On aivan mahdollista, että tuon kappaleen ruotsinkielisiä sanoja ei ole koskaan painettuna tai muuten julkaistuna ollutkaan. Internetistä sellaisten löytäminen olisi jo erikoista.
Parasta todella on tiedustella tekstin tekijältä itseltään. Teatterinjohtaja, ohjaaja Bengt Ahlforsin yhteystiedot löytyvät suoraan puhelinluettelosta (sekä Eniro että Fonecta, Helsingin seutu). Periaatteessa palvelumme ei välitä yksityishenkilöiden yhteystietoja, joten nyt puhelinluettelon kimppuun.
Se on käännös saksankielisissä maissa tutusta sanonnasta "Da muss noch viel Wasser die Donau hinunterfließen". Englanniksi sama on "water under the bridge". Sanonnalla tarkoitetaan, että asiasta on mennyt jo aikaa, eikä sitä enää kannata murehtia tai sille ei enää voi mitään. LähteetUniversität Wien: Sprachenzentrum blog: https://sprachenzentrum.univie.ac.at/de/blog/artikel/vom-wasser-und-seinen-launenCollins Dictionary: Water under the bridge: https://www.collinsdictionary.com/dictionary/english/water-under-the-br…
Tarkoittamasi henkilö saattaa olla Martti Silvennoinen (1924-2002), joka oli radiodokumentin kehittäjä. Hän työskenteli Yleisradiossa ja teki 1950- ja 1960-luvulla matkareportaaseja eri puolilta maailmaa. Yksi hänen kuuluisimmista ohjelmistaan on Lambarenen lääkärin Albert Schweitzerin haastattelu nykyisen Gabonin alueella Afrikassa vuonna 1959. Hän teki muitakin ohjelmia Afrikasta. Ylen Elävässä arkistossa on joitakin hänen ohjelmiaan kuunneltavissa.
Lähteitä:
Martti Silvennoinen SKS:n Biografiakeskuksen Kansallisbiografiassa:
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/7544
Oinonen, Paavo: Äänet kertovat ja todistavat : teksti, konteksti ja materiaalisuus radiofeaturessa…
Suhtautuminen lähisukulaisten välisiin liittoihin on ollut historian aikana vaihtelevaa. Joissakin uskonnoissa lähisukulaisten välisiä liittoja on suvaittu, kuten varhaisessa juutalaisuudessa, buddhalaisuudessa ja zarathustralaisuudessa. Esimerkiksi ensimmäisen Mooseksen kirjan mukaan (1. Moos. 20:12) Abraham meni naimisiin sisarpuolensa Saaran kanssa. Joissakin uskonnoissa tällaiset liitot ovat taas olleet kiellettyjä.
Ilmeisesti jo varhaiset ihmiset tunnistivat sisäsiittoisuuden vaarat. On olemassa jonkinlaista todistusnäyttöä siitä, että varhaiset ihmiset pyrkivät välttämään lähisukulaisen kanssa pariutumista.
https://www.cam.ac.uk/research/news/prehistoric-humans-are-likely-to-have-formed-mating-networks-to-avoid-inbreeding…
Alla on kirjoja, jotka käsittelevät kuolemaa ja surua. Alinna oleva kirja on leskeksi jääneen muistelmateos. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
- Surutyö / Soili Poijula
- Surun työstäminen : toimintaohjelma kuoleman, eron tai muiden tunneperäisten menetysten työstämiseen / John W. James & Russell
Friedman
- Surun satuttamat : kertomuksia läheisen kuolemasta / Liisa Seppänen
- Suru ja surutyö / Elisabeth Kübler-Ross, David Kessler
- Jäljellä muisto : elämää puolison menettämisen jälkeen / [toimittanut] Tiina Laaninen
- Kun toinen on poissa : yksin jääneen selviytymisen keinot / Maijaliisa Dieckmann
- Meitä oli kaksi / Tuija Wuori-Tabermann
Kysyä voi mitä vaan. Rajat tulevat vastaan siinä, mihin pystymme kirjaston tietopalvelun puitteissa vastaamaan. Palvelun vastausperiaatteista ja muutakin tietoa löytyy infosta, https://www.kirjastot.fi/kysy/tietoa-palvelusta.
Siellä annetaan tällainen määritelmä: Kirjastojen tietopalvelun ydintehtävä on löytää sopivia tiedonlähteitä tiedonhakijalle. Antamamme vastaus on tietopalvelun ammattilaisen tekemä yhteenveto hänen löytämistään tiedonlähteistä. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun tehtävä ei ole kirjoittaa ja julkaista syventäviä tutkimuksia erikoisaiheista.
Erityyppiset lasit läpäisevät auringonsäteitä eri tavoin. Kvartsilasi läpäisee kaikki säteet. Tavallinen ikkunalasi suodattaa UVC- ja UVB-säteilyn pois (tämä pätee myös auton ja lentokoneen ikkunoihin). Hartsilaminoitu lasi suodattaa pois UVC- ja UVB-säteilyn sekä UVA-säteilyn aina 360-380 nm:iin asti. Parvekelaseihin käytetään usein kirkasta karkaistua lasia, joka yhden valmistajan antamien tietojen mukaan päästää UV-säteilystä läpi n. 53%. UV-säteilyn haittoja vastaan saattaa siis olla tarpeen suojautua myös paistateltaessa päivää lasitetulla parvekkeella.
Lähteet:
Matti Hannuksela, Hyvä, paha aurinko. Duodecim, 2006
https://lumon.com/fi/ukk
Suomalaiset kirjastot eivät maksa kokoelmaansa hankituista kirjoista enempää kuin yksityinen ostaja. Käytännössä ostohinnat ovat halvemmat kuin tavalliselle kuluttajalle, koska kirjastoille myönnetään suurista ostomääristä erilaisia alennuksia. Kirjojen hinnat eivät Suomessa muutenkaan sisällä mitään muodollista tekijänoikeusmaksua. Ne on luonnollisesti sisällytetty kirjan hintaan, mutta eivät ole eriteltävissä millään täsmällisellä tavalla.
Kirjan myyntihinnalla ei ole suoraa yhteyttä tekijänoikeuteen. Tekijänoikeudelliset sopimukset eivät normaalisti määritä kirjan myyntihintaa, vaan ainoastaan tekijän osuuden myyntituloista.
Minkä tahansa kirjaston kirjan saa kopioida yksityiseen käyttöön tekijänoikeuslain 12§:n perusteella. Opiskelu…
Kaikki hämähäkit tuottavat seittiä. Jopa ne, jotka eivät kudo verkkoa, käyttävät sitä moneen eri tarkoitukseen, kuten piilopaikan tai munakotelon valmistamiseen, saaliin käärimiseen tai varmuuslangoiksi. Pyyntijärjestelmien rakentaminen on vain yksi seitin käyttötavoista. Vain noin puolet hämähäkeistä kutoo verkkoja - puolet juoksee saaliinsa kiinni tai pyydystää ne yllättämällä. Selkärangattomista suurimpiin kuuluvat lintuhämähäkit kuuluvat viimeksimainittuun ryhmään.
Lähde:
Maailman eläimet. Selkärangattomat. Tammi, 1989
Runo sisältyy kokoelmaan Laulu laululta pois (ilm. v. 1966, tunniste 1022128X). Se löytyy myös kokoelmasta Tähänastiset runot (Otava 1984, ISBN 951-1-04674-8), s. 189.
Espanjan sisällissodasta on kirjoitettu ja suomennettu ainakin seuraavat romaanit:
Sansom, C. J. - Talvi Madridissa (Otava, 2010)
Cercas, Javier - Salamiin soturit (WSOY, 2003)
Pohjanmaa-aiheisia ja sinne sijoittuvia romaaneja on julkaistu hyvin monia. Kokosin listan romaaneista ja kirjasarjoista, joissa Pohjanmaa on pääasiallisena tapahtumapaikkana tai muuten selkeässä osassa.
Filppula, Jaska - Me ei oltu valtaosaa (Like, 2009)
Haapa-aho, Jari - Hengitä edes hiljaa (Kustannus HD, 2010)
Hemminki, Heikki - Nauru lakeudella (Karisto, 1985)
Hyry, Antti - Aitta (Otava, 1999)
Hyry, Antti - Uuni (Otava, 2009)
Härkönen, Anna-Leena - Juhannusvieras (Otava, 2006)
Istanmäki, Sisko - Liian paksu perhoseksi (Tammi, 2010)
Jukkala, Eerik - Pitkä matka…
Tom Kuusela on vastannut kysymykseen Helsingin Sanomien artikkelissa 23.12.2016.
Besiini muuttuu jähmeäksi - 50 asteisena ja kiinteäksi, kun lämpö laskee alle -200 asteiseksi. HS
Hajuhemmot (Stink Blasters) olivat Morrison Entertainment Groupin (MEG) vuonna 2003 markkinoille tuoma tuote. Päävastuulliseksi niiden kehittämisessä voitaneen nimetä Joe Morrison, jonka muihin saavutuksiin leikkikaluteollisuudessa lukeutuvat esimerkiksi He-Man ja Masters of the Universe -hahmot.
http://www.megtoys.com/stinkblasters/pressroom/archived/SB_Launch.pdf
http://community.seattletimes.nwsource.com/archive/?date=20031116&slug=stinkblasters16
Tiehallinnolla on yleisohjeet liikennemerkkien käytöstä. Kohdassa 2B-3 liikennemerkkien koosta sanotaan seuraavasti: Liikennemerkkejä on kolmea kokoa: suurikokoisia, normaalikokoisia ja pienikokoisia. Yleensä käytetään normaalikokoisia liikennemerkkejä. Pienikokoisia liikennemerkkejä voidaan käyttää muusta liikenteestä erillään olevilla kevyen liikenteen väylillä. Pienikokoisia liikennemerkkejä voidaan lisäksi käyttää taajamissa kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa ympäristössä ja asuntoalueilla. Edellytyksenä on, että tie on enintään kaksiajokaistainen ja nopeusrajoitus on alle 50 km/h. Suurikokoisia liikennemerkkejä voidaan käyttää moottori- ja moottoriliikennetiellä sekä niihin liittyvillä tietyömailla...."
(http://alk.tiehallinto.fi/…
Sortovuosista on Suomessa kirjoitettu paljon sekä historiallisesta että yhteiskunnallisesta näkökulmasta, ja monissa teoksissa varmasti viitataan myös aikalaisten kirjoittamiin teksteihin ja ilmauksiin.
Tässä on listaa sortovuosia käsittelevistä tietokirjoista ja tutkimuksista:
Ala, Juha - Suomi-neito ja suojelusikä : sortovuosien psykohistoriaa (Gaudeamus, 1999)
Jussila, Osmo - Suomen suuriruhtinaskunta : 1809-1917 (WSOY, 2004)
Kansa kaikkivaltias : suurlakko Suomessa 1905 (Teos, 2008)
Klinge, Matti - Keisarin Suomi (Schildt, 1997)
Kolu, Ere - Aktivisti : salaista sotaa Venäjän varjossa (Tammi, 2005)
Kuriton kansa : poliittinen mielikuvitus vuoden 1905 suurlakon ajan Suomessa (Vastapaino, 2009)
Laine, Jermu - Mistä on vaiettava... siitä…
Lasten ei ole tarkoitus seikkailla pornografisilla sivuilla kirjastoissa. Henkilökunnan tulisi puuttua siihen. Pahoittelen, että näin ei tapahtunut sinun vieraillessasi kirjastossa.
Asiakaskoneiden käyttöä valvoo ohjelmisto, jonka avulla on mahdollista rajoittaa ikärajan avulla lasten koneidenkäyttö lastenosaston työasemille. Näiden työasemien sijoittelussa on otettu huomioon henkilökunnan mahdollisuus pitää silmällä lasten koneenkäyttöä. Lastenkirjastonhoitajat opettavat lapsille vastuullista netin käyttöä: Kirjastoissa on ollut tilaisuuksia myös vanhemmille, joissa opastetaan vanhempia lasten netin käytön valvomisessa. Suomalaiset koululaiset viettävät iltapäivisin paljon aikaa ilman valvontaa. Kirjastoissa pidetään tärkeänä, että…
Kysymyksessä esitettyä tekstikatkelmaa ei sellaisenaan löydy mistään muumikirjasta - "lainaus" on peräisin kahdesta erillisestä lähteestä.
Katkelman alkuosa on kirjasta Vaarallinen juhannus (Laila Järvisen alkuperäinen suomennos), kohtauksesta, jossa Muumimamma on kattanut iltateen uuteen kotiinsa hämmentävässä teatterilaivassa: "- Täällä on paljon sellaista mitä ei voi ymmärtää, Muumimamma sanoi itsekseen. Mutta miksi kaiken sitten pitäisi olla ihan samanlaista kuin se aina tavallisesti on?"
Loppu taas on peräisin Muumipapan muistelmista kirjassa Muumipapan urotyöt (jälleen Laila Järvisen alkuperäisen suomennoksen mukaan), sen neljännestä luvusta, "jossa kertomus valtameripurjehduksestamme huipentuu suurenmoiseen myrskynkuvaukseen ja…
Valitettavasti kirjastoissa ei ole saatavilla valmiita tilastoja eri kirjallisuuslajien lainausluvuista. Yksittäisten teosten kohdalla sen voisi kyllä työläästi laskea, mutta kattavaa genretilastointia ei ole. Näppituntumalta voi kyllä sanoa, että fantasiakirjallisuus on erittäin suosittua ja luettua. Fantasiakirjallisuutta luetaan paljon niin nuorten kuin aikuistenkin keskuudessa. Usein sama kirja on saatavilla isoissa kirjastoissa niin nuorten kuin aikuistenkin osastolla.
Voit tehdä pienimuotoista tilastollista tutkimusta itse. Kokeile aineistohaku Plussaa http://www.libplussa.fi . Laita nimekekenttään tutkimasi kirjan nimi, esim. Hopeinen nuoli. Tarkistamalla kirjan saatavuustiedot voit nähdä, kuinka monta kappaletta kyseistä kirjaa on…
Kaloilla ei ole silmäluomia, joten ne eivät voi sulkea silmiään eivätkä näin ollen myöskään räpytellä niitä.
http://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/nukkuvatko_kalat_koskaan
Etsitty kirja on Metsäkoulu : iloinen kuvakirja pikkuväelle (WSOY, 1952). Kuvat piirsi Fritz Baumgarten, runot kirjoitti Albert Sixtus ja suomensi Hannes Korpi-Anttila.
