Friedrich Nietzschen teosta Menschliches, Allzumenschliches – Ein Buch für freie Geiste (1878, 1886) ei ole suomennettu. Kysymyksessä mainitsemanne suomennos on jäänyt julkaisematta. Myöskään osia teoksesta ei löydy suomeksi. Teoksen nimestä käytetään tosiaankin usein esimerkiksi opinnäytetöissä suomennettua muotoa.
Fennica https://finna.fi
Nietzsche Source http://www.nietzschesource.org/
Tuon ajan kuvia löytyisi esim. seuraavista kirjoista: Eilispäivän Suomi: jälleenrakennuksesta yltäkylläisyyteen (Valitut Palat 2003) ja Helsingin vanhoja kortteleita sarja (Helsingin Sanomat 1997) . Maalaismiljöötä mm. Sirkka-Liisa Rannan kirjoissa: Tupa (Rakennusalan kustantajat 2000) ja Maatilan pihapiiri ( Suomalaisen kirjallisuuden seura 2003) sekä Anna Kirveennummi: Suomalainen kylä( SKS 2000) Huonekaluista löytyy mm. kirjoista Tunnista designklassikot , toimittanut Kaarina Peltonen (WSOY 2009) ja Näin kunnostat mummolan mööpelit, toimittanut Sari-Sirkkiä-Jarva (Karisto 2007). Minna Sarantola-Weiss on tehnyt kirjoja tuon ajan arjesta ja teollisuudesta esim: Kalusteita kaikille: suomalaisen puuteollisuuden historia (…
Sinä ja kustantaja laaditte kustannussopimuksen. Lukujonossa blogissa kerrotaan näin:
Kaikille kustantajille tulee noin tuhat käsikirjoitusta vuodessa. Teos pyytää niitä paperisena, mutta meilinäkin tulee – lue siis ohjeet kustantajien verkkosivuilta ennen lähettämistä.
On ok tarjota käsikirjoitusta useammalle kustantajalle samanaikaisesti, mutta jos saat sopimuksen, ilmoita lopuille että kirja ei ole enää tarjolla. ”Se saa ärtyneeksi, kun löytää hyvän käsikirjoituksen, ja kirjailija vastaa että se on mennyt muualle jo kaksi kuukautta sitten. Ilmoita siitä! Muuten se vie työaikaa turhaan.”
Edelliseen liittyen: ”Älä ärsytä kustantajaa.”
Kaikkia saapuneita käsikirjoituksia luetaan, mutta vain potentiaaliset luetaan kokonaan. Jos…
Ristiinan historiaa,osia I ja II myy Ristiinan kirjasto, jonka yhteystiedot ovat:
Ristiinan kirjasto
Brahentie 34, 52300 RISTIINA
puh. 040 129 4373
ristiinan.kirjasto@mikkeli.fi
Ristiinan kirjaston aukioloajat ovat:
maanantai, tiistai, torstai klo 13 - 19
keskiviikko, perjantai klo 10 -16
lauantai suljettu
Kirjan hinta on 10 euroa per kirja.
Kyseinen tv-elokuva on lainattavissa Espoon Leppävaaran kir-
jastosta tai kirjasto Omenasta. Varauksen voi tehdä myös Helsingin kaupunginkirjaston lähimmästä toimipisteestä ja pyytää lähettämään tallenteen sinne.
Tallennetta myy Yleisradion Tallennemyynti. Soitto YLE:n
asiakaspalvelunumeroon (09)1480 4033 voi paljastaa, vieläkö
sitä on myynnissä.
Italia on romaaninen kieli, joka on vuosisatojen saatossa kehittynyt latinasta paikalliseksi muodokseen. Samoin on käynyt latinalle muuallakin, kuten Espanjassa, jossa latinasta ovat kehittyneet muun muassa espanjan, katalaanin ja galegon kielet. Tavallaan latina elää yhä nykyisten romaanisten kielten muodossa. Itse kysymykseesi italian kirjakielen isästä ei liene Mikael Agricolan kaltaista lyhyttä vastausta. Italian niemimaa oli pitkään poliittisesti jakautunut alue, ja sen paikalliset kielivariantit erosivat toisistaan merkittävästikin. Kirjakielen "isien" sijaan Italiassa puhutaan kolmesta lähteestä, joita pidettiin erilaisten kielen rekisterien malliesimerkkeinä. Jumalaisen näytelmän kirjoittanut Dante Alighieri, Decameronen…
Kuusta näkyy aina sama puoli maahan, myös eri puolilla maailmaa. David Whitehouse kertoo teoksessaan Kuun elämäkerta seuraavasti: "Koska kuu pyörii akselinsa ympäri samaan tahtiin kuin kiertää radallaan maata, se kääntää aina saman puolen meitä kohti. Näin on ollut luultavasti jo miljardeja vuosia. Koska kuun rata on kuitenkin hivenen soikea, Kuu-ukko näyttää hieman heiluttelevan ja nyökyttelevän naamaansa, niin että näemme ajan mittaa 59 prosenttia sen pinnasta, vaikka reuna-alueet näkyvätkin vain erittäin viistosti."
Ainakin tällaisia kirjoja Tikkasten suvusta on kirjoitettu:
- Prokuraattorin suku: Antti Tikkasen (1785-1858)jälkeläiset / Jarmo Paikkala
- Julkaisuja Pielaveden Vanhapihan suvun Tikkasista / Toivo Pietikäinen
- Eräs savolainen uudisraivaajasuku : Tikkasten sukuhistorian alkupään selvittelyä / Eino Tikkanen
- Tikkasten sukuseura ry 1948-1998 : 50 v. : uudisraivaaja-Tikkaset ja seuran toiminnan historiikki / Heikki A. Tikkanen
Kirjat ovat eri kaupunkien kirjastojen kokoelmissa. Voit saada ne kaukolainaan itsellesi oman lähikirjastosi kautta.
Mahtaako kyseessä olla Martti Haavion "Iloisessa eläinkirjassa", s. 104,kertoma suomalainen kansansatu "Taivas putoaa", jossa esiintyy Kukko Kuukernuppi.
Uusi suomalainen nimikirja, Otava 1988, s.471 kertoo näin:
Kyllönen: muinaissuomalaisista henkilönimistä Kyllä, Kyllö ja Kylliä ovat kehittyneet nykyiset sukunimet Kyllönen, Kyllänen ->Kyllästinen-> Kylliäinen. Savolaisin näistä on Kyllönen; se esiintyy 1500-luvulla Pellosniemellä, Juvalla, Säämingissä, Rantasalmella ja Tavinsalmella. Myöhemmin on mainittu mm. Kuopio, Nilsiä, Puumala sekä Kainuusta Hyrynsalmi ja Kuhmo. Savonlähtöisinä on pidetty Pohjois-Pohjanmaankin Kyllösiä.
.. artikkeli jatkuu, tämä kirja on lainattavissa mm. Kajaanin pääkirjastossa.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelussa voi katsoa sukunimen yleisyydestä ja käytöstä.
Se löytyy seuraavasta linkistä.
http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Sainio on Taivassalossa ja Halikossa tavattu sana, jonka merkitys on ’reki, ajoreki’ ja Satakunnassa saini *kirkkoreki, leveä reki’. Sanojen sisältyminen sukunimiin on kuitenkin epävarmaa. Kokemäellä on säilynyt tieto nimestä Saynyola vuodelta 1455 ja Haukiputaalla Sainio 1844, Pornaisissa 1898. Vuoden 1906 suurnimenmuuton yhteydessä nimeä on otettu käyttöön Suomen lounaisosissa, jonkin verran myös Itä-Suomessa. Sainioksi on nimensä muuttanut Sillberg Porissa 1876, Iivari Tampereella 1881, Jakobsson 1889, Karenius Askolassa 1893, Mariantytär Turussa 1896, Salonius Turussa 1897 ja Sonninen Tampereella 1900.
Miettunen ja Miettinen nimien alkuperästä on monta teoriaa. Saulo Kepsun väitöskirjan (1981) mukaan ne ovat pohjautuneet…
Hei,
Turun sanomat löytyvät mikrofilmattuina 17.1.1977 lähtien suoraan Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston uutistorilta, sitä vanhemmat mikrofilmit voi erikseen tilata varastostamme yhtä arkipäivää aikaisemmin soittamalla suoraan uutistorin palvelunumeroon 02-2620621. Samalla voit varata ajan mikrofilmin lukulaitteelle.
Meillä on myös mahdollisuus saada skannattua mikrofilmistä kuva suoraan esimerkiksi muistitikulle tai sähköpostiin liitetiedostoksi.
Mikrofilmien lukeminen ei maksa mitään, mutta tulosteet maksavat 30 senttiä per A4.
Sana Jaa on perua ruotsin kielestä ja sen käyttö eduskunnan äänestyksissä periytyy Ruotsin vallan aikana alkaneilta säätyvaltiopäiviltä, joiden historia ulottuu 1460-luvulle asti. Äänestyskäytännöstä Jaa–Ei säädettiin vuoden 1869 valtiopäiväjärjestyksen 59 §:ssä ja edelleen vuoden 1906 valtiopäiväjärjestyksen 65 §:ssä: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1906/19060026001. Nykyisin asiasta on säädetty eduskunnan työjärjestyksessä (40/2000): https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000040
Jaa-sanalla on yhtymäkohtia myös yleisesti vanhaan äänestystapaan. Säätyvaltiopäivien talonpoikaissäädyssä käytettiin huutoäänestystä. Jaa ja Nej (myöhemmin Ei) olivat helppoja huudettavia. Jaa:n sijasta Kyllä olisi taipunut…
Arkistolaitoksen VAKKA-tietokannasta löytyivät seuraavat kartat, joista voisi löytyä haettua tietoa:
E44; 15/8-17 Valli; N:o 15 Mäkelä, halkomiskartta ja -asiakirjoja 1899; E44c: 7/45-48 Valli, 0,2042 N:o 6 Mäkelä RN:o 6: 14-16, lohkominen 1920; E44c: 7/71-74 Valli; 0,1666 N:o 15 Mäkelä RN:o 15: 13-18, v.al.lohkominen 1923. Kartat kuuluvat sarjaan Maanmittaushallituksen uudistuskartat ja -asiakirjat Vaasan lääni. Kartat ovat käytettävissä mikrofilminä, joiden kaukolainausta voitte kysyä lähikirjastostanne.
Arkistolaitoksen www-sivut: http://www.arkisto.fi/, VAKKA-tietokanta: http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/EtuSivu.action
Et mainitse kysymyksessäsi, minkä runon suomennosta etsit.
Lahden runotietokannan mukaan Maya Angeloulta on suomennettu kaksi runoa antologiaan Maailman runosydän (toim. Hannu ja Janne Tarmio, WSOY, 1998). Runot ovat Minä nousen aina (Stil I Rise)ja Tule. Ja tule syliin (Come. And Be My Baby).
Valitettavasti muita suomennoksia Maya Angeloulta ei löydy minkään tietokantojen avulla. Syytä hänen suomennettujen runojensa vähyyteen lienee mahdotonta selvittää.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://mayaangelou.com/
ISBN tunnus hankitaan kaikille julkaisuille ISBN keskuksesta joka on Kansalliskirjastossa http://www.lib.helsinki.fi/julkaisuala/isbn/
Kustantajaa voit etsiä ISBN-keskuksen kustantajarekisteristä:
http://rinkka.helsinki.fi:7778/isbncodes/isbn_luettelot.runko.alkusivu
Kustantajatunnus on ISBN numerossa maatunnuksen 951 tai 952 jälkeen. Tunnuksen pituus vaihtelee kustannustoiminnan laajuuden mukaan, tilapäisissä julkaisuissa tunnus on 5-merkkinen.
Tietoa siitä, erottuuko omakustanne isbn-numerosta vai ei, ei löytynyt verkkosivuilta, joten lienee parasta tiedustella asiaa suoraan Isbn-keskukselta. Sähköpostiosoite on isbn-keskus@helsinki.fi.
On aivan mahdollista, että tuon kappaleen ruotsinkielisiä sanoja ei ole koskaan painettuna tai muuten julkaistuna ollutkaan. Internetistä sellaisten löytäminen olisi jo erikoista.
Parasta todella on tiedustella tekstin tekijältä itseltään. Teatterinjohtaja, ohjaaja Bengt Ahlforsin yhteystiedot löytyvät suoraan puhelinluettelosta (sekä Eniro että Fonecta, Helsingin seutu). Periaatteessa palvelumme ei välitä yksityishenkilöiden yhteystietoja, joten nyt puhelinluettelon kimppuun.
Pim, Pam ja Pom -kirjat on kirjoittanut hollantilainen Els Stam.
Nämä kirjat ovat ilmestyneet suomeksi vuonna 1978:
Pim, Pam ja Pom ja häijy noita
Pim, Pam ja Pom ja ilkeä jättiläinen
Pim, Pam ja Pom lentomatkalla
Pim, Pam ja pom rakentavat uuden talon
Kirjat löytyvät mm. Turun alueen Vaski-verkkokirjastosta
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro
Aino Räsäsestä löytyy tietoa seuraavista kirjoista ja lehtiartikkeleista: Airaksinen,Juhani: Helenoitten Helena : Aino Räsäsen elämäkerta, Karisto, Hämeenlinna, 1996 // Kotimaisia naistenviihteen taitajia : 100 vuotta rakkautta, BTJ Kirjastopalvelu, Helsinki, 1999 (tässä kirjasssa on kuva) // Sain roolin johon en mahdu : suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja, Otava, [Hki], 1989// Wahlforss, Jaana: Soita minulle, Helena! - tulkinta viihteen suosikin sisällöstä ja vastaanotosta, Sosiologia, 1989 ; 4 ; 276-285, 346-347 // Kirjailija Aino Räsäsen ihailija: Onhan minulla koko Helenan suku, 1981, Suomen kuvalehti, nro 23, s. 50-52//Pennanen, Eila:Aino Räsänen ja suomalainen rakkausromaani,1967,Parnasso vol. 17, s. 247-258//
