Kaikki lainat uusiutuvat automaattisesti sulkemisaikana.
Myös ne joista on varauksia, uusintakerrat täynnä tai jotka ovat bestsellereitä.
Voit uusia lainasi itse Helmet-sivuilla, jos kyse on normaaleista uusimisista.
Nekin hoituvat automaattisesti, jos et muista tehdä itse uusimista.
Ajankohtaista tiedotusta voi seurata Helmetin etusivulta. https://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseiset VHS-kasetit on poistettu kokoelmasta. Niissä oli melko suuret lainausluvut, joten laatu oli ehkä kärsinyt tai ehkä ne olivat menneet epäkuntoon.
Kirjasto ei enää hanki VHS-kasetteja. Kaikki elokuvat hankitaan nykyään dvd:nä. Poistettu elokuva voidaan hankkia uudestaan kirjaston kokoelmaan vain dvd:nä.
Espoon kaupunginkirjastolle voi esittää hankintatoivomuksia tämän linkin kautta: https://www.webropol.com/P.aspx?id=162676&cid=25286451
Kyseinen kirja on ilmestynyt jo vuonna 2001, mutta sen pitäisi olla vielä tilaamalla saatavana, eikä hintakaan nouse päälle kahden kympin. Suosittelen kuitenkin, että teet asiasta konkreettisen ehdotuksen siihen kirjastoon - ilmeisesti Hämeenlinnan -, johon toivot kirjan tulevan hankituksi. Hämeenlinnan hankintaosasto ei välttämättä seuraa Kysy kirjastonhoitajalta -palvelua sillä silmällä.
Henkilökohtaisen tarpeesi voit hoitaa nopeimmin pyytämällä kirjaa kaukolainaksi oman lähikirjastosi kautta. Esimerkiksi HelMet-kirjastoissa sitä on muutamia kappaleita hyllyssä vapaanakin, Tampereen ainoa kappale oli juuri äsken lainassa.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Pohjoismaisen tontun perushahmon loi ruotsalainen taiteilija Jenny Nyström. Nyströmin tontut olivat pukeutuneet pohjoismaalaisen talonpojan perinteelliseen kansanasuun. Ensimmäisissä värillisissä tonttukuvissa hiippalakki oli punainen ja puku harmaa tai vihertävä.
Varmimmin tontun tuntee päähineestä. Pitkä, suippopäinen myssy eli hiippa on tonttujen - ja katolisten piispojen - virkalakki. Hiippa on vanha myssyn malli. Antiikin Roomassa suippenevaa fryygialaismyssyä käyttivät vapautetut orjat. Keskiaikainen porvarin hiippa muistutti pikkulapsen kypärämyssyä, 1300-luvun aatelismies kietaisi pitkän myssynkärjen leukansa alta pään päälle. Ranskan vallankumouksen tunnusvaatteeksi nousi fryygialaismyssy, joka somistettiin…
Kielitoimiston mukaan oikea muoto on "alta sillan", missä silta tarkoittaa lautalattiaa. Tontut siis tulevat lattian alta
https://www.kielikello.fi/-/hyvaa-joulua-kielitoimistosta-
Kirjaston sarjakuvatuntija ehdotti seikkailua nimeltä Mustan kristallin metsästys. Se on julkaistu Aku Ankan taskukirjan numerossa 280 vuonna 2003.Juonta on kuvailtu näin:
Aku, Mikki ja Hessu pelaavat Tyrmiä ja tyranneja -roolipeliä; Aukusti-ritarin, Mikael-seikkailijan ja Hesuvius-velhon seikkailu keskiajan Mustaa kristallia etsimässä sujuu noppaa heittämällä ja välillä tosielämän suuremmissa kolhuissa poukkoillessa.
Tilastokeskuksen Joukkoviestimet 2006 -kirjan mukaan Suomessa julkaistiin vuonna 2005 lähes 13 700 nimekettä. Se on 16 prosenttia enemmän kuin vuonna 2000. Julkaistavien kirjojen määrä on lisääntynyt jo pitkään. Yhtenä syynä kasvulle on taitto- ja painotekniikan kehittyminen. Sen takia tuotannosta on tullut edullisempaa, mikä taas laskee julkaisukynnystä. Luvussa ovat mukana sekä varsinaiset kirjat (yli 48 sivua) että pienpainatteet (5-48 sivua). Varsinaisten kustannusyritysten lisäksi julkaisijoina ovat monet yritykset, järjestöt, yliopistot ja julkinen hallinto.
Prosessia, jossa hajotetusta ja lajitellusta keräyspaperista poistetaan täyteaineet, painovärit ja muut paperin valmistuksessa käytetyt lisäaineet, kutsutaan siistaukseksi. Painovärin poisto on yksi siistausprosessiin kuuluvasta yhdeksästä vaiheesta. Pääasiallisia siistauksessa käytettäviä kemikaaleja ovat natriumhydroksidi, kalsiumsilikaatti (vesilasi), vetyperoksidi, kalsiumkloridi, natriumhypokloriitti, natriumditioniitti ja FAS (formamidine sulfinic acid). Painovärin poiston kannalta tärkeimpiä kemikaaleja ovat natriumhydroksidi (luo saippuaiset olosuhteet ja hajottaa painomusteen sideaineita), natriumsilikaatti (estää vapautuneen musteen flokkautumisen uudelleen ja tasaa emäksisyyden sekä toimii valkaisuaineen stabilisaattorina),…
Nimi Elena on Italiasta ja Espanjasta saatu muunnos Helenasta, jonka lähtökohtana lienee kreikan sana helios, aurinko, jolloin Helenan merkitykseksi saadaan aurinkoinen loistava. Tämä tieto löytyy teoksesta Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. Kirjasta löytyy myös tarkempaa tietoa nimestä Helena. Internetistä löytyy nimitietoa osoitteesta www.etunimet.net. Tämä sivu ei kylläkään ole virallisen tahon ylläpitämä. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastausten arkistosta kannattaa käydä etsimässä tietoa etunimistä.
Etsitty kirja on Susanna Kearsleyn Mariana vuodelta 1994. Suomeksi se ilmestyi Gummeruksen kustantamana 1996.
Kirjan takakannen esittelyteksti kuvaa tätä Catherine Cookson -palkinnon voittajaa seuraavasti:
"Sillä hetkellä kun Julie Beckett ensimmäisen kerran näki Greywethersin, komean 1500-luvulta peräisin olevan maalaistalon, hän tiesi asuvansa siinä jonakin päivänä. Mutta kun talosta sitten vuosien kuluttua tulee hänen kotinsa, sen myrskyisä menneisyys alkaa häiritä hänen nykyisyyttään. Julie tuntee siirtyvänsä ajassa taaksepäin, muuttuvansa Marianaksi, joka eli talossa suuren ruton aikaan 1665."
"Mariana rakastaa Richard de Mornayta, komeaa kartanonherraa ja kuninkaan uskottua, mutta rakastavaiset tapaavat salaa - heidän suhteensa on…
Tiedustelin asiaa Kotimaisten kielten keskuksen kielineuvonnasta ja sieltä tuli seuraava vastaus:
"Sanonta ”ei liikauta eväänsäkään”, ”ei liikuttele eviään”, ”ei väräytä eväänsä” jne. on jo vanhastaan esiintynyt suomen murteissa, eli tällaisia ilmauksia on käytetty puhekielessä hyvin kauan. Kuvallisen merkityksen taustalla on konkreettinen merkitys: evä viittaa kalan evään eli uimaelimeen. Kuvallisessa käytössä ilmauksella on viitattu etenkin laiskaan tai vetelän oloiseen ihmiseen. Tällainen henkilö on siis kuin maalle nostettu, pyydyksestä otettu, liikkumaton tai kuollut kala. Suomen murteiden sanakirjassa on mm. tällaisia esimerkkejä:
On nii laiska mies ettei evveä värräytä. (Karstula)
Ei evääsäkkäh liikahuta,…
Tolstoin novelli Paljonko ihminen tarvitsee maata (= Minkä verran ihminen tarvitsee maata) löytyy suluissa olevalla nimellä Helsingin keskusvarastosta Pasilan kirjastosta teoksesta Kolmas hyvää yötä. Kirja on lainattavissa.
Minna Canthin teoksia on käännetty ainakin ruotsiksi, englanniksi, saksksi, ranskaksi, venäjäksi ja turkiksi.
Projekti Gutenbergin suomalaisilta sivuilta löytyy vain yksi käännös.
Canth kun kirjoitti sekä suomeksi että ruotsiksi.
http://www.gutenberg.org/browse/authors/c
Tiedossa olevia käännösten käsikirjoituksia
The Workman's Wife (Työmiehen vaimo). Amerikansuomalainen Hilja Karvonen käänsi teoksen vuonna 1987 Reunion of Sisters -symposiumin julkaisua varten. Hanke ei toteutunut. Yksi kappale käännöstä on Kanttilan kulttuurikeskuksen kannatusyhdistyksen hallussa.
Sylvi, Agnes & muita Minna Canthin novelleja. Ranskalainen opettaja Gilles Bredeloup on kääntänyt teokset ranskaksi vuosina 1995-97. Käännökset ovat kääntäjän hallussa…
Kuopion kaupunginkirjaston aineistotietokannasta löytyy pari lupaavaa teosta: Nikkaroi vanhaan malliin –kirjassa (2007) on ohjeet kustavilaisen lipaston tekoon. Suuressa puutyökirjassa (2004) on valmistustekniikoita ja ohjeita vanhojen huonekalujen valmistukseen. Kirjasta löytyy kuvamateriaalia sekä kirjoituslipastosta että lipastokaapista. Pääkirjastossa on myös lainattavissa yksittäinen työpiirustus peilipiirongista (1965), missä on kaavat ja mittasuhteet. Voitte tehdä näistä kaukolainapyynnön lähimmässä kirjastossa. Tattari, Juho, Puusepän oppikirja kotiteollisuus- ja maamieskouluja ym. puutyön opetusta antavia laitoksia sekä itsekseen opiskelijoita varten, sisältää erittäin tarkat teko-ohjeet lipaston tekemiseen.
Osakaavioiden,…
Tuo on lähes sanatarkka sitaatti ”Täällä Pohjantähden alla” -trilogiasta. Se esiintyy siellä muodossa ”Miks tommottii kysyt? Eks nää et on knupist läpi...”. Katkelma löytyy yhteisnidoksen (WSOY, 2007) sivulta 494 eli toisen osan kuudennen luvun alaluvusta III. Kohdassa Akselin komppania on matkalla kansalaissodan rintamalle ja näkee neljä haavoittunutta. Joku Akselin miehistä kysyy, onko erästä heistä sattunut pahasti, ja yksi tämän tovereista vastaa edellä mainitulla repliikillä. Aivan ilmeisesti haavoittuneet pitävät moista kysymystä varsin typeränä.
Kyllä miljoona kirjaa on paljon, vaikka monissa isoissa kirjastoissa maailmalla puhutaan toki paljon suuremmistakin kokoelmista. Qatarissa on noin 2,5 miljoonaa asukasta eli alle puolet siitä mitä Suomessa varsin pienellä alueella. Kysyjän mainitsemassa Turun pääkirjastossa oli vuonna 2017 noin 900 000 nidettä, joista kirjoja oli 730 000 kappaletta eli siis suhteellisen lähellä Qatarin lukuja oltiin Turussa. Toisaalta Qatarissa luku koski kansalliskirjaston kokoelmaa, joka on toki eri asia kuin yleinen kirjasto. Suomessa Kansalliskirjastossa on yli 3,5 miljoonaa teosta. Helsingin kaupunginkirjastossa on yli 1,5 miljoonaa kirjaa ja jos mukaan otetaan samassa kirjastojärjestelmässä olevat Espoo, Vantaa ja Kauniainen, yhteinen lukumäärä on jo…
Kysymyksessä lienee runoantologia MIES JOKA LUKI RUNON.
Suomalaisten miesten valitsemia runoja. Toimittanut Salme Saure. 1995.
Valikoimaa on Kouvolan pääkirjaston kokoelmissa kaksi kappaletta.
