Kirkes-kirjastojen asiakkailla on käytössään kaksi e-lehtipalvelua: ePress ja eMagz. ePress sisältää kotimaisia sanomalehtiä, ja sitä on mahdollista käyttää kirjastojen asiakastietokoneilta tai langattoman verkkoyhteyden (tuuVieras) kautta kirjaston tiloissa. Nyt kirjastojen ollessa suljettuina tätä palvelua ei voi käyttää.
Alla olevasta linkistä löytyy luettelo palvelun lehdistä:
epress.fi.
eMagz-palvelu sisältää aikakauslehtiä. Tätä palvelua voi käyttää missä vain. Se löytyy osoitteesta kirkes.emagz.fi. Palveluun kirjaudutaan kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla. Linkin kautta ei pääse lukemaan ePress-sanomalehtiä, vaikka ne näkyvät palveluntarjoajan toisella välilehdellä.
Tässä muutamia kirjavinkkejä:
Varsinais-Suomen historia II (1938)
Varsinais-Suomen historia III (1935)
Hämeen Härkätiellä (2002)
Kaikki nämä ovat saatavilla mm. Auran kirjastosta.
Näiden lisäksi suosittelen Heli Laaksosen runokokoelmia:
Pulu uis
Raparperisyrän
Jänes pussis (äänikirja)
sekä Heli Laaksosen kirjoituksia teoksessa Sekaherelmäpuu.
Näistä saa jo oivallisen kuvan varsinaissuomalaisesta luonteesta ja elämäntavoista.
Noin yleensä varsinaissuomalaisia pidetään varautuneina, hiukan sisäänpäin lämpiävinä, ennakkoluuloisina kaikkea uutta ja outoa kohtaan. Myös varautuneisuus ja omanarvontunto liitetään usein Varsinais-Suomen asukkaisiin. Sanotaan, että ihmiset Varsinais-Suomessa eivät helposti antaudu juttusille vieraiden kanssa ja…
Valitettavasti emme voi antaa täysin yksiselitteistä vastausta. Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan nimet Metta ja Mette ovat saksalaisia lyhentymiä nimestä Mathilde (Suomessa yleensä Matilda). Mathilde puolestaan on muunnos germaanisesta nimestä Mechthild(voima + taistelu, siis voimakas taistelija). Pyhä Mathilde, jonka kuolinpäivä oli 14.3., oli saksalaisen kuninkaan Henrik I:n (k.936) puoliso. Pyhä Mathilde oli tunnettu hyväntekeväisyydestään, viisaudestaan ja perustamistaan luostareista. Suomen almanakassa Matildan nimipäivä on perinteisenä päivänä, eli 14.3. Mathilde-nimen lyhentymiä ovat eri kielissä esim. englannin Maud ja ranskan Maude.
Nimen alkuperä ei kuitenkaan ole aivan näin selvä. Eeva Riihosen kirjasssa Mikä…
Ison Britannian jalkapalloliitoista on kysytty ennenkin.
Kysy kirjastonhoitalalta:
https://www.kirjastot.fi/kysy/miksi-kansainvalisessa-urheilussa-on-toisinaan?language_content_entity=fi
Vastaus riippuu siitä, mitä kysyjä tarkoittaa ilmaisulla "hankalampaa". Sitten 1960-luvun on varusmiespalvelus modernisoitunut monella tavalla ja esimerkiksi tuolloin vielä varsin yleinen - vaikkei virallisesti hyväksytty - varusmiesten eriasteinen kiusaaminen (simputus) on jyrkästi vähentynyt. Fyysinen vaativuus on tuskin perustasolla muuttunut suuremmin, mutta osalle erikoiskoulutettavista se on varmasti erittäin haastavaa. Fyysinen hankaluus voi olla suurempaa siitä yksinkertaisesta syystä, että varusmiesten kunto on yleisellä tasolla huonompi kuin 1960-luvulla.
Jos taas ajatellaan varusmiespalvelun henkistä hankaluutta, em. modernisoituminen on varmasti helpottanut varusmiehen arjessa jaksamista. Varusmiesten sosiaaliset oikeudet ovat…
Hyvä suomenkielinen kirjasarja esimerkiksi kouluesitelmän tekijälle on Tieteen kuvalehden kirjasto -sarjaan kuuluva Maailma tänään. Mauritaniasta kerrotaan sarjan 16. osassa.
Maailma tänään [16]: Pohjois-Afrikka
Kööpenhamina : [Bonnier], cop. 1998
ISBN 87-427-0810-9 (sid.)
Muita suomenkielisiä Mauritaniasta kertovia kirjoja on pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa vähän. Edellämainitun Maailma tänään [16] lisäksi on suomenkielellä saatavissa ainoastaan
Länsi-Sahara : Viimeinen siirtomaa
Helsinki : Like : Suomen rauhanpuolustajat, 2004 (Vantaa : Dark)
ISBN 952-471-434-5 (nid.)
(Tämä kirja kertoo lähinnä konflikteista ja poliittisista kriiseistä)
Jos mauritanialainen musiikki kiinnostaa, niin tässä olisi muutamia CD-levyjä:
Malouma (esitt…
Kysy online –palvelu on kesälomalla, avautuu jälleen syksyllä.
Varsinaisissa luettelointitiedoissa ei ole mainintaa miniboxista, mutta jotkut kirjastot, kuten juuri Kirjasto 10, ovat laittaneet merkinnän boxista ns. nideluokan perään. Kokeilin HelMet-hakua kirjoittamalla hakukenttään sanan miniboxi ja hyvin näyttää toimivan. Kirjoita siis hakukenttään haluamasi esittäjä tai teos sekä miniboxi, niin eiköhän se näin löydy. Käytä ’uutta’ HelMet-hakua, sitä jonka hakukenttä on valmiina HelMetin etusivulla, perinteinen HelMet-haku ei tuota tulosta.
Tarkoitatko Vöyrin (ruots. Vörå) tehtaalla entisen Oravaisten kunnan (ruots. Oravais) alueella sijaitsevaa tehdasta tai tehdasaluetta? Oravaisissa on ollut 1700-luvulta lähtien monenlaista tehdastoimintaa, joka alkoi Kimon ruukin masuunista (Wikipedia). Tehtaan historiaan mahtuu varmasti kaikenlaisia tarinoita, mutta Heikkisen katoamisesta kertovaa tarinaa en onnistunut löytämään. Lähetän kysymyksesi Oravaisten kunnan kirjastoon, josko heillä olisi tehtaan historiikkia hyllyssään tai muuten paikallistietämystä.
Lisäys 17.4.: Oravaisten kirjastonhoitaja oli kaivellut arkistoja ja löytänyt joitain mainintoja, mutta mitään varmaa tietoa ei tällaisesta henkilöstä näyttäisi olevan. Dokumentit ja kirkonkirjat ovat joko…
Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston lehtivarastossa säilytetään Julkiset hankinnat -lehteä vuosilta 2005 - 2009, joista voisi löytyä tarkempaa tietoa vuoden 2007 ilmoituksista ja päivämääristä. Lehtivaraston lehtiin kohdistuvat hakupyynnöt tulee tehdä viimeistään edeltävänä päivänä, esimerkiksi pääkirjaston Tieto-osastolla tai puhelimitse numerosta 02-2620629. Lehtihakuja tehdään pelkästään arkipäivisin. Nykyisin lehti ilmestyy vain verkossa (viimeinen lehti paperiversiona ilmestyi 24.9.2009) http://www.julkisethankinnat.fi/.
Pääkirjaston Uutistorilla voi lukea vuoden 2007 Turun Sanomia joko sidottuina kirjoina tai mikrofilmeinä. Helsingin Sanomia voi lukea pelkästään mikrofilmeinä. Vuoden 2007 Turun Sanomien sidotut lehdet ja…
Maailmansodissa palvelleiden saksalaisten sotilaiden henkilöasiakirjat ovat nykyään Saksan Liittoarkistossa. Sivuilla on lomakkeet asiakirjojen tilausta varten.
Suomessa on aikaisemmin toiminut myös Saksalaisten sotilaiden lapset ry, joka on pystynyt auttanut sukujuurien selvittämisessä. Tällä hetkellä yhdistyksen verkkosivut eivät näytä olevan toiminnassa.
Kansallisarkisto on laatinut aiheesta kaksiosaisen selvityksen, josta saa monenlaista taustatietoa:
Westerlund, L. (2011). Ulkomaala[i]sten sotilaiden lapset Suomessa 1940-1948: Osa I, Saksalaisten sotilaiden lapset = Children of foreign soldiers in Finland 1940-1948. Volume I, The children of German soldiers. Kansallisarkisto.
Westerlund, L. (2011). Ulkomaala[i]sten sotilaiden…
Hankalan tuntuinen tapaus, ei oikein mitään löydy - ellei joku sitten satu muistamalla tunnistamaan. Eli arvailuksi sanoissa olevien aiheiden perusteella tämä menee. - Arvo Koskimaalla on foxtrot KIRSIKAN KUKAT, joka nimen puolesta sopisi, mutta jonka alkusanat "Katselen keväistä kirsikan kukkaa" eivät etsittyyn lauluun täsmää. - Anneli Saaristo on laulanut Jori Sivosen sävellystä "Elokuun illat", mutta senkään sanat eivät ole ne haetut. Myöskään Vesa Alaren tangon "Yöt, illat elokuun" sanat eivät tähän hakuun sovi.
Hakua voisi edistää, jos tietäisimme laulun tyylilajin tai tanssilajin, onko laulaja mies vai nainen jne. Teksti tuntuisi olevan kotimaisen iskelmän tyylinen, mutta varsinkin tämä kirsikka-aihe toistuu niin paljon, että se…
Voisitko tarkentaa kysymystäsi. Kirjastoissa on historiateoksia kys. aiheesta. Jos haluat niitä lainaksi, niin voit kaukolainata, tehdä seutuvarauksen tai tulla tänne Jyväskylän kaupunginkirjastoon. Jos haluat, että teokset varataan sinulle odottamaan ennakkoon, niin meidän pitäisi tietää milloin tulet ne täältä hakemaan. Tarkempia ohjeita antaa myös Kannonkosken kirjasto.
Puhu hiljaa rakkaudesta -laulusta käytetään kirjastotietokannoissa yhtenäistettyä nimekettä Speak softly love, suomi. Laulun nuotti löytyy Helmet-tietokannan mukaan 19 eri kokoelmasta. Hae yhtenäistetyllä nimekkeellä ja rajaa haku nuotteihin:
http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=t:(Speak%20softly%20love%…
Kiinan kielen kirjoitusjärjestelmä ei perustu kirjaimiin vaan merkkeihin. Jokainen merkki tarkoittaa kokonaista tavua ja kullakin tavulla on jokin merkitys. Merkkejä on yhteensä kymmeniä tuhansia.
Kuitenkin on sivustoja, joilta löytyy eurooppalaisia nimiä valmiiksi käännettyinä kiinaksi tai sivustoja, joilla voi käännättää nimen kiinaksi. Ks. muun muassa seuraavat linkit:
http://kiinaseura.lasipalatsi.fi/tietoa/nimia00.html
http://www.chinese-tools.com/...rch.html
Muut lähteet:
http://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Chinese_writing?uselang=fi
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiinan_kirjoitusj%C3%A4rjestelm%C3%A4
Tämä näyttää olevan sanonta/sananlasku ihan sellaisenaan. Se löytyy esim. Sakari Virkkusen toimittamasta Suomalainen fraasisanakirja -teoksesta (1981) muodossa "Papin lapset ovat pahimpia". Tässä yhteydessä epäillään sanonnan juontavan katoliselta ajalta, jolloin papeilla ei (virallisesti) pitänyt lapsia ollenkaan.
Sanonta löytyy myös Matti Kuusen sananlaskutietokannasta https://lauhakan.web.cern.ch/fin/finsearch.asp muodossa "Papin pojat ovat pahimmat". Samainen Kuusi on myös tehnyt sananlaskutypologian https://www.mattikuusiproverbtypology.fi/sananlaskutyypit/, jonka mukaan tämän tyyppisellä sananlaskulla viitataan siihen, että jälkeläinen/lapsi voi kehittyä erilaiseksi kuin vanhempansa.
Samantyyppinen sananlasku löytyy Kuusen mukaan…
Preoperatiivisesta tai perioperatiivisesta hoitotyöstä löytyy jonkin verran kirjoja. Lukkari, Kinnunen ja Korte ovat toimittaneet teoksen "Perioperatiivinen hoitotyö" (WSOY, 2007), josta löytyy todennäköisesti myös laajamittaisiin leikkausoperaatiohin liittyvää tietoa. Teoksen vanhempi painos vuodelta 2000 löytyy Kankaanpään kirjaston kokoelmista, mutta on tällä hetkellä lainassa.
Kankaanpään ja oppilaitoksen kirjastoista kannattaa etsiskellä muutakin materiaalia. Hakusanoina voit käyttää mm. 'perioperatiivinen hoito', 'preoperatiivinen hoito' ja 'amputaatio'.
Kirjastoissa voit käyttää myös artikkelihakuja ja kotimaista terveystieteellistä viitetietokanta Mediciä.
Myös internetistä löytyy aineistoa, kuten esimerkiksi:
http://ksamk.pspt.fi…
Kyseessä on 1.12.1944 annettu Laki eräiden sotatuomioistuimissa rangaistukseen tuomittujen henkilöiden armahtamisesta. Lain ja siihen liittyvän asetuksen teksti löytyvät asetuskokoelman lisäksi mm. Wikisource-palvelusta:
Laki eräiden sotatuomioistuimissa rangaistukseen tuomittujen henkilöiden armahtamisesta (Suomen asetuskokoelma 862/1944).
Asetus eräiden sotatuomioistuimissa rangaistukseen tuomittujen henkilöiden armahtamisesta annetun lain soveltamisesta (Suomen asetuskokoelma 863/1944).
Hyvä lähtökohta aiheeseen tutustumiselle voisi olla Jukka Kulomaan väitöskirja:
Kulomaa, J. (1995). Käpykaartiin? 1941-1944: Sotilaskarkuruus Suomen armeijassa jatkosodan aikana. Väitöskirja: Helsingin yliopisto.
Perintökaari määrää sukulaisten oikeuden perintöön siten, että perinnönjättäjän sukulaiset on jaettu perillisryhmiin. Samassa perillisryhmässä olevat perilliset saavat kukin yhtä suuren osan perinnöstä (ns. tasajaon periaate), jollei esimerkiksi testamentista muuta johdu.
Jos sisarukset ovat kuolleet, kukin haara saa yhtä suuren osuuden.
Lisää aiheesta mm seuraavista linkeistä:
www.finlex.fi
www.lakiopas.com
Lehtola, Pentti. Kuka sinut perii? : talous- ja lakiopas.
Aarnio. Aulis. Suomen jäämistöoikeus I . perintöoikeus.
Laulun nimi on "Sienilaulu" tai joissakin julkaisuissa alkusanojen mukaan "Vierahia tullut on". Sen on säveltänyt J. N. Lahtinen ja sanoittanut Siiri Lameri (eli Siiri Lampén). Kärpässienikin laulussa mainitaan, mutta paljon maata vaatii "karvalaukun suuri suku". Sanoituksissa on pieniä eroja eri julkaisuissa.
Laulun sanat sisältyvät esimerkiksi seuraaviin nuotteihin:
Lasten laululeikkejä. 1 / koonnut Tyyni Leppo (Vierahia tullut on; Fazer, 1958)
Ingman, Olavi: Laulu ja soitto : säestykset laulukirjaan Laula sinäkin (Sienilaulu; WSOY, 1953)
Lahtinen, J. N.: Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirjan säestykset. 2 (Sienilaulu; Valistus, 1933)
Lahtinen, J. N.: Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirja / toimittaneet J. N…
