Ainakin Ylellä on esitetty viime vuosina muun muassa seuraavat australialaiset televisiosarjat:Rakkautta ja jälkikasvua (Offspring)Offspring (TV series) - WikipediaKotiin takaisin (A Place to Call Home)Kotiin takaisin – australialainen draamasarja alusta asti, rakastettu sukutarina valloitti suomalaiset – Yle TV1 – yle.fiSydänlääkärin syöksykierre (A Heart Guy)Sydänlääkärin syöksykierre – australialainen draamasarja uraohjuksen elämänmuutoksesta – Yle TV1 – yle.fiKimppakämppä Kimppakämppä – australialainen draamakomedia viiden sinkun päähänpistosta – Yle TV1 – yle.fiKaksi sinkkua ja Colin (Colin from Accounts)Kaksi sinkkua ja Colin -komediasarja sijoittuu SydneyynRakkauden ja häpeän hedelmät (Love Child)Australialaissarja Rakkauden ja…
Pellervo-seuran talonpoikaisromaanikilpailun v.1945 voitti Hilja Valkeapää teoksella Talo puiden varjossa. Martta Haatanen sijoittui toiseksi ja kolmannen sijan jakoivat Urho Karhumäki ja Viola Kuoksa. Toivo Pekkasen kirjoittama yhteenveto kilpailuun lähetetyistä käsikirjoituksista ja voittajaromaanien esittelyt löytyvät Pellervo-lehdestä 23-24/1945. Samassa lehdessä on myös voittajan haastattelu.
Verkkomatrikkelia Viron kuvataiteilijoista ei löytynyt. Kunstikeskus.ee:n sivuille http://www.kunstikeskus.ee/info/info_set_inimesed.html on koottu taiteilijoiden kotisivuja.
Muita taiteilijoita koskevia linkkejä löytyy esim. sivuilta
http://www.einst.ee/Ea/links.html
http://www.overart.com/
http://www.art.ee/
Painettuna löytyy Espoon ja Tampereen kaupunginkirjastoista matrikkeli
Eesti kunsti ja arhitektuuri biograafiline leksikon. – Tallinn, 1996.
Sun on mun sydämmein tai alkukielellä Dein ist mein ganzes Herz on operetista Hymyn maa, tai Das Land des Lächelns ja nuotit löytyvät ainakin teoksista Uusi kultainen laulu-kirja, ISBN 951-625-646-5 sekä Suuri toivelaulukirja, osa 4, ISBN 951-643-668-4.
Teatterin tiedotuskeskuksen (TINFO) ja Teatterimuseon ylläpitämästä ILONA-tietokannasta voit hakea listan Minna Canthin näytelmän Työmiehen vaimo esityksistä. ILONA-tietokannassa ovat Suomen ammattiteattereiden esitykset 1800-luvulta tähän päivään.
http://ilona.tinfo.fi/default.aspx?lang=fi
http://ilona.tinfo.fi/esitys_lista.aspx?lang=fi
http://ilona.tinfo.fi/esitys_lista.aspx?lang=fi&p=2
Tuorein esitys näyttäisi olleen keväällä 2014 teatteri Avoimissa Ovissa Helsingissä.
Elokuvaa Canthin näytelmän pohjalta ei ole tehty.
Nailoniset sukkahousut yleistyivät Suomessa 1960-luvulla, mutta villaisia ja muita kudottuja sukkahousuja on ollut käytössä jo ennen sitä. Finnasta löytyy kuvia 1940-luvulta, joissa naisilla ja lapsilla sanotaan olevan jalassa sukkahousut. Myös mm. 1920-1930-luvun lehdissä on mainoksia sukkahousuista. Sota-aikaan on siis ollut käytössä jonkinlaisia sukkahousuja. Alla linkkejä, joista voit tutustua valokuviin, sukkahousujen historiaan ja aiempaan vastaukseen tässä palvelussa.LinkitKysy kirjastonhoitajalta: Oliko Karjalan lapsilla sota-aikana sukkahousuja? https://www.kirjastot.fi/kysy/luin-mirja-maen-monin-tavoin?language_content_entity=fiYle: Sarkahousut, sukkahousut, salihousut... https://yle.fi/a/3-9584482Kaleva: Yhdenkoon vallankumous…
Se mahdollisuushan on jo Helmetissä. Lainaaja voi valita lainaushistorian käyttöönsä, jolloin sinne tallentuu lainattu materiaali. Kun haluaa, voi lopettaa lainaushistorian käytön. Lainatut nimekkeet eivät näy esim. meidän virkailijakoneilla, ainoastaan lainaajalle itselleen
Helmetin kautta. Päästäksesi Helmetin kautta omiin tietoihin tarvitsee tuon nelinumeroisen tunnusluvun eli pin-koodin. Jos sitä ei vielä ole, sen saa käyttöön kirjastosta,kun on henkilöllisyystodistus mukana.
Ratahallintokeskuksen #link::f5da4533-71e1-465e-83de-a6504bed60d7::http://www.rhk.fi/::linkend# nettisivuilla sanotaan:
Radalla luvatta liikkuminen on kielletty. Liikkuminen rautatiealueella, kuten esimerkiksi ratapihalla tai ratapenkalla on aina luvanvaraista. Muusta kuin virallisesta radan ylityskohdasta radan ylittäminen on ehdottomasti kielletty. Asiaton oleskelu ratapiha-alueella, ratalinjalla, rautatiesillalla tai rautatietunnelissa, jotka eivät ole yleisön käytettävissä on kielletty ja rautatielain 68§:n mukaan voidaan rangaista rautatielainsäädännön rikkomisesta sakkoon.
www.rhk.fi/ymparisto_ja_turvallisuus/turvallisuus/rataverkolla_liikkumi…
Rautatielaissa 29.6.2006/555 todetaan pykälässä 68:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/…
Isopandasta löytyy tietoa mm. seuraavista kirjoista:
Jin, Xuqi: Jättiläispanda
Kodin uusi eläinkirja: nisäkkäät: suuret kasvissyöjät
Maailman uhanalaiset eläimet: nisäkkäät 2.
Netissä isopandasta kerrotaan osoitteessa http://www.nalle.to/karhut/panda.html
Anna-Leena Härkösen sivumäärältään pienin kirja on runoteos Jos joku kysyis multa : lauluja, jossa on 59 sivua. Toiseksi vähiten sivuja on kirjassa Palele porvari ja muita kirjoituksia : 112 s. Viimemainittu on kokoelma pakinatyyliin kirjoitettuja tekstejä, jotka ovat alunperin ilmestyneet Anna- ja Image-lehdissä vuosina 2004-2006.
Härkösestä saa tietoa esim. seuraavista kirjoista:
Kotimaisia nykykertojia 1-2,
Saaristo, Helena : Suomalaisia nykykertojia,
Tarkka, Pekka : Suomalaisia nykykirjailijoita.
Tietoa Anna-Leena Härkösestä on kysytty usein ennenkin. Aiempia vastauksia pääsee selaamaan sivun http://www.kirjastot.fi/ kautta. Valitse vasemmalta Kysy kirjastonhoitajalta vastausten arkisto ja kirjoita kirjailijan nimi Etsi arkistosta -…
Tontto-sanan selkeää selitystä emme ole onnistuneet löytämään. Kysymyksenne viitannee Uudenkaupungin Pyhämaassa sijaitsevaan uuteen Tontonmäen asuntoalueeseen? Leena Räisäsen v. 1971 tekemässä folkloristis-uskontotieteellisessa tutkimuksessa "Pyhämaan Kettelin perinteestä" on s. 16 kartta, jossa ko. alue on nimetty Tontunmäeksi ja myös mm. seuraavalla sivulla käsitellään Tontunmäkeen paikannettua perinnettä. (Ko. julkaisu on luettavissa mm. Uudenkaupungin kirjastossa).
Etymologisessa sanakirjassa Suomen sanojen alkuperä 3 tontto-sanaa ei mainita. "Tontti, tonttu, tontta" selitetään sanoilla maapalsta, kiinteistö, rakennuksen perustus, tonttimaa, talonpaikka. "Tonttu, tontta, tontti" selitetään myös sanoilla haltija,tomppeli, tyhmä ihminen…
Hei,
Säätyvallan eli vapauden ajasta löytyy tietoa monista Suomen historia –teoksista. Meiltä Lumme –kirjastoista löytyy esim. Suomen historia 4: Vapauden aika, kustavilainen aika, kansanelämää 1700-luvulla, jonka ovat toimittaneet Yrjö Blomstedt, Paula Avikainen, Erkki Pärssinen ja Ilkka Mäntylä.
Muita teoksia ovat esim. Murtuva säätyvalta, jonka on kirjoittanut Heikki Ylikangas, Gunnar Suolahden kirjoittama Elämää Suomessa 1700-luvulla ja Jouko Nurmiaisen väitöskirja Edistys ja yhteinen hyvä vapauden ajan ruotsalaisessa poliittisessa kielessä (Bibliotheca historica 122. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura).
Saat enemmän aiheeseen liittyvää kirjallisuutta esim. lumme.finna.fi –sivuilta laittamalla hakusanaksi vapauden aika ja…
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.asp löytyy hakusanalla puukaasu neljä vastausta häkäpönttöautoja koskeviin kysymyksiin. Niissä mainitaan R. Boijerin kirja Puukaasu autoissa vuodelta 1940, Pasi Ristimäen kirja Puukaasuttimen uudet käyttökohteet (1997) ja Simo-Pekka Parmalan kirja Puukaasu moottoriajoneuvojen polttoaineena (1980), joita löytyy myös maakuntakirjastoista. Yliopistojen LINDA -tietokannassa on lisäksi useita eri merkkisten puukaasuttimien ohjekirjoja lähinnä 1940 -luvulta, mutta niiden kaukolainaus saattaa olla vaikeampaa. Teknillisen korkeakoulun kokoelmatietokannasta löytyi kirja Kurki-Suonio, Ilmari: Puukaasun käyttö dieselmoottoreissa : Teknillisen korkeakoulun…
Löytyy varmasti.
Jos omassa kirjastossa ei ole riittävästi valikoimaa voit tilata kirjoja muista kirjastoista. Esim. Heili-kirjasoissa voit varata aineistoa verkkokirjaston kautta tai missä tahansa Heili-kirjastossa kirjautumalla sisään omilla tunnuksillasi. Kirjaston omista kokoelmista varaaminen ei maksa mitään. Jos jätät varauksen noutamatta tai perumatta ennen noutoajan päättymistä, se maksaa 1,5 euroa.
Valehtelevat viettelijät sarjaa muistuttaa vanhempi Sweet Valley High -sarja. Sen on kirjoittanut Kate Williams. https://heili.finna.fi/Search/Results?lookfor=%09+William%2C+Kate&type=AllFields&dfApplied=1&limit=20
Vampyyrejä vilisee esim. P. C. ja Kristin Castin kirjoissa. https://heili.finna.fi/…
Juri Nummelinin ja Elina Teerijoen Eemu, Ukri, Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä näkee erisnimen Hymmi versiona nimestä Hymni, joka tulee kreikan sanasta 'hymnos'. Kilpailevia selityksiä sanalle en onnistunut löytämään.
Helsingin urheiluhallien liikuntapaikoissa ei ole erillisiä uimavuoroja muslimitaustaiselle naisväestölle. Yrjönkadun uimahallissa Helsingissä miehillä ja naisilla on omat erilliset uintivuoronsa. Hallissa on perinteisesti uitu alasti, mutta uima-asun käyttö on ollut sallittua vuodesta 2001.
Lähde: https://www.google.com/search?rls=com.microsoft:fi-FI&q=helsingin+uimahallit&npsic=0&rflfq=1&rlha=0&rllag=60179059,24929562,1542&tbm=lcl&ved=2ahUKEwiGmvuIlpblAhWIxMQBHf1DA_oQjGp6BAgKEDw&tbs=lrf:!2m1!1e2!2m1!1e3!3sIAE,lf:1,lf_ui:2&rldoc=1#rlfi=hd:;si:107549101948292786;mv:[[60.281656899999994,25.158165399999998],[60.1511272,24.8457044]];tbs:lrf:!2m1!1e2!2m1!1e3!3sIAE,lf…
Shakespeare kirjoitti Hamletinsa 1600-01. Hänen kirjallinen tuotantonsa voidaan jakaa viiteen vaiheeseen, joista Hamlet edustaa neljättä, suurten tragedioiden kautta. Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta löytyy kuusi kirjaa ja yksi kasetti - kaikki englanninkielisiä - jotka käsittelevät Shakespearen Hamletia. Suomeksi voit lukea Hamlet-tulkintaa ainakin maailankirjallisuuden historiaa käsittelevästä Kansojen kirjallisuudesta (osa 3). Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta löytyy lisää viitteitä Hamletia käsittelevistä kirjoista.
Kuningatar Elisabet I käsitteleviä suomenkielisiä romaaneja ovat ainakin Victoria Holtin Kuningattaren varjossa (1973), Ursula Pohjolan-Pirhosen Neitsytkuningatar ja rakkaus (1968) ja Scott Walterin Kenilworth (suom. 1912), englanninkielisiä esim. Evelyn Anthonyn Elizabeth (1992) ja Rosaline Milesin I Elizabeth (2001)
Suomenkielisiä elämäkertoja en onnistunut löytämään. Englanninkielisiä ovat esim. Alison Weirin Elizabeth the Queen (1999), B. W. Beckingsalen Elizabeth (1963), Edith Sitwellin Fanfare for Elizabeth (1947) ja J. E. Nealen Queen Elizabeth (1934).
Elisabet I:stä on myös elokuva: Shekhar Kapurin Elisabet (2000), joka on hankittu muutamaan kirjastoon.
Tekijänoikeuskysymykset ovat todella vaikeasti tulkittavia. Yleisperiaatehan on, että tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta sen vuoden päättymisestä, jona kirjailija kuoli. Mutta yksittäistapaukset voivat poiketa tästä. Tekijänoikeuden piirissä ovat myös kääntäjät.
Tekijänoikeuslaki:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
Onkin varmasti viisainta kysy neuvoa Opetusministeriön Tekijänoikeusneuvostolta. Kuka tahansa voi pyytää neuvostolta lausunnon ja lausuntopyyntö voi olla vapaamuotoinen.
http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeusneuvosto/?lang=fi
Lisätietoja:
Tekijänoikeusneuvoston sihteeriltä, hallitussihteeri, OTK Marko Rajaniemi, etunimi.sukunimi@minedu.fi
Yhteystiedot:
Tekijänoikeusneuvosto
Opetusministeriö
PL…
Sinun kannattaa olla yhteydessä Helsingin kaupungin Sisätilojen tuholaiset -sivustoon. Sivustolla on tunnistuskuvia erilaisista tuholaisista ja ohjeita niiden torjumiseksi. Jos tarvitset lisäohjeita, ota yhteys sivulla mainittuun asumisterveysneuvontaan (puh. 09 310 15000 (ma, ke–to: klo 9–12, ti klo 9–15).
Sisätilojen tuholaiset:
https://sisatilojentuholaiset.fi/
