Tällaista listausta ei ole avoimena saatavilla, vaan sen kokoaminen vaatii asiointia oikeusministeriön arkistoon. Näiden ns. kommunistilakien mukaan oikeusministeriöllä oli valta määrätä painokirjoitus toistaiseksi lakkautettavaksi. Tätä varten piti nostaa painokanne. Oikeusministeriön arkistosta löytyy luettelo oikeusministeriön nostamista painokanteista (1919-1939): https://www.finna.fi/Record/narc.VAKKA-112955.KA_VAKKA-212683.KA Luettelosta kannattaa kysyä Kansallisarkistosta.
Toisekseen kannattaa tutkia asiaa käsitteleviä kirjallisuutta. Esimerkiksi Suomen lehdistön historia -teossarjan toisesta osiosta (toim. Päiviö Tommila) löytyi vasemmistoradikaalia liikettä koskeva osio. Teoksessa s. 212 mainitaan…
'Taide'-sanan nykymerkityksessä otti käyttöön Volmari Kilpinen (oik. Wolmar Styrbjörn Schildt 1810-1893) vuonna 1842. 'Taitelijan' Kaarlo Bergbom (1843-1906) vuonna 1872.
///Sanojemme ensiesiintymiä Agricolasta Yrjö Koskiseen / Martti Rapola. - 1960.///
Tämän Googlesta löytyvän listan mukaan ketään Aki-nimistä henkilöä ei ole valittu Mr. Finlandiksi vuosina 1990-2008.
http://lempimissit.suntuubi.com/?cat=198
Epäilen, että etsimäsi henkilö on eri kilpailun voittaja eli Vuoden Mies 1992 Aki Kangasmäki. Tässä on linkki, josta voi nähdä Akin kuvan ja pääsee lukemaan hänen tarinansa. Teksti on kirjoitettu vuoden 2008 Usko ja urheilu -tapahtuman nettisivuille.
http://www.uskojaurheilu.fi/2008/urheilija_show.php?newsid=129
Flaamin kieli on oikeastaan hollannin kielen murre. Flaaminkielistä sanakirjaa ei ole löytynyt.
Hollanninkielisiä sanakirjoja löytyy kirjastoista. Hae aineistoluettelosta
http://www.helmet.fi
Valitse sanahaku. Kirjoita hakuruutuun hollanti sanakirjat.
Vaski-kirjastoista löytyy aiheesta vain Aapo Forsellin opinnäytetyö Kuinka henkilökunta kokee lainaus- ja palautusautomaatit Turun ja Raision kaupunginkirjastoissa? (2009), joka on ei-lainattavaa aineistoa. Opinnäytetyön lähdeluettelosta saat lisäviitteitä aiheesta.
Aleksi-artikkeliviitetietokannasta voit hakea kirjastossa artikkeleja aiheesta mm. asiasanoilla automaatio, kirjastot, lainaustoiminta, automaatit, lainausjärjestelmät, esim. Tuomo Karhu: "Kirjastojen aineistot liikkuvat radioaalloilla : Erik Sundqvist asentaa kirjaston automaatiotekniikkaa kaikkialla maailmassa" (Turun Sanomat 9.2.2009, s. 14) ja "Palautusautomaatit nyt" / toimittaneet Seppo Verho ja Titta Baer (Kirjastolehti 2/2005, s. 16-17).
Turun kaupunginkirjaston lainaus…
Tätä on kysytty aikaisemminkin. Kyseessä on Justin Scottin kirja Kosto (The Shipkiller). Kirja on ilmestynyt 1979 suomeksi. Helsingin seudulla kirjaa näyttäisi olevan Pasilassa, Puistolassa ja Tikkurilassa paikalla.
Hei,
intuitiosi on oikeassa. Suomeksi kirjoitettaessa pilkun jälkeen käytetään pientä alkukirjainta myös uudella rivillä. Lisätietoja aiheesta löytyy Kielitoimiston sivuilta.
Englanniksi kirjoitettaessa tilanne on toinen. Tervehdystä ja pilkkua seuraava virke aloitetaan isolla alkukirjaimella.
Lisätietoa esimerkiksi: https://intrepidenglish.co.uk/capitalisation/ ja https://www.indeed.com/career-advice/career-development/how-to-write-professional-email-with-templates
Seikkaperäisin selvitys Tampereen kasvatusopillisesta käsityökoulusta löytyy Raija Nykäsen tutkielmasta Kaksi tamperelaista käsityökoulua : taiteilijat käsityökoulujen opettajina (Jyväskylän yliopisto, 1994). Tiiviimpi esitys samasta tutkimusaineistosta on julkaistu Tammerkoski-lehden numerossa 9-10/1994 - tämäkin otsikolla Kaksi tamperelaista käsityökoulua (s. 12-16).
Tampereen kasvatusopillisen käsityökoulun perusti Amalia Lindfelt (kesäkuusta 1907 Lindfelt-Lehtinen). Sen toiminta alkoi vuoden 1898 elo-syyskuussa järjestetystä kahden kuukauden pituisesta käsityökurssista. Samanlainen kurssi järjestettiin myös kahtena seuraavana syksynä. Vuonna 1900 kurssin kesto piteni kahdeksi ja puoleksi kuukaudeksi. Vuodesta 1901 alkaen kursseja…
Turun Sanomien arkiston mukaan murha tapahtui 26.6.1974 ja sitä koskevaa oikeudenkäyntiä käsiteltiin Turun Sanomissa samana vuonna 10.7., 11.7., 25.7., 22.8. ja 9.4.1975. Näitä artikkeleita voi tulla katsomaan Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston käsikirjastoon, jossa Turun Sanomia säilytetään mikrofilmattuna. Käsikirjastossa on mikrofilmin lukulaite ja sillä voi ottaa maksullisia kopioita.
Veikko Tiiton toimittamassa Daa-da daa-da Kirka ja Sammy Babitzin - Diskografiassa 1966-2007 (s. 32) singlen "Kaikkea on/Pelin henki" Scandia KS 874 taustalaulajiksi on mainittu Monica Aspelund, Iris Keinänen ja Eeva-Leena Pokela.
http://www.veikkotiitto.fi/tiedostot/Kirka_Diskografia.pdf
http://www.veikkotiitto.fi/
Kameratyöskentelyn, visuaalisen ilmeen ja todennäköisen valmistumisajankohdan perusteella sanoisin, että elokuva voisi olla Keke Soikkelin ohjaama kauhuelokuva Tuomion saari (2023).
Ikävä kyllä emme onnistuneet löytämään tietoa Paavo Ellilä- nimisestä henkilöstä. Kannattaa varmaan kääntyä jonkun asiantuntijan puoleen. Kysy kirjastonhoitajalta- palveluun on tullut myös aiemmin kysymys Eetu Iston Hyökkäys- taulun muiden tekemistä versioista. Aiempaa vastausta voi tutkia menemällä palvelun vastausten arkistoon ja kirjoittamalla hakuruutuun Isto Eetu. Tietoa Iston taulusta löytyy teoksesta Rönkkö, Pekka, Isto : Eetu Isto (1865-1905) ja Hyökkäys (1899). [Oulu] : Pohjoinen, 1990. (Ars Nordica, ISSN 0786-1478 ; 2).
Osoitteesta http://www.bluetooth.com/Pages/Fast-Facts.aspx löytyvässä vastauksessa kerrotaan, että kuningas Harald Sinihammas yhdisti aikanaan sotivat osapuolet yhteiseksi valtakunnaksi. Vastaavasti Bluetooth-teknologian ajatus oli luoda avoin standardi, jonka avulla erilaiset tuotteet voisivat toimia yhdessä.
Ainakaan sukunimitietokanta ei tarjoa muuta tietoa kuin että "Tarna" on vuonna 1935 suojattu sukunimenä. Kielitoimiston sanakirja ei tunne sanaa "tarna" ollenkaan, ei myöskään sanaa "taarna". Eräästä vanhasta kielitieteellisestä artikkelista (Virittäjä 1929) löysin pohdinnan, jossa arveltiin sanan tarna tai taarna viittaavan johonkin saralajiin. Näin todellakin on, sillä taarnat ovat sarakasvien heimoon kuuluva kasvisuku. Kasvin nimenä "taarna" on ollut käytössä ainakin jo 1850-luvulla, joten ehkä se on toiminut myös sukunimen innoittajana, varsinkin kun sanalle ei näyttäisi muita merkityksiä löytyvän.
Heikki Poroila
Asia näkyy olevan niin, että jos laastaria leikkaa, se ei pysy enää yhtä hyvin paikallaan.
Seuraavalla englantilaisella kuluttajanvalistussivulla asia selitetään seuraavasti. Compeed-laastaria ei saa leikata, koska laastarin reunat on erityisesti suunniteltu sellaisiksi, että ne pitävät kiinnittävän geelin paikallaan.
http://secure-compeed.be.jnj.com/bgdisplay.jhtml?itemname=callous&s=3
Yliopiston apteekin sivuilla puolestaan sanotaan: ”Leikkaamista ei suositella, koska leikkauspinta imee kosteutta ja pysyvyys heikkenee.”
http://www.yliopistonapteekki.fi/fi/apteekkipalvelut/tuotteet/pages/pro…)
Kuntoluokituksella on suuri merkitys rahan keräilyarvoon. Esimerkiksi vuodem 1867 5 pennin kolikko voi olla nykyarvoltaan 1 - 600 € kolikon kunnosta riippuen. Kuntoluokitus on myös varsin tarkka. Tämän vuoksi vanhojen rahojen arvoja ei valitettavasti pysty määrittelemään netin välityksellä.
Vanhoista rahoista, niiden kuntoluokituksesta ja arvoista ks. esim. Suomen rahat arviohintoineen 2018 : keräilijän opas.
Nimi Brutus on alunperin kehittynyt pilkkanimestä suvun tunnusnimeksi "cognomeniksi" ja sittemmin etunimeksi. Latinaksi brutus tarkoittaa "hidas, tyhmä". Latinan kielen sanojen merkityksiä voi etsiä esim. Streng, Latina-suomi sanakirjasta. Kuuluisin Brutus lienee Marcus Iunius Brutus, joka oli mukana salaliitossa, joka johti Caesarin murhaan. Marcus Iunius Brutus oli aikanaan varsin sivistynyt ja oppinut mies, joten lisänimen alkuperäinen merkitys oli tässä niin kuin monessa muussakin tapauksessa menettänyt sisältönsä jo antiikin aikana.
'The way of life' (tai 'Life's way') olisi kaiketi mahdollisimman sanatarkka englanninnos vuonna 1910 julkaistun Tolstoin kirjan 'Put zizni' nimestä. Suomenkielisissä lähteissä tähän teokseen viitataan yleensä nimellä Elämäntapa tai Elämäntie.
Put zizni ei ole Tolstoin omaa tekstiä, vaan viimeinen hänen toimittamistaan mietelause- ja aforismikokoelmista, joista laajimmat ovat Krug tstenija (1904-08), Na kazdyi den (1907-10) ja Put zizni (1910).
Suomeksi Tolstoin keräämää mietelausemateriaalia on julkaistu neljänä erillisenä niteenä vuosina 1910-16 otsikolla "Joka päiväksi : elämän oppi, eri maiden ja aikain ajattelijoilta lainattujen lausuntojen mukaan". Nimen perusteella arvioituna alkuteoksena tässä valikoimassa on ollut Na kazdyi den.…
Vanhojen ystävien jäljittäminen kannattaa varmaan aloittaa omalta paikkakunnalta. Jos löytyy yksi, hän voi tietää seuraavan jne.
Palvelu Koulukaverit löytyy verkosta. Tekemällä itselleen tunnukset ja kirjautumalla siihen, voi yrittää etsiä koulutovereita koulutietojen perusteella.
https://www.koulukaverit.com/
Kuhmon ja Hyrynsalmen kirjastosta löytyy Kukkosen sukututkimusta selvittävä kirja
Kukkonen, Eila : Pielisen rannalta ulos elämään / Eila Kukkonen.
[Hyrynsalmi] : [Eila Kukkonen], 2000.
Laajuus: 128 s. : kuv. ; 25 cm.
Sen voi lainata myös Kajaaniin (seutulaina, 3 €)
Kukkosen suvusta onolemassa myös teos
Yrjö Blomstedt, Kukkonen. Sukukirja 1959. Mikkeli 1959. 137 siv.
Sen voi lainata kaukolainaksi Kajaaniin (5 euroa).
Heikki…
