Ainakaan tämän kartan mukaan ruskea- ja sinisilmäiset vanhemmat eivät voi saada vihreäsilmäistä jälkeläistä ja se on myös ainoa yhdistelmä, jossa vihreäsilmäisyyttä ei esiinny ollenkaan. Kahden sinisilmäisen vanhemman lapsillakin se on erittäin harvinaista, vain 1 % jälkeläisistä on vihreäsilmäisiä. Silmien värin määrittyminen on kuitenkin monimutkainen asia, kuten tässä Tieteen Kuvalehden lyhyessä artikkelissa muistutetaan.
Heikki Poroila
Mitähän Balkanin sotaa mahdat tarkoittaa? WSOY:n Facta Tietopalvelu ketoo Balkanin sodista seuraavaa:
Balkanin sodat, Turkin ja Balkanin kristittyjen valtioiden väliset ja Balkanin valtioiden keskinäiset sodat 1912–13, joissa Balkanin valtiot jakoivat Turkin Euroopan-puoleiset alueet suurvaltojen valvonnassa.
Ensimmäinen Balkanin sota koski lähinnä Makedonian jakamista. Traakiassa bulgaarit voittivat turkkilaiset, Makedoniassa serbialaiset löivät vihollisen, ja lännessä kreikkalaiset etenivät Janinaan (Ioanninaan). Suurvaltojen välityksellä solmittiin aselepo 1912 ja rauha 1913. Turkin Euroopan-puoleista osaa rajoitettiin niin, että se käsitti vain Konstantinopolin ja alueen siitä länt. Enoksesta Midiaan ulottuvalla linjalla. Kreikka ei…
Shakespeare kirjoitti Hamletinsa 1600-01. Hänen kirjallinen tuotantonsa voidaan jakaa viiteen vaiheeseen, joista Hamlet edustaa neljättä, suurten tragedioiden kautta. Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta löytyy kuusi kirjaa ja yksi kasetti - kaikki englanninkielisiä - jotka käsittelevät Shakespearen Hamletia. Suomeksi voit lukea Hamlet-tulkintaa ainakin maailankirjallisuuden historiaa käsittelevästä Kansojen kirjallisuudesta (osa 3). Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta löytyy lisää viitteitä Hamletia käsittelevistä kirjoista.
Laulu on nimeltään Kotipiha, ja sen on säveltänyt Maiju Sirkiä. Laulun sanat on kirjoittanut V. A. Ojaniemi. Laulu alkaa: "Piha kotoinen paikka on rauhan". Toinen säkeistö alkaa: "Siellä illalla katselen kauas". Neljäs säkeistö alkaa: "Tuttu pihlaja nurkalta tuvan". Säkeistöjä on viisi.
Laulu löytyy nuotista Sirkiä, Maiju: Lasten lauluja : pianon tai harmonin säestyksellä (Valistus, 1949). Nuotissa on laulun sanat, melodianuotinnos ja kosketinsoitinsovitus, jonka on tehnyt Ahti Sonninen.
Tuotteen säilymiseen vaikuttaa alkoholipitoisuuden lisäksi mm. tuotteen happamuus, kuinka paljon sokeria siinä on, säilytysastian steriiliys ja tiiviys, ympäröivä lämpötila ja se, kuinka kauan tuotetta olisi tarkoitus säilyttää. Votkan tapainen viina, jossa on 40 tilavuusprosenttia alkoholia, säilyy huoneenlämmössäkin periaatteessa ikuisesti (tai ainakin siihen asti, että se haihtuu pois). Jos tuotteessa on alle 20 tilavuusprosenttia alkoholia, se ei säily. Kuitenkin runsaastikin alkoholia sisältävä juoma voi menettää makuaan pitkässä säilytyksessä, jolloin sen juominen ei ole miellyttävää. Yksiselitteistä vastausta kysymykseen ei siis voi antaa.
Kirjan kääntäjä on Antti Virtanen, joka suomensi kirjan Otavalle 1981. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_3397
Medusan verkko saattaa nimenä olla kustantamon idea. Kysyin asiaa Otavasta, mutta vastaus kestää hieman. 1980-luvusta on jo aikaa...
Otava.fi Lisään vastauksen kommentiksi, jos sellainen vielä löytyy.
Arvaisin, että kreikkaan ja välimerellisyyteen liittyvän Medusan merkeissä tapahtuva tarina on ollut 80-luvulla myyvempää kuin päähenkilö Jason Bournen nimissä seikkaileminen.
Roomalaisen Ovidiuksen Muodonmuutoksissa esiintyvän tarinaversion mukaan Medusa oli alun perin kaunis neito. https://fi.wikipedia.org/wiki/Medusa
Tappavan vaarallinen nainenhan on aina kiinnostava.
Aalto-oppimiskeskus vinkkasi tällaisen sanakirjan työkalujen ja rakennustarvikkeiden nimityksistä:
Jokiniemi, Erkki, ja Nikolas Davies. Kuvitettu Rakennussanakirja Suomi-englanti-suomi: Illustrated Building Dictionary Finnish-English-Finnish, 2012
- s. 434-439: Naulat, ruuvit, kiinnikkeet yms.
- s. 444-451: Työkalut, esim. vasarat, taltat, porat, maalausvälineet.
Rakennustieto kustantaa mm. rakennusalaan liittyvia sanastoja, joita on varsin runsaasti, Rakennustietokaupan sivuilla tietoa:
https://www.rakennustietokauppa.fi/sanastot-sanakirjat-/2189/dg
https://www.rakennustietokauppa.fi/nimikkeistot/2191/dg
Tämän enempää tietoa nimitysten perusteista emme löytäneet. Työkaluihin liittyviä standardeja kyllä on, mutta ne…
Runon suomennoksessa sana on tosiaan "merenselän". Runo on nimeltään Suru, ja se löytyy ainakin Gösta Ågrenin kokoelmasta Katve: valittu runous 1955-1985.
Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1598892__Skatve__Orightres…
Kirjalainojaan voi nykyään helposti uusia kaikkina viikonpäivinä puhelimitse tai käyttämällä Internetyhteyttä, jos vain oman kirjastokortin numero ja tunnusluku ovat käsillä.
On tottakai mahdollista muuttaa laina-aikojakin, mutta silloin olisi varmastikin muutettava lainausjärjestelmän ohjelma-asetuksia. Tämä taas edellyttäisi tietotekniikkaosastomme toimia. Ehdottaisin vielä neuvottelua asiasta Suomenlinnan kirjaston henkilökunnan kanssa.
Me kirjastolaiset emme ole lääketieteen asiantuntijoita, mutta tällaista tietoa aiheesta löytyi.
Maitoallergiassa lehmänmaidon proteiini eli valkuaisaine aiheuttaa allergisen reaktion, ja laktoosi-intoleranssissa taas maitosokeri ei imeydy ohutsuolessa. Mm. täältä tietoa:
http://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,818,1733,1992,1987
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00…
Äidinmaitoon (http://www.utu.fi/cyri/hka/Rintamaidon_rasvahappokoostumus.pdf) vaikuttaa mm. äidin oma ravinto. Lapsi voi siis saada allergiaoireita äidinmaidosta, jos äiti on syönyt jotakin lasta allergisoivaa. Tuskin maitoallergikko- tai laktoosi-intolerantikkoäiti kuitenkaan joisi lehmänmaitoa, jota voisi saada omasta maidostaan.
Eli…
Esimerkiksi HelMet-kirjastojen tietokannassa on Percy Montrose hyväksytty säveltäjäksi, mutta näin vanhat asiat ovat usein hankalasti varmistettavissa. Myös Yhdysvaltojen Kongressin kirjastossa on Montrose hyväksytty laulun säveltäjäksi ja sanoittajaksi, mutta sielläkään ei näytä löytyvän tekijän elinvuosia.
Suomessa tekijänoikeuden suoja on 70 vuotta tekijän kuolemasta. Teoriassa on mahdollista, että Montrose - jos hän todella on laulun tekijä -, olisi elänyt hyvin pitkän elämän ja kuollut niin myöhään, että suoja olisi edelleen voimassa (tällä hetkellä suojattuja ovat vuonna 1945 tai myöhemmin kuolleet). Kun tämän Montrosen elinvuosia ei ilmeisesti kukaan tiedä, asia jää ratkaisematta. Todennäköisesti laulun suoja on päättynyt jo aikoja…
Tuija Lehtisen kirjojen kustantajan Otavan syksyllä ilmestyvien kirjojen luettelossa ei ole mainintaa että www.liisanblogi.net olisi saamassa jatko-osaa. Tuskin siis sellainen ilmestyy ainakaan tänä vuonna.
Liisa Virtasen (Lehtisen romaanin päähenkilön) kuulumisia voi kyllä seurata netistä Liisan blogista, osoite www.liisanblogi.net
Kielitoimiston sanakirja ja Nykysuomen sanakirja eivät tunne sanaa halsti.
Suomen murteissa halsti-sanalla on useampikin merkitys. Joillakin alueilla halsti eli falski voi tarkoittaa hiipuneiden hiilien päälle muodostunutta valkeaa höytyä. Toisaalla taas halsti eli halssi merkitsee (ulko)rakennuksiin, rakennelmiin ja esineisiin liittyviä onkalomaisia, loukkomaisia, kuurnamaisia tai putkimaisia tiloja, rakennelmia tai onkalomaisia, kuoppamaisia luonnonmuodostumia ja maastonkohtia. Joillakin paikkakunnilla (esim. Metsäpirtti, Rautu) sanaa halssi on käytetty tuntemassasi merkityksessä repeämä, halkeama, halkio, haava. Sitä on joillakin alueilla käytetty myös puhuttaessa jostakin huonolaatuisesta, hajoavasta, piloille…
Tammi-kustantamon ennakkotietojen mukaan Darren Shanin tarina -sarjan viimeiset osat julkaistaan suomeksi tänä keväänä. Larten Crepsley Sagaa on kirjailijan kotisivujen mukaan julkaistu englanniksi neljä osaa. Suomeksi sitä ei ainakaan vielä näytä olevan tulossa. Tilannetta voi jatkossa pitää silmällä kustantajan kotisivuilla http://www.tammi.fi.
Kysymäsi kirja on löytyy Jyväskylän kaupunginkirjastosta, josta sen voi seutuvarata mihin tahansa Keski-kirjastoon. Yleisesti ottaen yleiset kirjastot hankkivat vähemmän vieraskielistä tietokirjallisuutta, eikä kaikkea aineistoa voida hankkia esim. budjettisyistä. Kirjastoille voi esittää hankintaehdotuksia.
Kyseessä taitaa olla Mary Nortonin kirja Kätkijät taivaalla. Alkuperäinen englanninkielinen nimeke on The Borrowers afield ja ruotsinkielinen käännös Lånarna i luften.
Iltalehden artikkelin mukaan ilotulitteiden hiilijalanjälki on yllättävän pieni.
”Peräti 90 prosenttia päästöistä muodostuu kuljetuksista ja logistiikasta. Vain viisi prosenttia yhtiöiden päästöistä syntyy ilotulitteiden ampumisesta. Loput yhtiöiden päästöistä syntyy tuotteiden varastoinnista, hallinnosta, työmatkoista ja energiankäytöstä.”
https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/dc684ed8-7d05-4ce1-8014-a9e52cde02f2
Tarkempia tietoja kannattaa kysyä artikkelissa mainitulta CO2 Esto Oy:ltä https://co2esto.com/yhteystiedot ja Suomen ympäristökeskus SYKE:ltä
https://www.syke.fi/fi-FI/SYKE_Info/Yhteystiedot
Laulu on nimeltään "Kaapparilaiva". Se alkaa: "Jokaisen miehistä kaapparilaivan täytyy partansa kasvattaa!" Sävelmä on hollantilainen kansansävelmä. Nämä suomenkieliset sanat on tehnyt Sauvo Puhtila. Laulu sisältyy nuottiin "Tie musiikkiin : Musica II" (Erkki Pohjola, Egil Cederlöf, FM4646) ja Mauri Kunnaksen kuvittamaan "Seikkailijan laulukirjaan" (Otava, 2011).
Laululla on myös toinen suomenkielinen nimi "Partasuut" ja sanoitus, jonka tekijä on tuntematon. Se alkaa: "Kaapparilaiva nyt matkalle lähtee". Parta on Artulla, Pertulla ja Nestorilla. Niina Bellin kirjassa "Pikku juttu : musiikkisatukirja lapsille" laulu on myös nimellä "Partasuut" (sanat, esitys äänitteellä). Sen ensimmäinen säkeistö on samanlainen kuin…
Lähetimme kysymyksesi eteenpäin Olavi Virtaan perehtyneelle ja hänestä kirjoittaneelle kulttuurihistorioitsija Seija A. Niemelle ja hän tiesi kertoa, että Virta tosiaan lauloi mainituilla kielillä, mutta Niemen tiedossa ei ole, että hän olisi puhunut muuta kuin vain suomea. Niemen mukaan Virta osasi todennäköisesti auttavasti englantia ja ruotsia, sillä hän kävi aika usein laulamassa myös Ruotsissa, mutta sielläkin todennäköisesti etupäässä Ruotsin suomalaisille.
Ensimmäiset himmelit on tehty keskiajalla. Eija Kosken kirjassa "Himmeli" on paljon tietoa himmelin kulttuurihistoriasta.
TEKIJÄ Koski, Eija
TEOS Himmeli / Eija Koski ; [valokuvat: Rita Lukkarinen ... et al.] ; [piirrokset: Kaarin Hellman]
Julkaisutiedot Helsinki : Maahenki, 2012 (Hämeenlinna : Kariston Kirjapaino)
ULKOASU 123 sivua : kuvitettu ; 30 cm
