Monet lapset matkustavat bussissa vanhempansa sylissä tai omissa vaunuissaan myös nykyään. Kaikki aikuiset eivät myöskään katso tarvitsevansa istumapaikkaa, sairas tai vanha ihminen on eri asia. Mutta tietysti täydessä bussissa matkustavan olisi syytä antaa paikkansa sitä enemmän tarvitsevalle.
”The Well of Loneliness” löytyy vuoden 1928 ensipainoksena Kansalliskirjaston kokoelmista ja vuoden 1982 painoksena Topelia-kirjastosta. Osoitteesta https://finna.fi löytyvässä Helka-haussa kannattaa laittaa kirjan nimi artikkelittomassa muodossa ”Well of Loneliness”, koska muuten oikeita hakutuloksia ei tule. On tosin vaikea sanoa, miten varsinkaan vanhempi painos on kokoelmiin päätynyt, mutta ehkä kirjan lainaaminen auttaisi asiaa, jos kirjassa on vaikkapa merkintöjä, kenelle se on kuulunut ja milloin se on Kansalliskirjaston kokoelmiin liitetty. Molemmat kappaleet ovat tosin lainassa, mutta niistä voi tehdä varauksen.
Suomen kirjastoissa näyttää olevan jonkin verran kirjan eri painoksia. Maakuntakirjastojen valikoimaa voi katsoa…
Wicca on pakanallinen luonnonuskonto. Wiccan harjoittajat kutsuvat itseään "wiccoiksi", "noidiksi" tai "wiccanoidiksi".
Lisää wiccasta ja wiccoista saa tietää mm. seuraavista kirjoista:
Mitä wicca on? (toim. Titus Hjelm), 2005.
Cunningham, Scott, Mitä on noituus, 2003.
Cunningham, Scott, Wicca: opas wiccan harjoittajalle, 2002.
West, Kate, Wiccan käsikirja: johdatus wiccan saloihin, 2002.
Reynolds, John Lawrence, Varjojen väki: maailman salaseurojen historia, 2008.
Laulu on nimeltään Kotipiha, ja sen on säveltänyt Maiju Sirkiä. Laulun sanat on kirjoittanut V. A. Ojaniemi. Laulu alkaa: "Piha kotoinen paikka on rauhan". Toinen säkeistö alkaa: "Siellä illalla katselen kauas". Neljäs säkeistö alkaa: "Tuttu pihlaja nurkalta tuvan". Säkeistöjä on viisi.
Laulu löytyy nuotista Sirkiä, Maiju: Lasten lauluja : pianon tai harmonin säestyksellä (Valistus, 1949). Nuotissa on laulun sanat, melodianuotinnos ja kosketinsoitinsovitus, jonka on tehnyt Ahti Sonninen.
Tuntomerkit sopivat José Carlos Somozan vuonna 2004 ilmestyneeseen tieteisjännäriin Clara ja varjot. Toinen vaihtoehto on Oscar Wilden klassikkoteos Dorian Grayn muotokuva.
Suomenkieleisen Wikipedian mukaan nimi Jahve merkitsee "minä olen se, joka minä olen", ja se on hepreankielen verbin hawah tulla (joksikin) imperfektiivinen kausatiivimuoto; ’hän saattaa tulemaan (joksikin)’
Lähde:http://fi.wikipedia.org/wiki/Jahve
Sanakirjoista saattaisi tässä olla apua. Ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista löytyy seuraavat heprean sanakirjat. Tosin tässä tarvitaan sitten hepreankielen taitoa.
Hebreankielen aakkoset http://koti.phnet.fi/petripaavola/hebreankielenaakkoset
Heprea-suomi, aramea-suomi : Vanhan testamentin sanakirja / Matti Liljeqvist
Iso Raamatun sanahakemisto. Osa 4 : heprea-suomi-, aramea-suomi-sanakirja / Matti Liljeqvist
Teokset ovat kaukolainattavissa oman kirjaston välityksellä.…
Buteyko-menetelmästä ei löytynyt suomenkielistä kirjaa kirjastojen kokoelmista. Joissakin allergiaa ja astmaa käsittelevissä kirjoissa, kuten Apua allergiaan kuvaillaan menetelmän keinoja lyhyesti, mutta todetaan myös, että buteyko-menetelmän oppii parhaiten opettajan johdolla.
Englannin kielellä kirjoja on useita, ja näistä kaksi on käännetty myös suomeksi. Nämä kirjat ovat saatavilla vain sähköisessä muodossa (e-kirjoina), joiden lukeminen onnistuu tietokoneella tai lukulaitteella. Kirjoja voi tilata Astmapysäkiltä: http://www.astmapysakki.fi/kirja1.html
Lähteet: Christina Scott-Moncrieff: Apua allergiaan (Karisto, 2002)
Voisitko kenties löytää URL-osoitteen sivulle uudelleen hakemalla sitä hakukoneella? tai mahdollisesti kuvahaulla?
Joskushan sivut on voitu poistaa internetistä. Joitakin sellaisia voi löytää käyttämällä internetin arkistoa, kertoo Ylen nettisivusto.
Ineternet-selainten asetuksista löydät usein vanhempia historiatietoja.
Sinisilmäisen merkityksellisiä ulottuvuuksia taustoittaa seikkaperäisesti Mauri Komsi Kieliposti-lehden numerossa 1/1991 julkaistussa kirjoituksessaan Sinisilmäisyydestä. Komsi kytkee analyysissaan hyväuskoisen sinisilmäisyyden lapsuuden viattomuuteen ja esittää arvelunaan, että "sinisilmäisyyden kytkentä viattomuuteen on syntynyt sellaisen kansan parissa, jossa ihmiset yleensä olivat ruskeasilmäisiä mutta lapsilla iiristen sini pysyi verraten kauan, niin että kaikki ehtivät sen nähdä". Hän kuitenkin huomauttaa, ettei ole havainnut vakavaa uskoa sinisilmäisyyden ja hyväuskoisuuden väliseen korrelaatioon – kyseessä on pelkkä kielikuva. Muissa kielissä sanalla on toisenlaisiakin merkityksiä eikä kaikissa tehdä lainkaan vastaavaa rinnastusta…
Vuosi 1958 ei näy vapaasti käytettävissä digitoiduissa sanomalehdissä, mutta vuonna 1939 ilmoittautuminen tapahtui uusilla oppilailla 30.8. ja vanhoilla oppilailla 31.8., ks. Uusi Aura 20.8.1939. Vuoden 1958 lehdistä Turussa ilmestyneistä on digitoitu Åbo Underrättelser, jota pääset katsomaan yliopiston kirjastossa. Vuoden 1958 Turun Sanomat löytyy mikrofilmattuna Turun kaupunginkirjaston kokoelmasta, pääset katsomaan sitä varaamalla ajan mikrofilmilaitteelle varaamo-palvelussa.
Runon suomennoksessa sana on tosiaan "merenselän". Runo on nimeltään Suru, ja se löytyy ainakin Gösta Ågrenin kokoelmasta Katve: valittu runous 1955-1985.
Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1598892__Skatve__Orightres…
Kirjan ensimmäinen lause kuuluu suomentajilta seuraavalla tavalla:
Talvitie: ”Oli kirkas, kylmä huhtikuun päivä. Kellot löivät juuri kolmeatoista.”
Raittila: ’’Oli kirkas, kylmä huhtikuun päivä, ja kellot löivät juuri kolmetoista.’’
Juurikaan eroa niissä ei siis ole. Joissakin kirjallisuusblogeissa ja -arvosteluissa on mainintoja siitä, että suomennokset eroavat keskenään juuri sensuurin takia. Niissä ei kuitenkaan mainita mitään varsinaisia tekstikohtia.
Myöskään tutkimusta ei löydy suomennosten osalta.
Tämä tuntuisi viittaavan siihen, että suomennosten väliset erot ovat loppujen lopuksi pieniä. Orwellin teos ja sen suomennokset mainitaan kaksiosaisessa sarjassa Suomennoskirjallisuuden historia (SKS, 2007). Sarjan ensimmäisessä…
Yleinen käytäntö on se, että jos lapsi tuo valmiiksi täytetyn ja huoltajan allekirjoittaman kirjastokorttihakemuksen kirjastoon, hän saa kirjastokortin. Tässä tapauksessa hakemuksen allekirjoittaneesta huoltajasta tulee vastuuhenkilö. Vastuuhenkilö on vastuussa lainoista, kun alle 15-vuotias lainaa jotakin kirjastosta. Jos huoltajalla ei ole syystä tai toisesta lainausoikeutta (esimerkiksi hänellä on yli 28 vuorokautta myöhässä oleva laina, tai velkasaldo on käyttösääntöjen liitteessä mainittu summa tai enemmän) uuden kortin tekeminen ei onnistu ennen kuin huoltaja on saanut lainausoikeuden takaisin.
Kuningas Kasimir Suuri (1310–1370) on todennäköisesti kyseinen kuningas. Mm. hänen säätämänsä Wiślican perussääntö 1) paransi puolanjuutalaisten asemaa huomattavasti. Alla suora lainaus saksalaisen Wikipedian artikkelista Geschichte der Juden in Polen Googlen kääntämänä 2):
"Kuningas Kasimir Suuri (1310–1370) omistautui ensisijaisesti maan laajentamiseen sekä maatalouden ja kaupan edistämiseen. Tätä varten hän harjoitti muun muassa juutalaisten ja talonpoikien suojelupolitiikkaa. Hänen aikalaisensa kutsuivat siksi kuningas Kasimiria "talonpoikien ja juutalaisten kuninkaaksi". Vuonna 1334 hän täydensi isoisänsä Bolesław hurskaan Calian yleistä etuoikeutta Wiślican…
Kirjan tapahtumat sijoittuvat 1930-luvun Viipuriin. Päähenkilö on yksinhuoltajaäiti Ida Maria. Kirjassa kuvataan Ida Marian ja hänen tyttäriensä elämää.
Kirja on itsenäinen jatko-osa teokselle Kylä järvien sylissä.
Rokasta on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Löydät vastaukset palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx kirjoittamalla hae arkistosta -kenttään hakusanat Tuntematon sotilas ja Rokka.
LASTU-tietokannasta http://www.lastukirjastot.fi/lahti/ löydät Rokasta kertovia kirjoja kirjoittamalla tarkennetun haun asiasanakenttään Rokka, Antti. Lisäksi kannattaa tutustua Tuntemattomasta sotilaasta kertoviin kirjoihin. Kirjoita kirjan nimi asiasanakenttään ja klikkaa hakunappulaa. Hakutuloksena saamiesi kirjojen nimiä klikkaamalla näet, ovatko teokset paikalla Lahden kaupunginkirjastossa.
Helsingin Sanomissa on ollut Tuntemattoman sotilaan henkilöhahmoista kertova juttusarja. Rokasta kertova…
Tässä muutama hyvä lasten salapoliisikirja. Osa kirjoista on enemmänkin kertomuksia kuin tietokirjoja, mutta kuvistakin voi löytyä hyviä vinkkejä salapoliisin työhön. Kirjat löytyvät Porvoon kirjastoista.
- Etsiväkerho Hurrikaanin käsikirja / Jari Mäkipää
- Konstan etsivätoimisto, Tuula Kallioniemi
- Salapoliisin käsikirja, tekijät Anne Civardi, Judy Hindley, Angela Wilkes, Donald Rumbelow ja Heather Amery
- Salapoliisitieto / Erich Ballinger
- Santtu salapoliisi / Richard Scarry
- Miina ja Manu salapoliiseina / Teutori
Muistelmallisia teoksia voi hakea verkkokirjastosta laittamalla hakusanaksi "muistelmat" ja yhdistämällä siihen hakusanan "ikääntyminen", "vanhuus" tai "vanheneminen". Tässä joitakin kirjavinkkejä:
Eskola, Antti: Vanhanakin voi ajatella
Junkkaala, Eero: Näitä polkuja tallaan
Karjalainen, Elina: Koskesta suvantoon
Mazzarella, Merete: Aurinkokissan vuosi
Talvitie, Eveliina: Vanha nainen tanssii
Tervaskannot : kuinka selvitä hengissä ensimmäiset 90 vuotta?
Kaunokirjallisuutta voi hakua laittamalla verkkokirjastoon asiasanaksi "ikääntyminen kaunokirjallisuus" tai "vanhuus kaunokirjallisuus". Myös Kirjasampo-sivustolta (Etusivu | Kirjasampo) löytyy hyvin lukivinkkejä aiheen mukaan. Tässä joitakin mahdollisesti kiinnostavia romaaneja:…
Suomen kansallisbibliografian, Fennican, mukaan Viola Renvallin runokokoelmia ei ole käännetty suomeksi. Ainut häneltä suomennettu teos on "Jeesuksen elämä" 1948, joka lienee sijoittuu raamatunhistorian alueelle. Koska kirjaa ei ole kaupunginkirjaston kokoelmissa, en valitettavasti voinut tarkistaa sen siältöä.
Tiedonhaku artikkeliviitetietokannoista (Kati ja Aleksi) ei myöskään tuottanut tulosta. Jos hänen runojaan on käännöksinä vanhoissa kirjallisuuslehdissä,
ainut tapa löytää ne on selata lehtiä. Käännöstä voi kysyä myös Svenska litteratursällskapet i Finland-seurasto puh. 61877454
