Vantaan kirjastoissa on käytössä print@vantaa.fi -palvelu. Liitä sähköpostin liitetiedostoksi ne dokumentit, jotka haluat tulostaa. Viestikentän voi jättää tyhjäksi, mutta otsikkokenttään kannattaa kirjoittaa jotain. Lähetä viesti osoitteeseen print@vantaa.fi. Saat noin viiden minuutin sisällä vastausviestin, jossa on käyttäjätunnus ja salasana. Kirjaudu tunnuksilla monitoimilaitteelle, ja valitse tulostettavat tiedostot. Lisätietoa tulostamisesta ja kopioinnista Vantaan kirjastoissa voit lukea tästä artikkelista https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tikkurilan_kirjasto/J…
Valitettavasti tällä hetkellä tulostamisessa on häiriöitä. Vika on tiedossa ja se pyritään korjaamaan mahdollisimman pian. Pahoittelen tilannetta.
Hallusinaatiot ovat aika yleinenkin aihe tai ilmaisukeino varsinkin jännitys- ja fantasiakirjallisuudessa. Suomalaisia romaaneja, joissa nimenomaan äänihallusinaatio on mukana, ovat mm. Leena Krohnin Datura (WSOY 2001) ja Mehiläispaviljonki (Teos 2006), Petri Karran Kohtalonohjaaja (Gummerus 2011), Jaakko Yli-Juonikkaan Neuromaani (Otava 2012), Mirja Kuivaniemen Siantappajat (Tammi 2014) ja Terhi Rannelan Läpi yön (Otava 2014). Omaelämäkerrallista fiktiota aiheesta on kirjoittanut Jukka Komppa, jonka teoksessa Minä olen (Atena 2001) takakansitekstin mukaan miehen pään sisässä ovat äänessä niin enkelit kuin pirutkin.
Lisää esimerkkejä löydät yleisten kirjastojen tietokannoista (esim. yhteistietokanta Frank osoitteessa http://monihaku.…
Väestön lukutaidosta ei kerätä Suomessa tietoja mihinkään rekisteriin, joten kattavaa tietoa lukutaidottomien määrästä ei valitettavasti ole. OECD:n kansainvälinen aikuisten otospohjainen taitotutkimus PIAAC mittaa aikuisten lukutaitoa, numerotaitoa ja soveltavia ongelmanratkaisutaitoja, mutta lukutaidottomien henkilöiden määrää ei sen tuloksista saa.
Niilo Mäki Instituutissa on tutkittu kehitysvammaisten lukutaitoa erikseen. Heillä saattaisi olla jotain arviota siitä, mikä osuus kehitysvammaisista on lukutaidottomia.
Laiho on peräisin sukunimien suomalaistamisesta 1870-luvulta. Silloin savokarjalaisen osakunnan jäsen ylioppilas Otto Viktor Emmanuel Liljeroos otti nimekseen Laiho. Myöhemmin 68 erilaista ruotsalaista sukunimeä 41 eri paikkakunnalta vaihdettiin Laihoon. Laiho-sana merkitsee tuuleentuvaa viljaa tai halmetta, mikä on ehkä ollut nimenmuuttajilla mielessä.Lähde:Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)
Kaikenvillaiset Internet-lähteet ovat jokseenkin yksimielisiä siitä, että suurin määrä yhden lampaan kerralla synnyttämiä karitsoja on yhdeksän ja että ennätyksenhaltija on kansainvälisestikin poikkeuksellisen suurista vuonueistaan tunnettu suomenlammas.
http://talk.newagtalk.com/forums/thread-view.asp?tid=290455
http://www.abc.net.au/rural/vic/content/2006/s1739054.htm
http://www.finnsheep.org/spinoff.htm
http://www.summitviewfarme.com/sheep/finn.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Finnsheep
Tietoa suomenlampaasta:
http://www.finnsheep.fi/ominaisuudet.html
Vuoden 1986 ylioppilaskirjoitusten äidinkielen tehtävien aiheisiin voi tutustua vaikkapa kirjan Ylioppilasaineita 1986 avulla. Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmassa tätä ei valitettavasti enää ole, mutta muualta Pirkanmaalta kirjaa edelleen löytyy. Tampereella kyseisen vuoden äidinkielen aineiden aiheet voi tarkistaa vaikkapa Spes patriae -matrikkelista, joka sisältää kaikki senvuotiset koekysymykset.
Kyse on ilmeisesti Antti Peipon vuonna 1972 valmistuneesta lyhytelokuvasta Viapori, http://www.ristojarvaseura.fi/viapori-suomenlinna-1972/. Valitettavasti elokuvaa ei löydy kirjastojen kokoelmista.
Suosion syihin löytyy tietoa seuraavista kirjoista:
Kotimaisia nykykertojia 1-2, 2003
Leino, Eino: Lentojätkä, 2002
Kirjailija Arto Paasilinnan elämä, teokset ja kritiikki, 2001
Miten kirjani ovat syntyneet 4, 2000
Tunnettu sananparsi kuuluu: "Me papit nauroimme niin, sanoi Kangasalan kirkonvartija." Se on myös Erkki Tantun kuvittaman sananparsikokoelman nimi. Tantun piirroksessa hövelin oloinen kirkonvartija istuskelee kahvilla ja puheissaan samaistaa itsensä pappissäätyyn, vaikka ei siihen kuulukaan.
Olisiko sanonnassa "lukkarit olivat koolla iloisissa merkeissä, ja lopuksi me papit nauroimme niin" siis kyse saman asian toisesta versiosta? Tästä sanaparresta löytyy paljon vähemmän mainintoja. Olisiko lukijoillamme ehdotuksia tulkintaan?
Stadin slangin etymologisen sanakirjan mukaan sanaa mutsi on käytetty 1900-luvun alusta, sanaa sportti 1890 alkaen ja raggari 1950-luvulta lähtien. Sanat löytyvät selityksineen Anna-Maija Forsbergin kirjasta Stadin slangin etymologinen sanakirja, Gaudeamus 2021. Kirja löytyy kirjastosta.
Digitaalisessa Internet Archive -kirjastossa on lainattavissa Stephen Kingin teos The Shining. Teoksesta ei löydy kyseistä sanontaa lainkaan. Ilmeisesti sanonta on tullut Stanley Kubrickin käsikirjoitukseen.
Kyseessähän on vanha sanonta, joka on mainittu englantilaisessa sanontojen kirjassa jo 1600-luvun lopussa, tuolloin muodossa "All work and no play makes Jack a dull boy".
https://archive.org/
https://www.dailyscript.com/scripts/shining.html
https://en.wikipedia.org/wiki/All_work_and_no_play_makes_Jack_a_dull_boy
Lasten ja nuorten tv-kykykilpailuista ja niiden vaikutuksista kasvuun ja kehitykseen löytyy toistaiseksi niukalti teoksia tai muuta aineistoa Vaski-kirjastoista. Löysin kuitenkin muutaman teoksen sekä muita tiedonlähteitä, joissa aihetta käsitellään.
Kilpailuihin osallistuvien lasten ja nuorten vanhempien vastuusta ja lähinnä Idols:sta löytyy tietoa “Kasvattajan brändikirjasta” (Finn Lectura 2006), jossa luku “Kun tunteista tuli brändi -- Idols-kilpailu ja populaarimusiikin affektimaailma” (s.174- 187) käsittelee tätä aihetta. Toinen teos, joka käsittelee aihettanne on Mari Pajalan ja Sari Elfvingin kirjoittama “Tele-visioita: mediakulttuurin muuttuvat muodot” (Gaudeamus 2011). Tässä kirjasta löytyy yksi useamman kymmenen sivun kirjoitus,…
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rokote-infosta löytyy tämä:
mRNA-koronarokotteet pohjautuvat teknologiaan, jota on kehitetty 1990-luvulta lähtien. mRNA-rokotteet sisältävät lähetti-RNA:ta (mRNA), jonka avulla lihassolut rokotteen pistokohdassa saadaan tuottamaan rokotteen vaikuttavaa ainetta.
RNA-rokotteet sisältävät lähetti-RNA:ta (mRNA). Sen avulla lihassolut rokotteen pistokohdassa saadaan tuottamaan vaikuttavaa ainetta, tässä tapauksessa koronaviruksen pintaproteiinia.
Elimistön puolustusjärjestelmä tunnistaa tämän pintaproteiinin vieraaksi ja alkaa tuottaa vasta-ainetta sitä vastaan. Näin elimistöä opetetaan torjumaan varsinaista koronavirusta, jos tautia aiheuttava virus pääsee elimistöön.
Rokotteessa ei ole COVID-19…
Täytyy heti aluksi varoittaa, että me vastaajat emme ole laintulkinnan ammattilaisia, joten vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Suomen tekijänoikeuslain mukaan tosiaan tekijänoikeussuojan kesto on 70 vuotta tekijän kuolemasta (43 §). Jos tekijää ei tiedetä, suoja-aika 70 vuotta teoksen julkaisuvuodesta (44 §). Erikseen vielä aikaisemmin julkaisematon teos saa julkaisun jälkeen 25 vuoden suoja-ajan (44 a §). Aleksis Kiven tuotanto on siis periaatteessa tekijänoikeuksista vapaata, jollei kyseessä ole 25 vuoden sisällä julkaisu aikaisemmin julkaisematon materiaali.
On hyvä muistaa, että tekijänoikeuden suoja koskee myös teoksen mahdollisia muita tekijöitä kuten…
Suomessa ei voi.
Kihlaus määritellään kahden ihmisen sopimukseksi avioliittoon menosta.
Väestäliitto:"Kihlaus on vapaamuotoinen sopimus tulevan avioliiton solmimisesta. Merkitystä ei ole sillä, ovatko muut kuin suhteen osapuolet tietoisia kihlauksesta vai eivät. Olennaista on, että pari, joka ovat sopinut avioliittoon menemisestä toistensa kanssa, on kihlautunut."
Ennen kuin avioliiton voi solmia, on aina tutkittava onko sille estettä. Siksi avioliittoon "heittäytyminen" ilman edeltävää sopimusta on mahdotonta.
Oikeus.fi "Ennen vihkimistä avioliittoon aikovien on yhdessä pyydettävä avioliiton esteiden tutkintaa. Pyyntö esitetään maistraatille. Avioliiton esteet voi tutkia myös evankelis-luterilaisen kirkon tai ortodoksisen…
Lehtiartikkelien perusteella en löytänyt muuta tietoa Jussi Raittisesta kuin että hän on aina ollut muusikko. Koulutuksesta löysin tiedon, että kauppaopiston opinnot jäivät kesken, kun musiikki vei mukanaan, https://www.is.fi/viihde/art-2000005827831.html. Esimerkiksi hänen ja hänen vaimonsa haastattelussa puhutaan pariskunnan nuoruudesta, https://www.etlehti.fi/artikkeli/ihmiset/jussi-ja-carita-raittinen-ilma…
Lisää tietoa voisi löytyä elämäkerroista:
Hatakka Heimo - Raittinen Jussi, Muistan vielä vuonna -56 : Jussi Raittinen muistelee, miten rock tuli Suomeen. Gummerus 2003.
Salmi Janne, Vanha rokkistara : Jussi Raittisen ja The Boys -yhtyeen tarina 1977-2014. Karisto 2014.
Eero Raittisen musiikkiura…
Suomen rahoille on määritelty kuusi kuntoluokkaa, joiden mukaan hinta määräytyy. Kirjassa Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas, on lueteltu kaikki Suomen rahojen hinnat kuntoluokkineen.
Sen mukaan vuoden 1939 5 markan setelin arvo on 0,50-10 euroa setelin kunnosta riippuen.
Näiden linkkien kautta löytyy tietoa parrasta ja sen historiasta:
http://www.shenet.se/recept/rakmedeltrad.html,
http://www.kepa.fi/kumppani/arkisto/2006_6-7/5082, http://hiukset.fi.wikimiki.org/fi/Parta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Parta#Parran_historia_Suomessa
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta löytyy paljon tietoa paikannimien alkuperästä.
http://www.kotus.fi/kielitieto/nimisto/paikannimet
Siellä on arkistoituna myös mielenkiintoinen verkkonäyttely paikannimistä.
http://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/nimiaiheiset_verkkonayttely…
Sen mukaan suomalaiset paikannimet ovat usein paikan maantiedettä kuvailevia tai sitten ihmisten ja talojen nimistä johdettuja.
Helsingin kaupunginkirjasto on vastannut Nastola-nimen merkitykseen melko tyhjentävästi 2014 Kysy.fi palstallaan.
"Suomalaisen paikannimikirjan mukaan Nastolan kunnan nimi tullut samannimisen kylän mukaan, ja on ollut luultavasti alkuaan talonnimi. Talonnimen arvellaan tulleen isännän nimen mukaan. Nastola mahdollisesti tulisi…
