviä julkaisuja ja artikkeleita voisit tiedustella eläinlääketieteellisestä kirjastosta http://www.vetmed.helsinki.fi/lib/.
Aromanttiseksi kutsutaan ihmistä, joka tuntee vähän tai ei lainkaan romanttista vetovoimaa muihin ihmisiin. Näyttää siltä, ettei Helmet-kirjastojen kokoelmissa ole (varsinkaan suomeksi) kovin runsaasti aromanttisuutta käsittelevää kirjallisuutta.
Alla on joitakin kirjoja, joissa pitäisi olla mukana aromanttisia henkilöhahmoja:
Claudie Arseneault, City of strife: City of Spires, #1 (https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2316154?lang=fin)
Akemi Dawn Bowman, Summer bird blue (https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2386804?lang=fin)
Alice Oseman, Loveless (https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2415717?lang=fin)
Laura Pohl, The last 8 (https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/…
Andrew Lloyd Webberin säveltämä ja Tim Ricen käsikirjoittama rockmusikaali Jesus Christ Superstar eli Jeesus Kristus Supertähti esitettiin Helsingissä Savoy- pääsiäisen aikaan keväällä 2002.
Musikaali sai ensi-iltansa Suomessa Tampereen Popteatterin ja Finntheatren yhteistuotantona Tampereella jäähallissa 19.8.1972. Teatteriensi-ilta oli Kotkassa vuonna 1980. Musikaalia on esitetty myös Lappeenrannassa Ja Turussa (Åbo Svenska Teater).
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000004022476.html
http://ilona.tinfo.fi/esitys_lista.aspx?lang=fi
http://www.tampereenpopteatteriyhdistys.fi/wp-content/uploads/2019/08/JKR3sivu-1024x929.jpg
https://www.tampereenpopteatteriyhdistys.fi/jesus-christ-superstar/
Kirjastot hankkivat jossain määrin myös omakustanteita. Esim. Espoon kirjastolle toimittajamme tarjoaa säännöllisesti omakustannelistan. Kaikkia ei tietenkään voida hankkia, mutta hankimme erityisesti espoolaisten tekijöiden teoksia. Tietysti myös jos kirjailijalta on jo aiemmin ilmestynyt jotain, joka on ollut suosittua lainaajien keskuudessa, hankitaan häneltä lisää teoksia.
Kaikki Suomessa ilmestynyt kirjallisuus tulisi myös luovuttaa vapaakappaleina Kansalliskirjastolle.
"Mutta me nostamme purppuravaatteen / taistoon mi työläiset kutsua voi."
Näin lauletaan tuntemattoman kääntäjän suomenkielisessä versiossa Varšavjankasta, joka oli alun perin 1800-luvun lopulla tehty puolalainen vallankumouslaulu. Puolankielisessä versiossa purppuraa ei mainita lipun tai vaatteen värissä vaan sillä viitataan työläisten veren purppuraiseen väriin, kun he laativat kostoa riistäjille:
I w krwi zatopmy nadgniłe trony,
Spurpurowione we krwi ludowej!
Ha!… zemsta straszna dzisiejszym katom,
Co wysysają życie z milionów!…
Purppuran voi siis tulkita viittaavan vereen ja sitä kautta aatteen punaan. Toisaalta purppura (tai violetti) on monella tavoin symbolinen väri, vaikkei sitä usein vasemmistolaiseksi…
Markus-setänäkin tunnettu Markus Rautio ohjasi Emmi Jurkan tähdittämän kuunnelman "Anteeksi, väärä numero" vuonna 1949. Kuunnelman on alunperin kirjoittanut Lucille Fletcher nimellä "Sorry, wrong number". Pääosassa on vuoteeseen joutunut nainen, joka kuulee vahingossa puhelinkeskustelun, jossa suunnitellaan murhaa. Nainen yrittää soittaa puhelinkeskukseen, poliisille ja sairaalaan, mutta on ilmeisesti niin suuressa ahdingossa, ettei saa viestiään eteenpäin. Lopulta hän vielä tajuaa, että hän itse on murhan kohteeksi joutuva henkilö.Kuunnelmaa on esitetty esimerkiksi YLE:n Radioteatterissa ja Helsingin Taiteiden yönä vuonna 2018 Teatteri Jurkan tiloissa. Tällä hetkellä mikään palvelu ei tarjoa sitä kuunneltavaksi.
