Kollegat ehdottivat, että kyseessä voisi olla Markku Ropposen Otto Kuhala-sarja.
Voit lukea Kuhala-sarjasta alla olevasta linkistä Kirjasampoo.
Markku Ropponen ja Otto Kuhala -sarja Kirjasammossa
Erichsenin kuppivenytyskoetta käytetään metallilevyjen ja
-nauhojen venytysmuovattavuuden arvioimisessa. Kuppivenytyskoetta kuvataan standardissa SFS-EN ISO 20482. Tämä standardi on Lahden kaupunginkirjastossa, ja siinä kuvataan kuppivenytyskokeen periaate. Nettiosoitteesta http://www.google.com löytyy hakusanoilla Erichsen cupping test englanninkielisiä sivuja, joissa kerrotaan erityyppisistä laitteista joilla kuppivenytyskoe voidaan suorittaa.
Hei! Ota heti yhteyttä siihen kirjastoon, jonne olet kirjan palauttanut. Jyväskylän kaupunginkirjaston yhteystiedot löydät täältä:
http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/aukiolo
Mitähän Balkanin sotaa mahdat tarkoittaa? WSOY:n Facta Tietopalvelu ketoo Balkanin sodista seuraavaa:
Balkanin sodat, Turkin ja Balkanin kristittyjen valtioiden väliset ja Balkanin valtioiden keskinäiset sodat 1912–13, joissa Balkanin valtiot jakoivat Turkin Euroopan-puoleiset alueet suurvaltojen valvonnassa.
Ensimmäinen Balkanin sota koski lähinnä Makedonian jakamista. Traakiassa bulgaarit voittivat turkkilaiset, Makedoniassa serbialaiset löivät vihollisen, ja lännessä kreikkalaiset etenivät Janinaan (Ioanninaan). Suurvaltojen välityksellä solmittiin aselepo 1912 ja rauha 1913. Turkin Euroopan-puoleista osaa rajoitettiin niin, että se käsitti vain Konstantinopolin ja alueen siitä länt. Enoksesta Midiaan ulottuvalla linjalla. Kreikka ei…
Täysin kuvausta vastaavaa kirjaa en valitettavasti löytänyt.
Lähimmäksi osui Ursula Aspegrenin Vempelikeetus ja tasapaksut (Tammi, 1948), jonka sisällöstä Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta kertoo näin: "Yhteiskoulun kolmasluokkalaiset Eeva ja kertomuksen minä päättävät perustaa yhdessä Mairen ja Ainon kanssa Vempelikeetus-nimisen kerhon, jonka yksi säännöistä on se, että erottamisen uhalla ei saa olla poikien (tasapaksut) kanssa tekemisissä tai seurustella eli olla poikamallu. Sääntöihin kirjataan muun muassa, että kerhon tarkoituksena on estää tasapaksujen kepposten onnistuminen, tehdä yksi hyvä työ salaa päivässä ja seikkailla. Tasapaksuista etenkin Salamanteri (Santeri) ja Herodes (Yrjö) aiheuttavat minäkertojalle ja Eevalle…
Uni tulee ulkoa -laulun nuotit ja sanat löytyvät nuottikokoelmasta: "Tuuti lasta : 35 kauneinta kehtolaulua". Nostoväkinäyttämö: Hölmöläisiä -LP-levyltä löytyy kappale äänitteenä.
Tuija Lehtisen kirjojen kustantajan Otavan syksyllä ilmestyvien kirjojen luettelossa ei ole mainintaa että www.liisanblogi.net olisi saamassa jatko-osaa. Tuskin siis sellainen ilmestyy ainakaan tänä vuonna.
Liisa Virtasen (Lehtisen romaanin päähenkilön) kuulumisia voi kyllä seurata netistä Liisan blogista, osoite www.liisanblogi.net
Zacharias Topeliuksen (1781–1831) satujen saksannoksia on luettavissa ainakin seuraavissa teoksissa:
Finnländische Märchen (useita painoksia)
Das Wichtelmännchen in der Burg Turku (Tomtegubben i Åbo slott, 2002)
Das Wichtelmännchen im Åboer Schloss (1977)
Walters Abenteuer : Lausbubengeschichten aus dem Land der Wälder und Seen (Walters äventyr, saks. Gisbert Jänicke, kuv. Maija Karma, 1988)
Kleiner Lappe Sampo : ein Lappenmärchen (Sampo Lappelill, 1986)
Die grosse Reise des kleinen Lutz (Lasse Liten, 1966)
Märchen und Erzählungen für Kinder : von Zacharias Topelius (Sampo Lappelill ; Adalminas perle ; Von dem Sommer, der nie kam ; Der Himbeermade ; Der Barmherzige ist reicht ; Walthers Abenteuer ; Der…
Valitettavasti en löytänyt nimen Heliste alkuperää mistään lähteestä. Mikäli se on vain lyhentymä muodosta Helisten, se on muotoutunut sukunimestä Hellsten. Voit kysyä nimen alkuperää Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnasta. Heliste-nimen esiintymistä voit lukea Sukunimi-infosta.
Lähde Helisten-nimen alkuperästä: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)
Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnan kysymyslomake: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/nimineuvo…
Edelleenkin eräpäivätiedotteet lähetetään kaksi päivää ennen eräpäivää niille, jotka ovat valinneet ilmoitustavaksi sähköpostin.
Tiettävästi viime aikoina eräpäivätiedotteiden lähettämisessä ei ole ollut häiriöitä. Jos nyt jostakin syystä niin olisi kuitenkin ollut, sinun kannatta keskustella asiasta kirjastossa palauttaessasi lainojasi.
Kannattaa myös tarkastaa HelMet-ohjeiden mukaan, ettei sähköpostisi ole estänyt postin tuloa. Tässä ote ohjeista:
Kirjaudu Omiin tietoihisi ja napsauta painiketta Muuta yhteystietojasi. Valitse haluamasi ilmoitustapa kohdasta Haluan, että kirjasto lähettää ilmoitukseni postitse / sähköpostitse. Lisää tarvittaessa sähköpostiosoitteesi ja napsauta painiketta Jatka.
Jos valitset ylemmän vaihtoehdon, saat…
Maksettavan veron määrän voi tarkistaa ottamalla yhteyttä Verohallintoon. Tietoa maksettavasta verosta on Verohallinnon sivulla. Palvelunumerot ja chat-palvelu löytyvät Verohallinnon yhteystiedoista.
Teoksessa Ajatuksia jälleensyntymisestä (Karisto, 1994) käsitellään jälleensyntymistä monenlaisista näkökulmista. Esimerkiksi Gunnar af Hällströmin artikkelissa ”Reinkarnaatio-oppi varhaiskristillisyyden valossa” kerrotaan, että antiikin Kreikan filosofeilla oli jälleensyntymistä sivuavia ajatuksia, esimerkiksi Platonin ajatus sielun siirtymisestä uuteen ruumiiseen.
Myös varhaiskristillisissä ajattelijoissa oli jälleensyntymiseen uskovia, esimerkiksi gnostikko Basilides, joka vetosi af Hällströmin mukaan kohtiin 5 Moos 5:9b ja Room. Yksi peruste oli se, että jotkut pitivät Jeesusta uudelleen syntyneenä profeetta Eliaana. Merkittäviä jälleensyntymän kannattavia olivat myös Origenes ja manikialaiset, joiden opit keisari Justinianis I pyrki…
Kyseessä taitaa olla Mary Nortonin kirja Kätkijät taivaalla. Alkuperäinen englanninkielinen nimeke on The Borrowers afield ja ruotsinkielinen käännös Lånarna i luften.
Suomen kansallisbibliografian, Fennican, mukaan Viola Renvallin runokokoelmia ei ole käännetty suomeksi. Ainut häneltä suomennettu teos on "Jeesuksen elämä" 1948, joka lienee sijoittuu raamatunhistorian alueelle. Koska kirjaa ei ole kaupunginkirjaston kokoelmissa, en valitettavasti voinut tarkistaa sen siältöä.
Tiedonhaku artikkeliviitetietokannoista (Kati ja Aleksi) ei myöskään tuottanut tulosta. Jos hänen runojaan on käännöksinä vanhoissa kirjallisuuslehdissä,
ainut tapa löytää ne on selata lehtiä. Käännöstä voi kysyä myös Svenska litteratursällskapet i Finland-seurasto puh. 61877454
Inarilainen kollega ehdotti, että kyseessä voisi olla runo nimeltään Lasisilmät, löytyy ainakin Pieni
aarreaitta III (Runoaitta) s. 85.
Pohjanmaalla kaukaisella
asui vanha eukkonen... Toinen ehdotus olisi Minna Kron Silmälasit, joka löytyy Kotipiirin kirjasta (Otava 1910).
Claes Anderssonin runon Kesät me muistimme, aina kesät (Det var somrarna vi mindes kokoelmasta Tillkortakommanden, 1981) voit lukea teoksista Vuoden viimeinen kesä : runoja vuosilta 1962 - 84 ja Runoja meren pohjalta : runoja vuosilta 1962-1993. Runon on suomentanut Pentti Saaritsa.
https://finna.fi/Record/keski.18059?sid=2999612319
https://finna.fi/Record/keski.165787?sid=2999612319
Elias-nimen tausta on uskonnollinen. Alun perin nimi tulee heprean Elijah-nimestä, joka tarkoittaa ”Jahve on Jumalani”. Elias on Elijah-nimen kreikkalainen vastine. Tunnetuin tämänniminen suomalainen on Kalevalan kokoaja ja suomen kielen kehittäjä Elias Lönnrot (1802-1884). Elias on ollut Suomessa almanakassa jo 1700-luvulla. Elias Lönnrotin syntymäpäivälle 9.4. nimi siirrettiin vuonna 1929. Samaan aikaan vietetään myös Mikael Agricolan päivää, sillä hän kuoli 9.4. vuonna 1557. Huhtikuun yhdeksäntenä vietetään siis suomen kielen päivää ja se on liputuspäivä.
Elias oli tavallinen nimi jo keskiajalla. Erittäin suosituksi nimi on tullut 2000-luvulla. Se on suosittu Suomessa sekä suomenkielisten että ruotsinkielisten poikien nimenä. Myös…
Kaikki Helsingin kaupungin kesätyöpaikat haetaan helsinkirekry.fi-sivuston kautta. Haussa on kesäksi kirjastoapulaisen paikkoja 16-17-vuotiaille. Valitse ammattialaksi Kirjasto-, nuoriso-, liikunta ja kulttuurialan tehtävät:
https://www.hel.fi/rekry/fi/
Kyllä täällä silloin tällöin luodaan parisuhteitakin, ei varmaankaan sen useammin kuin muillakaan työpaikoilla, muttei kai harvemminkaan. Mitään tilastoja tästä ei liene tehty. Työnantajalla sinänsä ei ole mitään erityistä suhtautumistapaa asiaan enkä usko, että parisuhteet kirjastossa herättävät sen kummempaa suhtautumista. Iloinen asiahan se on, jos ihmiset löytävät toisensa ja onhan siinä sitten vähän puheenaihetta joksikin aikaa.
