Suomen äänitearkiston ( http://www.yle.fi/aanilevysto/firs/ ) tietojen mukaan Georg Malstenin oma versio on vanha "savikiekkoversio" vuodelta 1933 eikä sitä ole digitalisoitu cd-muotoon. Rautavaaran lisäksi kappaleen ovat myöhemmin levyttäneet monet eri artistit, Malmstenin Ragni-tytär sekä ruotsiksi (Barn av solen) että suomeksi. YLEn kokoelmiin alkuperäinen savikiekko kuuluu, joten sitä voi satunnaisesti (tai toivomalla toivekonsertissa?) kuulla radioaalloilla.
Suomen kielessä päivämäärämerkinnässä päivää ja kuukautta tarkoittavien numeroiden perään tulee piste (3.3.), sillä kyseessä ovat järjestysluvut ('kolmas kolmatta'). Piste merkitään sekä päivän että kuukauden perään siis silloinkin, kun vuosilukua ei kirjoiteta. Jos päivämäärämerkintä on virkkeen lopussa, yksi piste riiittää. Jos virkkeen lopussa on esimerkiksi kysymysmerkki, se tulee järjestysluvun pisteen perään. Kielitoimiston ohjepankki https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/ajanilmaukset-paivays-ja-vuosiluku/Ruotsin kielessä piste laitetaan vain numeroiden väliin (eli päivän ja kuukauden ja kuukauden ja vuoden väliin). Esimerkiksi 11–12.1 ja 3–4.2.1991. Tässä suhteessa ruotsin kieli eroaa mm. suomen, tanskan ja norjan kielestä…
Pyörimisliikkeen takana on aurinkokuntamme syntyhistoria. Aurinko ja planeetat ovat muodostuneet avaruudessa pyörineestä pölykiekosta. Ne jatkoivat pyörimistä muodostumisensa jälkeen, koska mikään ei jarruttanut niiden liikettä. Niinpä planeetat pyörivät edelleenkin.
Aihe on askarruttanut muitakin. Siitä on kysytty mm. Suomen akatemian tietysti.fi-sivulla http://www.aka.fi/fi/tietysti/kysy-tieteesta/miksi-maapallo-pyorii/ sekä Tieteen Kuvalehden sivulla http://tieku.fi/fysiikka/pyorimisliike-miksi-taivaankappaleet-pyorivat.
Lähteenä on käytetty myös kirjaa Hannu Karttunen ja Markku Sarimaa: Tähtitiede (Ursa 2002).
Kirjassa Kotimaisia sotakirjailijoita on artikkeli Seppo Porvalista. Kirja on ilmestynyt vuonna 2001. Siihen mennessä hän on kirjoittanut 5 kirjaa.
Viimeiset vuodet ovat olleet tuottoisia Kustantaja Apali Oy:n internetsivujen mukaan vuonna 2007 häneltä ilmestyi 21.teos. (http://www.apali.fi) Lisäksi hän on ollut toimittamassa ainakin neljää teosta.
Listauksen teoksista saat Suomen Kansalliskirjaston Fennica-tietokannasta : http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala.html ja sieltä Kirjastoala-kohdasta voi valita Fennican. Avautuvalla sivulla on selitetty Fennica-kokoelman sisältö ja sivun oikealta palstalta Linkit kohdan alla on Haku Fennicasta. Varsinaisesta hausta valitse hakukriteeriksi tekijä .
Fennican mukaan Porvalilta on…
Yhdistysten toimintaa säätelee ensisijassa yhdistyslaki (26.5.1989/503). Lakiteksti löytyy mm. Finlex-säädöstietopankista http://www.finlex.fi/fi/. Laista ei löydy säädöksiä, jotka koskisivat kunniajäsenten tai kunniapuheenjohtajan asemaa. Yhdistyslain 35 § mukaan hallituksen puheenjohtaja ei saa olla vajaavaltainen ja hallituksen muiden jäsenten on oltava 15 vuotta täyttäneitä eikä konkurssissa oleva voi olla hallituksen jäsenenä. Lisäksi hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten asuinpaikan on oltava Suomessa tietyin poikkeuksin. Muuta yhdistyslaki ei sano hallituksen jäsenyydestä.
Siten ratkaisevaa tässä tapauksessa on sanotaanko yhdistyksen omissa säännöissä jotakin kunniapuheenjohtajan asemasta yhdistyksessä.
Patentti- ja…
Kun kortti menee hukkaan siitä on ilmoitettava välittömästi suoraan kirjastolle. Helmet-kirjastoissa tämän voi tehdä menemällä johonkin Helmet-kirjastoon tai poikkeuksellisesti soittamalla numeroon 09 3108 5309, esimerkiksi jos kirjasto on kiinni. Tiedot jotka soiton aikana pitää luovuttaa löytyvät usein kysyttyjen kysymysten joukosta. Kunnes tästä on ilmoitettu olet vastuussa siitä materiaalista jota lainataan ja kertyvistä maksuista.
Uuden kortin saa hukatun tilalle menemällä kirjastoon esittämään kuvallisen henkilöllisyystodistuksen kirjaston asiakaspalveluun. Silloin vanha kortti ei enään toimi.
Tässä muutamia ehdotuksia: Satuseikkailu kirjastossa (Marja-Leena Mäkelä kertoo satutuokion järjestämisestä ja opastaa vankalla kokemuksellaan); Sadun voimat: lapsi tuo sadun tullessaan (toim. Johanna Jokipalto. Teoriaa ja käytäntöä asiantuntija-artikkeleihin koottuna); Lukuleikki: sadut seuraksi, kirjat kavereiksi ja lorut lelukoppaan (toim. Turunen & Jokela. Esimerkkituokioita ja kirjavinkkejä); Satulinnan saleissa: opitaan arvoja satujen ja laulujen avulla (Hilkka Ylönen); Loihditut linnut: satujen merkitys lapselle (Hilkka Ylönen). Suosittelen myös osallistumista kirjaston satutunnille, joka on maksuton ja avoin tilaisuus. Aikataulut ovat mm. kirjaston nettisivuilla. Lastenkirjastonhoitajat tuntevat lastenkirjallisuutta ja…
Varpu Vilkunan nuortenkirja Tuhkasiivet ilmestyi vuonna 1993. Ismo Loivamaan toimittama kirja Lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 kertoo kirjan olevan "kuulas tarina ystävyydestä ja kasvun kipeydestä". Se kertoo 17-vuotiaiden Sussun ja Kapun kesästä. Lisää tietoa Tuhkasiivet-kirjasta ja Varpu Vilkunasta saat tuosta Loivamaan kirjasta. Tampereen kaupunginkirjaston sivuilta löytyy kirjasta myös arvostelu:
http://www.tampere.fi/kirjasto/arvost.htm
Karjalaisesta kansanmusiikista ja kansanlauluista löytyy yleistä tietoa ainakin seuraavista kirjoista:
Karjala : historia, kansa, kulttuuri / toimittaneet Pekka Nevalainen, Hannes Sihvo, Helsinki SKS 1998
Härkönen, Simo: Me Karjalan lapsia laulavia...,[Joensuu] Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö 1993
VÄISÄNEN, A.O., Hiljainen haltioituminen : A.O. Väisäsen tutkielmia kansanmusiikista, Helsinki SKS 1990
Kolme on kovaa sanaa : kirjoituksia kansanperinteestä, Helsinki SKS 1991(Kalevalaseuran vuosikirja 71)
Runojen ranta : Mekrijärven Sissola / toimittaneet Jorma Aho, Laura Jetsu,
Helsinki SKS 1995
Näitä voit kysyä kirjastosta. Myös lehtiartikkeleita löytyy aiheesta artikkeliviitetietokannoista Aleksista ja Artosta. Niitäkin voit kysyä…
Tähän kysymykseen on vastattu jo muutaman kerran. Voit lukea vastaukset Vastausten arkistosta osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx .
Sarjan sivustossa kerrotaan, että kolmas osa Blood Moon sarjasta Ravenscliff on ilmestymässä pian! Suomennoskin ilmestynee aikanaan ja otetaan kirjastojen kokoelmiin.
Seuraavassa osoitteessa voit seurata tilannetta.
http://www.sitestories.com/ravenscliff/html_pages/book_3.html .
HelMet-kirjaston hankintajärjestelmästä näen, että kysymääsi kirjaa on tilattu. Kappaleita näyttää saapuneen jo Vantaalle, mutta kirjoja ei ole vielä ehditty käsitellä lainauskuntoon eikä viedä rekisteriin. Kovin pitkään ei siinä luultavasti enää mene, mutta en pysty valitettavasti sanomaan sen tarkemmin, milloin kirjat ovat tulossa varattaviksi. Kannattaa kuitenkin seurailla kirjan tilannetta osoitteessa http://www.helmet.fi. Kun teosta ilmestyy ensimmäinen kappale HelMet-verkkokirjastoon, siitä voi tehdä varauksen.
Valitettavasti tätä Jari Niemelän säveltämää ja Chrisse Johanssonin sanoittamaa tangoa Ensi yönä ei ole julkaistu nuottina, joten sen sanat täytyy kirjoittaa ylös kuuntelemalla tai yrittämällä ottaa yhteyttä tekstin tekijään.
Heikki Poroila
Helsingin kirjastoautoissa varaukset pidetään mukana noudettavina kaksi käyntikertaa sillä tietyllä pysäkillä, jonne asiakas on varauksen toivonut.Meillä on autossa mukana aina ainoastaan yhden reitin varaukset reitillä olevasta autosta riippumatta eli varauksen nouto toisena päivänä lähialueelta ei onnistu ilman, että asiasta sopii kirjastoauton henkilökunnan kanssa puhelimitse tai sähköpostitse.
Yhteystiedot ja aikataulut löytyvät kirjastoauton helmet.fi -sivulta: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjastoauto_Helsinki
Finna-haulla selvisi, että Kirjautumalla HAKA-tunnuksin digi.kansalliskirjasto.fi -palveluun vuosien 1940-2021 digitoidut numerot käytettävissä. Linkki hakutulokseen.HAKA-tunnuksen saavat tiettyihin organisaatioihin kuuluvat esim. yliopisto-opiskelijat tai kansalliskirjaston työntekijät.
Kysymys siitä, onko kasvis- vai sekaruokavalio terveellisempää, on säilynyt jo pitkään kiivaan keskustelun aiheena. Molemmilla on vankat kannattajansa, eikä ainoaa oikeaa vastausta varmastikaan ole. Eräät tutkimustulokset vannovat kasvisruokavalion terveysvaikutusten nimeen, mutta toisaalta muistutetaan jatkuvasti, että ihmiskeho ja -mieli tarvitsevat kehittyäkseen myös eläinrasvoja ja -proteiineja. Kaiken ytimenä on joka tapauksessa säilynyt ravinnon monipuolisuuden ja täysipainoisuuden korostaminen.
On selvää, että ruokavaliolla on varmasti vaikutusta ihmisen terveyteen. Eri asia kuitenkin on, mitkä ruoka-aineet vaikuttavat kunkin yksilön kohdalla ja millä tavoin. Kenties tämän vuoksi ruokavalion terveysvaikutuksia käsittelevää…
Tässä joitakin lukuvinkkejä.
Maailma sodassa -sarjan tyylisestä Eurooppa liekeissä -sarjasta voisi löytyä kiinnostavaa luettavaa.
Suomalainen hävittäjälentäjä Joppe Karhunen on kirjoittanut lukuisia teoksia, esimerkiksiTaistelulentäjän muistelmat.
Jorma Kurvisen vuonna 1981 ilmestynyt nuortenromaani Pako on tositapahtumiin perustuva kertomus 16-vuotiaan Paavosta ja 12-vuotiaan Matista toisen maailmansodan aikaisessa Lapissa. Vankileiriltä paenneet saksalaissotilaat ottavat pojat panttivangeiksi ja pakottavat heidät oppaikseen.
Lasse Raustelan vuosina 1979-1989 julkaistu kuusiosainen nuortensarja (Taivaansavut, Isonkallion varjo, Mikkolanmäki ampuu, Myrskyn silmä, Palavat yöt, Vahdinvaihto) kertoo turkulaisten Talvelan poikien…
Kappale tunnetaan sekä nimellä Vill ha dej että Vill ha dig. Kirjastotietokannoista ei löytynyt kummallakaan nimellä muuta suomenkielistä versiota kuin tuon Smurffien Kun smurffilta suukon mä sain. Myöskään Yleisradion kattavasta Fono.fi-tietokannasta ei löytynyt muita versioita.
Vaikuttaa siltä, ettei muuta suomenkielistä versiota ole tehty.
