Jos teillä on vakituinen asunto toisaalla, lienee niin että viranomaisten taholta perimäänne mökkiä käsitellään jo vapaa-ajan asuntona ilman eri hakemusta . Verottaja saa tiedot antamastanne perintö-/vuosittaisesta veroilmoituksesta. Todettakoon, että kotikunta määräytyy myös verotuksen kannalta kotikuntalain mukaan 2§. Verotuksessa vakituista asuntoa kohdellaan edullisemmin kuin vapaa-ajan asuntoa muun muassa kiinteistöveron osalta (Kiinteistöverolaki 13§), omaisuuden luovutusvoiton osalta (Tuloverolaki 48§) ja korkomenojen osalta (Tuloverolaki 58§). Lakitekstit on löydettävissä Valtion säädöstietopankista http://www.finlex.fi/ kohdasta lainsäädäntö em. lakien nimillä.
Laajemmista kunnostus- ja korjaustöistä on syytä olla yhteydessä…
Kysyin asiaa Birdlife Suomelta ja tässä heidän antama vastaus:
Selma Lagerlöfin kirjoissa Nils Holgersson pääsee matkustamaan hanhien
kyydissä, mutta luonnossa linnut eivät saa kyytejä toisiltaan.
Selkärangattomia isompia vapaamatkustajia ei isoiltakaan linnuilta löydy.
BirdLife Suomi - BirdLife Finland
http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/index.shtml
Puhu hiljaa rakkaudesta -laulusta käytetään kirjastotietokannoissa yhtenäistettyä nimekettä Speak softly love, suomi. Laulun nuotti löytyy Helmet-tietokannan mukaan 19 eri kokoelmasta. Hae yhtenäistetyllä nimekkeellä ja rajaa haku nuotteihin:
http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=t:(Speak%20softly%20love%…
Google Scholarista http://scholar.google.fi/ termillä bibliografinen valvonta löytyy pdf-tiedostoja, joissa termi on määritelty, esim.
http://www.protsv.fi/stks/signum/200504/5.pdf ja Vuokko Palosen lisensiaattityössä määritellään bibliografisen valvonnan osa-alueet
http://tutkielmat.uta.fi/pdf/lisuri00040.pdf .
Informaatiotutkimuslehdessä asiaa on myös käsitelty http://ojs.tsv.fi/index.php/inf/index .
Ja esimerkiksi kirja Godden Irene P: Operations and management käsittelee aihetta.
Tämä näyttää olevan sanonta/sananlasku ihan sellaisenaan. Se löytyy esim. Sakari Virkkusen toimittamasta Suomalainen fraasisanakirja -teoksesta (1981) muodossa "Papin lapset ovat pahimpia". Tässä yhteydessä epäillään sanonnan juontavan katoliselta ajalta, jolloin papeilla ei (virallisesti) pitänyt lapsia ollenkaan.
Sanonta löytyy myös Matti Kuusen sananlaskutietokannasta https://lauhakan.web.cern.ch/fin/finsearch.asp muodossa "Papin pojat ovat pahimmat". Samainen Kuusi on myös tehnyt sananlaskutypologian https://www.mattikuusiproverbtypology.fi/sananlaskutyypit/, jonka mukaan tämän tyyppisellä sananlaskulla viitataan siihen, että jälkeläinen/lapsi voi kehittyä erilaiseksi kuin vanhempansa.
Samantyyppinen sananlasku löytyy Kuusen mukaan…
Kyseessä on 1.12.1944 annettu Laki eräiden sotatuomioistuimissa rangaistukseen tuomittujen henkilöiden armahtamisesta. Lain ja siihen liittyvän asetuksen teksti löytyvät asetuskokoelman lisäksi mm. Wikisource-palvelusta:
Laki eräiden sotatuomioistuimissa rangaistukseen tuomittujen henkilöiden armahtamisesta (Suomen asetuskokoelma 862/1944).
Asetus eräiden sotatuomioistuimissa rangaistukseen tuomittujen henkilöiden armahtamisesta annetun lain soveltamisesta (Suomen asetuskokoelma 863/1944).
Hyvä lähtökohta aiheeseen tutustumiselle voisi olla Jukka Kulomaan väitöskirja:
Kulomaa, J. (1995). Käpykaartiin? 1941-1944: Sotilaskarkuruus Suomen armeijassa jatkosodan aikana. Väitöskirja: Helsingin yliopisto.
Kaiken taustalla on vuoden 2012 alussa voimaan tullut ikärajauudistus, joka juontuu osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110710 löytyvästä kuvaohjelmalaista. Sen jälkeen vanhojen tallenteidenkin osalta noudatetaan uusia ikärajoja. Muuntamisohjeen mukaan vanhat ikärajat 11 ja 13 vuotta muutetaan ikärajaksi 12 vuotta. Ikäraja 15 vuotta nousee yhdellä vuodella eli on nyt 16 vuotta. 7 ja 18 pysyvät ennallaan. Uudet ikärajat koskevat myös kirjastoja, eikä asiasta päättäminen ole ollut kirjastojen vallassa.
Media- ja kuvaohjelmakeskuksen sivuilta osoitteesta http://www.meku.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=23&Item… löytyy lisää tietoa uudistuksesta. Osoitteessa https://www.surveymonkey.com/s/palaute…
Perintökaari määrää sukulaisten oikeuden perintöön siten, että perinnönjättäjän sukulaiset on jaettu perillisryhmiin. Samassa perillisryhmässä olevat perilliset saavat kukin yhtä suuren osan perinnöstä (ns. tasajaon periaate), jollei esimerkiksi testamentista muuta johdu.
Jos sisarukset ovat kuolleet, kukin haara saa yhtä suuren osuuden.
Lisää aiheesta mm seuraavista linkeistä:
www.finlex.fi
www.lakiopas.com
Lehtola, Pentti. Kuka sinut perii? : talous- ja lakiopas.
Aarnio. Aulis. Suomen jäämistöoikeus I . perintöoikeus.
Laulun nimi on "Sienilaulu" tai joissakin julkaisuissa alkusanojen mukaan "Vierahia tullut on". Sen on säveltänyt J. N. Lahtinen ja sanoittanut Siiri Lameri (eli Siiri Lampén). Kärpässienikin laulussa mainitaan, mutta paljon maata vaatii "karvalaukun suuri suku". Sanoituksissa on pieniä eroja eri julkaisuissa.
Laulun sanat sisältyvät esimerkiksi seuraaviin nuotteihin:
Lasten laululeikkejä. 1 / koonnut Tyyni Leppo (Vierahia tullut on; Fazer, 1958)
Ingman, Olavi: Laulu ja soitto : säestykset laulukirjaan Laula sinäkin (Sienilaulu; WSOY, 1953)
Lahtinen, J. N.: Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirjan säestykset. 2 (Sienilaulu; Valistus, 1933)
Lahtinen, J. N.: Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirja / toimittaneet J. N…
Kirjastoilla voi olla erilaisia käytäntöjä ja hankintakanavia, joten en voi kertoa kaikkien kirjastojen hankinnasta. Alla olevat tavat ovat käytössä Seinäjoen ja Alavuden kirjastoilla. Elokuvia hankitaan kirjastoihin useammastakin lähteestä. Kirjastossa käy paikan päällä eri firmojen edustajia, kuten Mistar ja Suomalainen Elokuvapalvelu J. Suomalainen muutaman kerran vuodessa. Lisäksi tilaamme sähköpostin kautta Elokuvakirjastolta elokuvatallenteita. Satunnaisesti jotkut elokuvantekijät saattavat tarjota suoraan omia teoksiaan kirjastoille, mutta suurin osa elokuvista hankitaan edellä mainittujen toimittajien kautta. Elokuvien hankinnan jakautuminen useammalle taholle johtuu siitä, että edellä mainituilla yrityksillä on yksinoikeus…
Navajojen kansanperinnettä hyödyntävissä Tony Hillermanin dekkareissa suomentaja Jyri Raivio on käyttänyt sanaa "poppamies":
" -- being one of the places where members of the skin-walker clan were supposed to meet." = " -- paikkoja, joissa poppamiesten klaanin jäsenien oli ollut määrä kokoontua."
"You do, somebody sees you, and they think you're a skinwalker yourself." = "Jos sinä käyt ja joku näkee, sinuakin aletaan pitää poppamiehenä."
(Tony Hillerman, Coyote waits/Kojootin jälki)
Tietokirjasuomennoksista en skinwalkerin vastineita löytänyt. Alkuteoksissa vaikuttaa käytetyn ilmiöstä navajonkielistä termiä, joka on sitten sellaisenaan siirretty suomenkieliseen käännökseen:
"Navajokulttuurissa tunnettiin myös yee naaldlooshii eli noita…
Tapahtuu näitä Suomessakin. Yle Areenasta löydät sarjasta "Ei vanhene koskaan" jakso 7 , "Erehdys".
Vuonna 1963 murhattiin Helsingin Kumpulassa nuori tyttö. Taposta tuomittu Torsti Ossian Koskinen vapautettiin 7 vuotta myöhemmin syyttömänä.
1890-luvulla Eläintarhassa oli useita erilaisia hoitokoteja, sairaaloita ja asuntoloita. Oli Sokeainkoulu, koti sokeille tytöille, Diakonissalaitos ja Raajarikkojen kartano. Hugo Simberg joutui mielenterveydellistä syistä Diakonissalaitoksen sairaalaan 1902 ja silloin hän varmaankin näki usein Eläintarhan puistossa niin raajarikkoisia kuin sokeitakin ulkoilutettavan ja tästä ehkä sai vaikutteita.
Alppikadun ja Ensilinjan risteyksessä Kalliossa, nykyisen Kaupunkien talon paikalla, oli vielä 1970-luvun lopussa kolmen puutalon kortteli. Talot rakennutti Raajarikkoisten auttamisyhdistys itselleen 1897. Kolmen talon kokonaisuutta kutsuttiin ”kartanoksi”.
Raajarikkoisten auttamisyhdistyksen tarkoituksena oli antaa ruumiillisesti vammaisille…
Kalevala on saatavilla cd-äänikirjana PIKI-kirjastojen kokoelmassa.
YouTube-videopalvelusta löytyy myös osa Kalevalan runoista laulettuna: https://www.youtube.com/@kalevalalaulettuna4031/videos
Mot-verkkosanakirjan Kielitoimiston sanakirjan mukaan sanan puolillaan merkitys on "puoliksi, puoliväliin täynnä". Puoliksi-sanalle samainen sanakirja antaa kaksi merkitystä:
"1. kahteen yhtä suureen osaan, kahtia. Leikata leipä puoliksi. Voitto pantiin puoliksi.
2. (rinn. puoleksi) puoleen määrään asti, puolittain. Puoliksi palanut puu. Vene oli puoliksi maalla, puoliksi vedessä. Hanke toteutui vain puoliksi. Ovi on puoliksi auki. Puoliksi leikillään. Ei puoliksikaan niin etevä kuin veljensä."
Sanakirjan mukaan ilmaus puoliksi täynnä, puoliksi tyhjä näyttäisi olevan suomen kielen mukainen.
Sanonnan alkuperästä tai vaikutuksesta asennoitumiseen ei löytynyt tietoa.
Lapsilisää on Suomessa maksettu vuodesta 1948 lähtien. Kunnallisverotuksessa myönnettiin lisäksi lapsivähennys jokaisesta lapsesta sekä yksinhuoltajavähennys, ja valtionverotuksessa myönnettiin lapsenhoitovähennys, mikäli huollettavana oli ainakin yksi 3–7 -vuotias lapsi. Nämä vähennykset poistettiin vuoden 1994 perhetukiuudistuksessa, ja vastikkeeksi korotettiin verovapaita lapsilisiä.
Yli 24-vuotiaiden naimattomien henkilöiden verottaminen siviilisäädyn perusteella päättyi vuonna 1975.
Verohallinnon sivut: http://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Lapset/Miten_lapsi_vaikuttaa_…
Vanhanpiian verosta Ylen Elävässä arkistossa: http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/vanhapiika_maksoi_enemman_veroja_…
Wikipedia-artikkeli lapsilisästä: http://…
Vaskiin tosiaan tallentuu tieto varauspäivästä. Tuo "vanhenee" -kohta tarkoittaa sitä päivää, jolloin varaus vanhentuu ja poistuu automaattisesti järjestelmästä mikäli varaus ei siihen mennessä ole tuottanut tulosta.
Vanhenemispäivä määrittyy automaattisesti samalle päivämäärälle yhden vuoden päähän siitä hetkestä, jolloin varaus on tehty.
Kalevalan historiallisuus vaikuttaa kuuluvan niihin ikuisuuskysymyksiin, joihin ei ole olemassa yhtä selkeää vastausta. Niin kuin Lauri Honko aiheesta kirjoittaa kirjassa Eepoksia ja eepostutkimuksia Itämereltä Intiaan, "vanha kansanrunous oli aika köyhää selvien historiallisten kiinnekohtien tarjoamisessa. Historialliselle tulkinnalle oli tavallaan esteitä itse aineistossa. Jos ajatellaan vaikkapa maantieteellisesti läheisiä venäläisiä bylinoita, joissa on aivan selviä viittauksia vuosisatojen takaisiin tapahtumiin, niin mitään sellasta on vaikea löytää tästä perusilmeeltään varsin mytologissävyisestä kalevalamittaisesta runoudesta."Nekään Lönnrotin Kalevalassa hyödyntämät kansanrunot, jotka on mahdollista kytkeä historiallisiin…
