Kirjalainojaan voi nykyään helposti uusia kaikkina viikonpäivinä puhelimitse tai käyttämällä Internetyhteyttä, jos vain oman kirjastokortin numero ja tunnusluku ovat käsillä.
On tottakai mahdollista muuttaa laina-aikojakin, mutta silloin olisi varmastikin muutettava lainausjärjestelmän ohjelma-asetuksia. Tämä taas edellyttäisi tietotekniikkaosastomme toimia. Ehdottaisin vielä neuvottelua asiasta Suomenlinnan kirjaston henkilökunnan kanssa.
Me kirjastolaiset emme ole lääketieteen asiantuntijoita, mutta tällaista tietoa aiheesta löytyi.
Maitoallergiassa lehmänmaidon proteiini eli valkuaisaine aiheuttaa allergisen reaktion, ja laktoosi-intoleranssissa taas maitosokeri ei imeydy ohutsuolessa. Mm. täältä tietoa:
http://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,818,1733,1992,1987
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00…
Äidinmaitoon (http://www.utu.fi/cyri/hka/Rintamaidon_rasvahappokoostumus.pdf) vaikuttaa mm. äidin oma ravinto. Lapsi voi siis saada allergiaoireita äidinmaidosta, jos äiti on syönyt jotakin lasta allergisoivaa. Tuskin maitoallergikko- tai laktoosi-intolerantikkoäiti kuitenkaan joisi lehmänmaitoa, jota voisi saada omasta maidostaan.
Eli…
Esimerkiksi HelMet-kirjastojen tietokannassa on Percy Montrose hyväksytty säveltäjäksi, mutta näin vanhat asiat ovat usein hankalasti varmistettavissa. Myös Yhdysvaltojen Kongressin kirjastossa on Montrose hyväksytty laulun säveltäjäksi ja sanoittajaksi, mutta sielläkään ei näytä löytyvän tekijän elinvuosia.
Suomessa tekijänoikeuden suoja on 70 vuotta tekijän kuolemasta. Teoriassa on mahdollista, että Montrose - jos hän todella on laulun tekijä -, olisi elänyt hyvin pitkän elämän ja kuollut niin myöhään, että suoja olisi edelleen voimassa (tällä hetkellä suojattuja ovat vuonna 1945 tai myöhemmin kuolleet). Kun tämän Montrosen elinvuosia ei ilmeisesti kukaan tiedä, asia jää ratkaisematta. Todennäköisesti laulun suoja on päättynyt jo aikoja…
Kielitoimiston sanakirja ja Nykysuomen sanakirja eivät tunne sanaa halsti.
Suomen murteissa halsti-sanalla on useampikin merkitys. Joillakin alueilla halsti eli falski voi tarkoittaa hiipuneiden hiilien päälle muodostunutta valkeaa höytyä. Toisaalla taas halsti eli halssi merkitsee (ulko)rakennuksiin, rakennelmiin ja esineisiin liittyviä onkalomaisia, loukkomaisia, kuurnamaisia tai putkimaisia tiloja, rakennelmia tai onkalomaisia, kuoppamaisia luonnonmuodostumia ja maastonkohtia. Joillakin paikkakunnilla (esim. Metsäpirtti, Rautu) sanaa halssi on käytetty tuntemassasi merkityksessä repeämä, halkeama, halkio, haava. Sitä on joillakin alueilla käytetty myös puhuttaessa jostakin huonolaatuisesta, hajoavasta, piloille…
Tammi-kustantamon ennakkotietojen mukaan Darren Shanin tarina -sarjan viimeiset osat julkaistaan suomeksi tänä keväänä. Larten Crepsley Sagaa on kirjailijan kotisivujen mukaan julkaistu englanniksi neljä osaa. Suomeksi sitä ei ainakaan vielä näytä olevan tulossa. Tilannetta voi jatkossa pitää silmällä kustantajan kotisivuilla http://www.tammi.fi.
Kysymäsi kirja on löytyy Jyväskylän kaupunginkirjastosta, josta sen voi seutuvarata mihin tahansa Keski-kirjastoon. Yleisesti ottaen yleiset kirjastot hankkivat vähemmän vieraskielistä tietokirjallisuutta, eikä kaikkea aineistoa voida hankkia esim. budjettisyistä. Kirjastoille voi esittää hankintaehdotuksia.
Yleisistä kirjastoista löytyy kovin vähän materiaalia ryhmäanalyyttisestä ryhmäterapiasta, mutta ryhmäanalyyttistä ryhmäterapiaa koskevia kirjoja (S. H. Foulkesin kirjoja)löytyy yliopistokirjastoista. Voit tarkistaa kirjojen saatavuuden Linda-tietokannasta esim. yleisissä kirjastoissa. Internetistä löytyy tieto Journal of Group Analytic Psychotherapy -nimisen lehden olemassaolosta, mutta lehteä ei ole tilattu kirjastoihin, eikä sen artikkeleita löydy artikkelitietokannoistakaan. Group Analysis -lehti sen sijaan löytynee yliopistokirjastoista.
Yleisistä kirjastoista löytyy ryhmäpsykoterapiasta kertovia peruskirjoja mm. Ryhmäpsykoterapian perusteet ja Heimo Salmisen Ryhmäanalyysin perusteet. Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa osoitteessa…
Tässä muutamia ehdotuksia: Satuseikkailu kirjastossa (Marja-Leena Mäkelä kertoo satutuokion järjestämisestä ja opastaa vankalla kokemuksellaan); Sadun voimat: lapsi tuo sadun tullessaan (toim. Johanna Jokipalto. Teoriaa ja käytäntöä asiantuntija-artikkeleihin koottuna); Lukuleikki: sadut seuraksi, kirjat kavereiksi ja lorut lelukoppaan (toim. Turunen & Jokela. Esimerkkituokioita ja kirjavinkkejä); Satulinnan saleissa: opitaan arvoja satujen ja laulujen avulla (Hilkka Ylönen); Loihditut linnut: satujen merkitys lapselle (Hilkka Ylönen). Suosittelen myös osallistumista kirjaston satutunnille, joka on maksuton ja avoin tilaisuus. Aikataulut ovat mm. kirjaston nettisivuilla. Lastenkirjastonhoitajat tuntevat lastenkirjallisuutta ja…
Iltalehden artikkelin mukaan ilotulitteiden hiilijalanjälki on yllättävän pieni.
”Peräti 90 prosenttia päästöistä muodostuu kuljetuksista ja logistiikasta. Vain viisi prosenttia yhtiöiden päästöistä syntyy ilotulitteiden ampumisesta. Loput yhtiöiden päästöistä syntyy tuotteiden varastoinnista, hallinnosta, työmatkoista ja energiankäytöstä.”
https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/dc684ed8-7d05-4ce1-8014-a9e52cde02f2
Tarkempia tietoja kannattaa kysyä artikkelissa mainitulta CO2 Esto Oy:ltä https://co2esto.com/yhteystiedot ja Suomen ympäristökeskus SYKE:ltä
https://www.syke.fi/fi-FI/SYKE_Info/Yhteystiedot
Varpu Vilkunan nuortenkirja Tuhkasiivet ilmestyi vuonna 1993. Ismo Loivamaan toimittama kirja Lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 kertoo kirjan olevan "kuulas tarina ystävyydestä ja kasvun kipeydestä". Se kertoo 17-vuotiaiden Sussun ja Kapun kesästä. Lisää tietoa Tuhkasiivet-kirjasta ja Varpu Vilkunasta saat tuosta Loivamaan kirjasta. Tampereen kaupunginkirjaston sivuilta löytyy kirjasta myös arvostelu:
http://www.tampere.fi/kirjasto/arvost.htm
Laulu on nimeltään "Kaapparilaiva". Se alkaa: "Jokaisen miehistä kaapparilaivan täytyy partansa kasvattaa!" Sävelmä on hollantilainen kansansävelmä. Nämä suomenkieliset sanat on tehnyt Sauvo Puhtila. Laulu sisältyy nuottiin "Tie musiikkiin : Musica II" (Erkki Pohjola, Egil Cederlöf, FM4646) ja Mauri Kunnaksen kuvittamaan "Seikkailijan laulukirjaan" (Otava, 2011).
Laululla on myös toinen suomenkielinen nimi "Partasuut" ja sanoitus, jonka tekijä on tuntematon. Se alkaa: "Kaapparilaiva nyt matkalle lähtee". Parta on Artulla, Pertulla ja Nestorilla. Niina Bellin kirjassa "Pikku juttu : musiikkisatukirja lapsille" laulu on myös nimellä "Partasuut" (sanat, esitys äänitteellä). Sen ensimmäinen säkeistö on samanlainen kuin…
Lähetimme kysymyksesi eteenpäin Olavi Virtaan perehtyneelle ja hänestä kirjoittaneelle kulttuurihistorioitsija Seija A. Niemelle ja hän tiesi kertoa, että Virta tosiaan lauloi mainituilla kielillä, mutta Niemen tiedossa ei ole, että hän olisi puhunut muuta kuin vain suomea. Niemen mukaan Virta osasi todennäköisesti auttavasti englantia ja ruotsia, sillä hän kävi aika usein laulamassa myös Ruotsissa, mutta sielläkin todennäköisesti etupäässä Ruotsin suomalaisille.
Ensimmäiset himmelit on tehty keskiajalla. Eija Kosken kirjassa "Himmeli" on paljon tietoa himmelin kulttuurihistoriasta.
TEKIJÄ Koski, Eija
TEOS Himmeli / Eija Koski ; [valokuvat: Rita Lukkarinen ... et al.] ; [piirrokset: Kaarin Hellman]
Julkaisutiedot Helsinki : Maahenki, 2012 (Hämeenlinna : Kariston Kirjapaino)
ULKOASU 123 sivua : kuvitettu ; 30 cm
Kuulostaa jotenkin tutulta, mutten löytänyt kirjaa tai lehteä, jossa noin olisi joku venäläinen lausahtanut kylmän sodan ajasta.
Onnistuisikohan Helsingin yliopiston kirjasto tai Aleksanteri-instituutti paremmin?
Helsingin yliopiston kirjasto
PL 53 (Fabianinkatu 30)
00014 Helsingin yliopisto
puhelin 02941 23920
Aleksanteri-instituutti
PL 42 (Unioninkatu 33)
00014 Helsingin yliopisto
https://www2.helsinki.fi/fi/aleksanteri-instituutti/instituutti/ota-yhteytta
Kenties myös Ylen uutistoimituksessa muistettaisiin tuo lausahdus?
https://yle.fi/uutiset/yhteystiedot
Fanisivuilla, esim. http://www.ecfans.com/ tosiaan odotellaan sarjaan uusia teoksia, mutta mitään varmaa tietoa siellä ei vielä ole, ei myöskään WSOY:n sivuilla olut tietoa sarjan uusista osista.
Ylitalon suomenkieliset sanat kyseiseen lauluun löytyvät ”Suuren toivelaulukirjan” osasta 14 (Warner/Chappell Music Finland ja Suuri Suomalainen kirjakerho, 1997) sivuilta 34–35.
Sanonta "siitä voidaan olla montaa mieltä" viittaa yleisesti siihen, ettei kyseessä ole ns. fakta- vaan enemmänkin mielipidekysymys. Jos todetaan, että jostain asiasta voidaan olla vain kahta eri mieltä, kyseessä täytyy olla yksinkertainen kyllä-ei -tyyppinen asia (tosin yleensä niittenkin kohdalla löytyy aina kolmas näkemys eli ettei osaa tai halua ottaa kantaa).
Esimerkiksi kysymykseen "onko mämmi herkullinen suomalainen jälkiruoka" voi vastata KYLLÄ - EI - EN OSAA SANOA. Mutta jos kysytään, "mikä on herkullisin suomalainen jälkiruoka", vastauksia voi olla vaikka kuinka monta eli asiasta ollaan "montaa mieltä". Kysyjän muotoilema sanonta ei siis sovi ensimmäiseen esimerkkiin, mutta kyllä toiseen.
Heikki Poroila
Tästä kirjailijasta näyttää todellakin olevan vaikea löytää mitään muuta tietoa kuin kirjallisuusluetteloita. Esimerkiksi Amazon.com nettikirjakaupan mukaan hän on kuitenkin kirjoittanut suuren määrän lasten kuvakirjoja. Kyseessä voi toki olla myös salanimi tai eräänlainen nimimerkki, jonka takana on useampia eri kirjailijoita. Suomessa Kiki Thorpen kirjoja, esimerkiksi Lizzie McGuire -sarjaa, on kustantanut Sanoma Magazines Finland. Tietoja kirjailijasta voisi kysyä myös em. kustannusyhtiöltä.
Hovimäki -sarja on toistaiseksi saatavana ainoastaan videolla, mutta Yleisradion Tallennepalvelusta kerrottiin DVD:llä julkaisemisen olevan harkinnassa katsojatoiveiden mukaan, eli kannattaa antaa palautetta suoraan heille.
Tallennepalvelun sähköpostiosoite on tuote.info@yle.fi ja postiosoite Yle Tallennemyynti, PL 46, 00024 YLEISRADIO.
Kysymys on haastava, sillä lähes kaikilla antropologeilla on taustaa eri kulttuurien tutkimisessa. Erilaisia vaihe- ja porrasmalleja antropologian alalta löytyy myös lukemattomia. On haasteellista haarukoida, mille antropologian alalle kysymyksesi parhaiten osuisi. Antropologian laajasta tutkimuskentästä lisää täällä: https://antroblogi.fi/monenlaista-antropologiaa/. Lisäksi vastaavanlaisia ajatuksia on esitetty myös muilla tieteenaloilla.
Yritin löytää kuvailemasi kaltaista antropologian klassikkoteosta, jonka olisi kirjoittanut brittiläinen mies 1930-luvun paikkeilla, mutta valitettavasti hakuni eivät tuottaneet tulosta. Listausta brittiläisistä antropologeista löydät täältä: https://en.wikipedia.org/wiki/Category:…
