Avec-termin sijaan Uudessa-Seelannissa käytetään sanoja "and guest", esimerkiksi "Jane Doe and guest". Toinen vaihtoehto on "and partner".
Eri lähteissä mainitaan, että Uudessa-Seelannissa etiketin mukaan kuoreen kirjoitetaan ainoastaan kutsun vastaanottajan nimi ("Jane Doe") ja varsinaiseen kutsuun "Jane Doe and guest". Suomessa kutsujen sanamuoto on kuitenkin erilainen (kutsussa ei aina mainita vieraan nimeä), joten "and guest" -tekstin voi hyvin kirjoittaa kuoreen avec-sanan tavoin.
Lähteet, mm.:
http://www.weddings.co.nz/features/invitations-intro.php
http://www.rubyandwillow.co.nz/index.php?option=com_content&task=view&i…
Jäähiisi ja maaemonen –sadun kirjoittaja on Marjatta Kurenniemi. Se löytyy kokoelmasta Pilvipyykkiä: suomalaisia satuja. Kirjaa on yleisesti saatavilla pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista www.helmet.fi. Hyvä satuhakemisto on esim. Kallion kirjaston ylläpitämä http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/hae.html.
Kirjastot.fi-verkkosivun kirjastohakemistosta löytyy neljä kirjastoa, jotka ovat ilmoittaneet tietokantaan yhdeksi palveluistaan rintanappikoneen (https://hakemisto.kirjastot.fi/search?s=55462). Nämä kirjastot ovat Sampolan kirjasto Tampereella, Keskustakirjasto Oodi Helsingissä sekä Sellon ja Tapiolan kirjastot Espoossa. Rintanappikoneet ovat näissä kirjastoissa käytettävissä paikan päällä.
Helsingin keskustakirjasto Oodin rintanappikoneen varauskalenteri löytyy Varaamo-verkkosivulta: https://varaamo.hel.fi/resources/av7fbsmhn57a
Suomalaisen kirjallisuuden seuran informaatikko löysi kirjan, joka saattaisi sisältää etsimänne tarinan 1800-luvun Kiinan osuuskunnasta. Kyseessä saattaisi olla Amurin yhtiö, ja F.H.B. Laguksen kirja "Amurin maan retki". Amurin yhtiön 26 helsinkiläistä miestä metsästivät yms. Kiinassa. Kirja on ilmestynyt vuonna 1925. Kirja löytyy SKS:n kokoelmista. Voitte tiedustella asiaa tarkemmin puhelimitse,kirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteesta
http://www.finlit.fi/yhteys/ksto_yht.htm
Vuoden 1970 väestölaskennan mukaan (Osa 7A, SVT C:104) 20-24 -vuotiaiden (syntymävuodet 1946-1950) ikäryhmästä 29 % oli suorittanut ylioppilastutkinnon ja 20 % keskikoulun.
Vaasan läänin seutukaava-alueella vastaavat luvut olivat yo-tutkinto 37 % ja keskikoulu 22 %.
Muun, lähinnä yleisivistävän, koulutuksen osuus oli 7 %.
Muuramen asukasluku on 10383 (31.7.2021). Taajamia on kaksi, keskusta ja Kinkomaa. Keskustassa asuu noin 7000 ihmistä, Kinkomaalla asukkaita on noin 1400. Näin ollen suurin osa muuramelaisista, 8400 henkilöä, asuu taajamissa.
Kiinan kielellä kirjoittamisesta on kysytty usein aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla. Vanhoja vastauksia voit hakea arkistosta hakutermillä "kiinan kieli".
Tässä yksi vastauksista:
Varsinaisia kiinalaisia aakkosia ei ole olemassa, sillä kiinan kieli perustuu kirjoitusmerkkeihin (hànzi). Jokainen kirjoitusmerkki edustaa puhutun kiinan yhtä tavua. Jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Näin ollen suuri osa kirjoitetun kiinan "sanoista" muodostuu kahdesta tai useammasta kirjoitusmerkistä.
Voit katsoa myös seuraavat linkit:
http://www.chinese-tools.com/names/search.html http://www.mandarintools.com/chinesename.html http://www.omniglot.com/writing/chinese.htm
Ravintolan sisustus tuhoutui kokonaan tulipalossa 26. helmikuuta 1978 kerrotaan Baker’sin sivulla http://www.ravintolabakers.com/em_files/Bakers_VIINIT_2012_Helmikuu.pdf
27.2.1978 Helsingin Sanomat kirjoittaa, että lauantaina 25.2. ravintola suljettiin yöllä klo 1.00. Sunnuntaina 26.2 ravintola oli suljettu. Palohälytys oli tapahtunut 26.2. klo 14.45. Palon epäillään saaneen alkunsa viallisesta sähkölaitteesta.
Mitään erityistä tapahtumaa ravintolassa ei edeltävänä päivinä ilmeisesti ollut. Tästä ei ainakaan löytynyt ilmoituksia Helsingin Sanomista.
Helsingin Sanomat on luettavissa mikrofilmeiltä Pasilan kirjastossa.
Asian tiimoilta kannattaa olla vielä yhteydessä Ravintola Baker’siin, yhteystiedot http://www.…
Voit katsoa aikaisempia Sweet Valley High -aiheisten kysymysten vastauksia tämän palvelun arkistosta kirjoittamalla hakusanaksi esimerkiksi sweet.
Arkiston osoite:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Englanninkielisen wikipedian mukaan (http://en.wikipedia.org/wiki/Sweet_valley_high) kirjasarjan viimeinen osa ilmestyi vuonna 2003. Viimeinen osa, numero 143 varsinaista Sweet Valley High -sarjaa on nimeltään Party Weekend.
Kaikki Francine Pascalin kirjat voit katsoa seuraavasta osoitteesta
http://www.fantasticfiction.co.uk/p/francine-pascal/
Tässä muutama esimerkki suhteellisen tuoreista keskiaikaa käsittelevistä kirjoista:
Keskiajan avain (SKS, 2009)
Kari, Risto: Suomalaisten keskiaika: myytit ja todellisuus (Wsoy, 2004)
Hanska, Jussi: Kirkko, kuri ja koulutus: hengellisen säädyn moraalihistoriaa myöhäiskeskiajalla (SKS, 2004)
Suomalaisen arjen historia 1: Savupirttien Suomi (Weilin+Göös, 2006)
Suomen keskiajan turkiskaupasta ei juuri löytynyt kirjallisuutta tai artikkeleita, kun haimme eri tietokannoista, sehän olisi melkeinpä ihan uuden tutkimuksen aihe!
Mutta ehkäpä yleensäkin keskiaikaa käsittelevistä teoksista voisi löytyä ainakin mainintoja. Kansalliskirjastosta löytyi keskiajan Venäjän turkiskauppaa käsittelevä teos: Martin, Janet: Treasure of the land of darkness:…
Jos on kyse kirjoittimelta tulostettavasta tulosteesta, A3-kokoa ei suoraan saa tulostetuksi Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä. Asian voi kuitenkin kiertää siten, että tulostaa A4-kokoisen väritulosteen ja suurentaa sen A3-kokoon värikopiokoneella jossakin seuraavista kirjastoista, joissa se on mahdollista:
Etelä-Haaga (http://www.lib.hel.fi/fi-FI/etela-haaga/)
Itäkeskus (http://www.lib.hel.fi/fi-FI/itakeskus/)
Kontula (http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kontula/)
Laajasalo (http://www.lib.hel.fi/fi-FI/laajasalo/)
Lauttasaari (http://www.lib.hel.fi/fi-FI/lauttasaari/)
Malmi (http://www.lib.hel.fi/fi-FI/malmi/)
Tuloste maksaa 30 c, kopio samoin, eli hinnaksi tulisi yhteensä 60 c.
Ammattitaitoista laadukasta tulostuspalvelua löytyy…
Tähän kysymykseen ei ilmeisesti ole selkeää vastausta.
Suomalaisen paikannimikirjan https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63b/SuomalainenPaikannimikirja_e-kirja_kuvaton.pdf mukaan Tammisaari-nimi voisi olla Suometar-lehden keksintö. Mutta miksi saari eikä niemi, ei selviä tästä.
Kysymykseen on vastattu Henlsingin kaupunginkirjaston Kysy-palvelussa 10.5.2004.
Linkki http://www.kysy.fi/kysymys/onko-tammisaari-ollut-joskus-saari-ja-mista-muodostuu-ruotsin-kielisessa. Vastauksessa esitetään muutamia ajatuksia nimestä.
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla on Peter Slotten pakina Paikannimet kahdella kielellä - pitkä kulttuuriperinne vuodelta 2006. Kijoituksessa pohditaan suomen kaksikielisyyttä paikannimissä,…
Salasana eli PIN-koodi ei ole pakollinen, mutta jos haluat uusia lainojasi tai tehdä varauksia Internetin kautta silloin PIN-koodi on pakollinen.
HelMet-aineistohaku ja ohjeet sivulla http://www.helmet.fi/
Evert Tauben lauluista on suomennettu ainakin Fritiof och Carmencita (Fritiof ja Carmencita), Flickan i Havanna (Havannan tyttö)ja Fritiof Anderssons paradmarsch (Fritiof Anderssonin paraatimarssi).
Bonanza-sarjan tunnusmusiikki on Suomessa levytetty, mutta joko instrumentaaliversiona tai englanniksi. Myöskään Gamla svarten -laulua ei ilmeisesti ole suomeksi.
Nämä tiedot löytyvät Violasta, Suomen kansallisdiskografiasta, johon on tallennettu tiedot kaikista kotimaisista nuoteista vuodesta 1977 alkaen sekä kotimaisista äänitteistä aina vuodesta 1901 alkaen. Viola on vapaasti käytettävissä:
https://finna.fi
Suomalais-japanilainen yhdistys on julkaissut vuonna 1995 kirjan Japanin viisaus – Nippon no chie, johon Kyösti Korpiola on koonnut japanilaisia sananlaskuja. Kirjassa sananlaskut ovat sekä suomeksi että japanilaisin kirjoitusmerkein. Kirjaa näyttäisi olevan vain Vantaan pääkirjastossa.
Seuraava uunituore sivusto on ehkä mielenkiintoinen (tarvitset selaimeesi japanilaisten merkkien käyttötuen): http://www.sutv.zaq.ne.jp/ok312/index.htm Siinä on mietelauseita ja lentäviä lauseita japaniksi ja englanniksi – kaikki joiden alkuperä on merkitty näyttävät kylläkin olevan länsimaista alkuperää.
Japanin merkkien käyttötukia selaimeen saa osoitteesta http://www.anipike.com/jpn.html
Nimikirjoista tai internetistä ei löytynyt suoraan selitystä nimelle Jolina, mutta nimen voisi olettaa olevan Jolanda-nimen muunnos. Jolandasta sanotaan seuraavaa:
"Nimi on todennäköisesti peräisin kreikan 'orvokkia' tarkoittavasta sanasta iolanthe. Nimestä tunnetaan runsaasti erikielisiä sekä j- että y-alkuisia rinnakkaismuotoja, kuten Jolan, Yolanda ja Yolande." (Lähde Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön)
"Jolanda (kreik. orvokki), mahdollisesti johdos Violan ranskalaisesta muunnoksesta Violante." (Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja)
Muita harvinaisia nimiä voit etsiä esimerkiksi seuraavista kirjoista:
- Nummelin, Juri: Eemu, Ukri, Amelie: 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä
- Nummelin, Juri: Osma, Ranja,…
Löytyy - tosin uusin opas eli Ari Haasion Facebook-opas (BTJ, 2009) on tällä hetkellä Helmet-kirjastoissa lainassa ja varauksiakin näkyy olevan:
http://www.helmet.fi/record=b1920845~S9*fin
Dekkarinetti on Tornion kirjaston sivusto. Kirjastosta kerrottiin, että sivuja uudistetaan, ja ne ovat siksi hetken poissa käytöstä. Ehkä jo tänään tai huomenna pääsee tutustumaan uudistettuihin sivuihin.
Löysin sivuston, jossa on kuvausta jalkapallosta ja joukkueista. Kuvauksessa on useita eri tehtäviä, jotka liittyvät huoltoon nutritionist, physiotherapist, masseur, kit manager, https://www.football-stadiums.co.uk/articles/team-backroom-staff/. Tämä on tietysti kuitenkin melko korkean tason jalkapalloa, jossa on paljon erikoistunutta henkilökuntaa. Jääkiekkosanastossa oli sana equipment kit man, urheilujoukkueiden sivuilta löytyi myös equipment manager ja kit manager.
Oletan kuitenkin, että esimerkiksi juniorijoukkueessa, ei ole erikseen physiotherapist/doctor/masseur/ -organisaatiota, mutten löytänyt meidän yleisen kirjastomme lähteistä enkä verkon sanastoista tietoa. Pyydän apua Urheilumuseo…
