Suomalaisia ”klassisia” sotilassatiireja ovat Veikko Huovisen Rauhanpiippu, Erno Paasilinnan Kadonnut armeija ja Henrik Tikkasen Viimeinen sankari. Muita sota/armeijakuvauksia, joissa on myös humoristisia pirteitä ovat mm. Jaroslav Hasekin Kunnon sotamies Svejk maailmansodassa, Outsiderin Kuolema kolkuttaa, Alpo Ruuthin Kotimaa ja Veijo Meren Manillaköysi. Hannu Raittilan Miesvahvuus on myös hauska teos kuvitteellisesta sodasta. Muuta kotimaista sotakirjallisuutta ovat kirjoittaneet mm. Antti Tuuri, Pentti Haanpää ja Väinö Linna. Yksittäisiä sotakirjoja (ehkä hieman vakavampia) ovat Jaan Krossin Halleluja, Marko Tapion Aapo Heiskasen viikatetanssi, Seppo Porvalin Syöksykierre, Onni Kinnusen Totinen topparipoika, Kaarlo Herttuan…
Suomen naapurimaat ovat Suomea lähinnä olevat itsenäiset valtiot.
Naapurissamme ovat (kaikki eivät ole ihan vieressä, mutta lähellä) pohjoismaat eli Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti.
Baltian maat eli Viro, Latvia ja Liettua sekä Itämeren rantavaltiot Venäjä, Puola ja Saksa.
Jos haluaa tietää maat, jotka ovat Suomen kaltaisia, voisi perehtyä vaikkapa World Population review - sivustoon. Siellä on listattu mm. 10 parasta maata asua (Suomi on sijalla 11 eli hyvin kärjessä)
Kirjan tapahtumat sijoittuvat 1930-luvun Viipuriin. Päähenkilö on yksinhuoltajaäiti Ida Maria. Kirjassa kuvataan Ida Marian ja hänen tyttäriensä elämää.
Kirja on itsenäinen jatko-osa teokselle Kylä järvien sylissä.
Gmail-osoitteissa ei esiinny maakoodeja, vaan ne loppuvat päätteeseen .com.Lähteet:Mailmeteor: The different Gmail Domains Explained (Updated 2023) (mailmeteor.com)Gmail.help: What does a gmail account look like in England - Gmail Community (google.com)
Opiskelijakortteja myöntävät eri opiskelijajärjestöt. Yliopistoissa Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), lukioissa Suomen lukiolaisten liitto (SLL), ammattikorkeakouluissa Suomen Ammattikorkeakoulu-opiskelijayhdistysten Liitto (SAMOK) ja ammattioppilaitoksissa Suomen Ammattiin Opiskelevien Keskusliitto (SAKKI ry). Muitakin on ks. luettelo yleisimmistä tästä linkistä:
http://www.vr.fi/heo/palvelut/opiskelijakortit.htm
Oppilaitoksesi kansliassa osataan varmaan neuvoa tarkemmin.
Myös VR ja Matkahuolto antavat kuvallisia opiskelijakortteja. Ehdot saamiseksi löytyvät täältä: http://www.vr.fi/heo/palvelut/opiskelijat.htm
Hyvää tietoa löytyy ainakin Kirjastopalvelun julk.
Lasten- ja nuortenkirjailijoita ilm.97 teoksesta.
Löytyy Espoostakin monesta kirjastosta sekä lainattavana, että käsikirjastossa.
Facebookista löytyi useampi ryhmä: Kirjeenvaihto ja kirjeystävät, https://www.facebook.com/groups/21909903224, Kirjeenvaihto, https://www.facebook.com/groups/42720228267, Kirjeenvaihtoa harrastavat, https://www.facebook.com/groups/148430098515374. Niistä voisi kysellä. Yleisistä keskusteluista ja deittipalstoilla löytyy juttuseuraa, mutta ne voivat olla vähän eri tyyppisiä kuin haet.
Valokuvat voi tallentaa joko cd/dvd-levylle, usb-tikulle tai ulkoiselle kiintolevylle.Voit myös tallentaa tiedostoja palvelimelle
http://office.microsoft.com/fi-fi/word-help/tiedoston-tallentaminen-web…
Jos käytössäsi on Mac tietokone, on Time Machine kätevä työkalu tiedostojen varmuuskopiointiin.
http://www.apple.com/fi/macosx/apps/#timemachine
Anna-Riitta Hyvärisen kirjassa Lasten ja nuorten jatko-ja sarjakirjat (2009) on luettelo suomennetuista Carolyn Keenen Neiti Etsivä -kirjoista ilmestymisjärjestyksessä.
Wikipedian Paula Drew -sivulla http://fi.wikipedia.org/wiki/Paula_Drew on myös luettelo Neiti Etsivä -kirjoista.
Kansallisbibliografia Fennicassa https://finna.fi on lueteltu Suomeesa ilmestyneet Neiti Etsivät.
Tätä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=945a8978-c91…
Finelistä löytyy tietoa ravintoaineista. Sen mukaan ravintokuiduksi kutsutaan imeytymättömiä hiilihydraatteja, joita ovat mm. selluloosa, hemiselluloosa, ligniini, kasvikumit ja pektiini, https://fineli.fi/fineli/fi/ravintotekijat/2168.
Ainakin Helsingin vuoden 1921 opaskarttaan on merkitty Toukolan viertotie. Se kulkee kohdassa, josta nykyisin Kustaa Vaasan moottoritie alkaa. Katu näyttää jatkuneen Kairon tien risteykseen asti.
Laitan sinulle linkin Historia Helsinki -sivuston opaskarttaosioon. Pääset siitä katselemaan eri vuosien opaskarttoja.
https://historia.hel.fi/fi/kartta
Ylellä on tallenteet kaikista Euro2020 otteluista Areenassa katsottavana, löydät ne esim. sivulta https://yle.fi/urheilu/3-11948652
Pääset katsomaan niitä klikkaamalla sinistä Yle-kuvaketta ottelun tuloksen jälkeen tai suoraan Areenasta hakemalla.
Suomen suurin jalkapallofoorum on osoitteessa http://futisforum2.org/ jonne voit myös luoda tunnuksen keskustellaksesi asiasta.
Helena Åhmanin väitöskirja, Oman mielen johtaminen - näkemyksiä ja kokemuksia yksilön menestymisestä postmodernissa organisaatiossa (Teknillinen korkeakoulu, 2003), kuuluu useiden yliopistokirjastojen kokoelmiin. Tarkemmat saatavuustiedot löytyvät LINDAsta - yliopistokirjastojen yhteistietokannasta, jota voi käyttää maksutta kirjastoissa ( http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/LINDA.htm ).
Se mahdollisuushan on jo Helmetissä. Lainaaja voi valita lainaushistorian käyttöönsä, jolloin sinne tallentuu lainattu materiaali. Kun haluaa, voi lopettaa lainaushistorian käytön. Lainatut nimekkeet eivät näy esim. meidän virkailijakoneilla, ainoastaan lainaajalle itselleen
Helmetin kautta. Päästäksesi Helmetin kautta omiin tietoihin tarvitsee tuon nelinumeroisen tunnusluvun eli pin-koodin. Jos sitä ei vielä ole, sen saa käyttöön kirjastosta,kun on henkilöllisyystodistus mukana.
Ratahallintokeskuksen #link::f5da4533-71e1-465e-83de-a6504bed60d7::http://www.rhk.fi/::linkend# nettisivuilla sanotaan:
Radalla luvatta liikkuminen on kielletty. Liikkuminen rautatiealueella, kuten esimerkiksi ratapihalla tai ratapenkalla on aina luvanvaraista. Muusta kuin virallisesta radan ylityskohdasta radan ylittäminen on ehdottomasti kielletty. Asiaton oleskelu ratapiha-alueella, ratalinjalla, rautatiesillalla tai rautatietunnelissa, jotka eivät ole yleisön käytettävissä on kielletty ja rautatielain 68§:n mukaan voidaan rangaista rautatielainsäädännön rikkomisesta sakkoon.
www.rhk.fi/ymparisto_ja_turvallisuus/turvallisuus/rataverkolla_liikkumi…
Rautatielaissa 29.6.2006/555 todetaan pykälässä 68:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/…
Akavalaiset työmarkkinat -julkaisussa (2007) kerrotaan, että kuntien kirjastoissa kirjastonhoitajan/informaatikon vähimmäispalkka oli maaliskuussa 2007 välillä 1723-2030 e ja tieteellisissä kirjastoissa alkupalkka 1876-2468 e. Kunta-alan palkoista ks. esim. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen sivulta http://www.kuntatyonantajat.fi > sopimukset > KVTES ja http://www.kuntatyonantajat.fi/keskiansiot/frameindex.html . Ammattiliitoilla voi olla palkkaneuvontaa. Tämän vastauspalvelun arkistossa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx on muutamia kysymyksiä koskien kirjastoalan palkkausta, hakusanaksi esim. kirjastot tai kirjastoala sekä palkat tai palkkaus.
Rakkauden intiaanikesässä (2014) alkanut Kukkamarin tarina jatkuu Heleena Lönnrothin kirjassa Kukkamarin kolmas elämä (Zuppa di Porri, 2015).
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789526814926&…
https://satakirjastot.finna.fi/Search/Results?lookfor=kukkamarin+kolmas…
Jäähiisi ja maaemonen –sadun kirjoittaja on Marjatta Kurenniemi. Se löytyy kokoelmasta Pilvipyykkiä: suomalaisia satuja. Kirjaa on yleisesti saatavilla pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista www.helmet.fi. Hyvä satuhakemisto on esim. Kallion kirjaston ylläpitämä http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/hae.html.
