Toiminto on otettu tänä vuonna käyttöön HelMet tietokannassa, mutta vanhoja lainaustietojasi ei ole missään.
Ohje oman lainaushistorian käyttöön ottoon löytyy tästä
http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#lainaushistoria
Rakkauden intiaanikesässä (2014) alkanut Kukkamarin tarina jatkuu Heleena Lönnrothin kirjassa Kukkamarin kolmas elämä (Zuppa di Porri, 2015).
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789526814926&…
https://satakirjastot.finna.fi/Search/Results?lookfor=kukkamarin+kolmas…
Kirjastot eivät tallenna asiakkaiden lainaushistoriaa. Et siis voi kysellä kirjastoista omia vanhoja lainatietojasi. Ainoa keinosi on se, että yrität kerätä muististasi mahdollisimman paljon kirjaan liittyviä muistikuvia. Jos saat tietoja ja muistikuvia kerättyä, kokoa ne uudeksi kysymykseksi ja lähetä meille uusi kysymys. Ehkä joku keksii kirjan vähistäkin tiedoista. Voit myös yrittää muistella, keskustelitko aikoinasi kirjasta jonkun kanssa. Olisiko joku tuttavasi mahdollisesti lukenut saman kirjan? Hän saattaisi auttaa muistamaan.
Helsingin kaupunki ei vastaa pääkaupunkiseudun vesihuollosta yksin vaan palvelusta vastaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä. Kuntayhtymässä ovat mukana Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupungit. Alueella toimii myös Sipoon vesi sekä 11 vesiosuuskuntaa. Yhteisellä suunnittelulla pyritään takaamaan vedensaanti kaikissa oloissa. "HSY:n alueella on tehty ja tehdään lähitulevaisuudessa useita uusia vesijohtoja, jotka lisäävät vedenjakelun varmuutta." Kaupunkien ja vesihuoltopalveluita tuottavien yhtiöiden ja yhtymien yhteistyö on keskeinen keino turvata vesihuolto.
HSY:n alueella on tällä hetkellä 12 vesitornia. Helsingissä niistä on neljä. Vesitornit eivät ole pelkästään varastoja vaan niiden…
Kirjastolaissa on kirjattu, että valtakunnallista kehittämistehtävää hoitava kirjasto (Helsingin kaupunginkirjasto), sekä alueellista kehittämistehtävää hoitavat kirjastot, eli AKE-kirjastot, lähettävät kaukolainoja veloituksetta muille yleisille kirjastoille. Huom. Kunnissa päätetään erikseen kirjastojen asiakkailta perimistä maksuista, myös kaukopalvelumaksuista. Ohessa linkki kirjastolakiin, pykälä 12 ”Maksuttomuus ja maksut”.
Vanhassa kirjastolaissa puhuttiin toki maakuntakirjastoista ja keskuskirjastosta, jotka VAKE- ja AKE-kirjastot ovat korvanneet. Helsingin kaupunginkirjaston lähettämät kaukolainat ovat ja silloinkin olleet maksuttomia muille yleisille kirjastoille.
Tyrnävä sijaitsee Tyrnäväjoen varressa. Nimen Tyrnävä kantasana on tyrnä, joka tarkoittaa syvännettä tai rotkoa. Ängeslevän läpi virtaa Ängeslevänjoki, josta kylä on saanut nimensä. Alkuosan Änges tausta on epävarma. Se voi juontua saamen kielen sanasta äägis, joka tarkoittaa hangasta eli aitamaista peuran- tai hirvenpyydystä. Molemmista löytyy pidemmät selitykset Suomalaisesta paikannimikirjasta, joka on kokonaisuudessaan luettavissa myös verkossa. Lähde ja lisätietoaSuomalainen paikannimikirja: https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/suomalainen_paikannimikirja
Kuvakirja Meidän perhe kertoo oikeista todellisista perheistä, monin tavoin erilaisista, mutta myös samanlaisista. Yhdessä perheistä on kehitysvammainen lapsi. Kirjan ovat kirjoittaneet Katri Vuorinen ja Tiina Eskola, valokuvat ovat Martti Lintusen. Kustantaja on Pieni Karhu ja julkaisuvuosi 2016.
Ihmetellään kromosomeja on kuvakirja ja lapsille tehty tietokirja, jonka aiheena on kehitysvammaisuus. Tekijät ovat Sanna Kalmari, Ilona Partanen ja Ulla Parisaari. Kirjan on julkaissut Norio-keskus 2018.
Tuula Kallioniemen Neljä muskelisoturia on kuvakirja, jossa käsitellään erilaisuutta ja ystävyyttä. Yksi pojista on ”dauni” eikä siksi oikein pääse mukaan leikkeihin. Kirja on vuodelta 2018.
Nämä kirjat löytyvät Helmet-kirjaston kokoelmasta ja…
Valitettavasti kappaletta "ja sinun äänesi" ei ole nuottina kirjastoissa, ainoastaan äänitteenä. Sanat löytyvät kirjasta:
Lindholm, Dave
Vanha & uusi
1983
Ennen vuotta 1908 Turusta muuttanut Helsingin Yliopisto oli ainoa yliopistomme. Vuoteen 1919 asti yliopisto tunnettiin nimellä Keisarillinen Aleksanterin-yliopisto (Tirronen 2010).
Pääsykokeita ei kysymälläsi ajanjaksolla käytetty, vaan yliopiston kirjoille pääsi, jos oli suorittanut ylioppilastutkinnon. 1919 ylioppilastutkinto siirrettiin yliopistosta lukioihin, eikä todituksellä enää päässyt suoraan yliopistoon (Klinge 1968).
Klinge, Matti. (1968). Ylioppilaskunnan historia 3. Kolmas osa, 1872-1917. Helsinki:WSOY. (s. 170)
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.41543
Tirronen, Jarkko. (2010). Turun Akatemiasta Aalto Yliopistoon, teoksessa Yliopistoa etsimässä : johdatus yliopiston ajatukseen. Kuopio:Itä-Suomen yliopiston kirjasto. (s.…
Kysymykseen on vastattu jo aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa:
"Koulun oppiaineiden historiasta löytyy esitys mm. teoksesta Hellström (2008): Sata sanaa opetuksesta: keskeisten käsitteiden käsikirja (s.246-248).
Suomalaisen koulutuksen ja opetuksen historiasta tietoa löytyy esim. teoksista:
1. Heikkinen (1983): Perinneyhteisöstä kansalaisyhteiskuntaan: koulutuksen historia Suomessa esihistorialliselta ajalta itsenäisyyden aikaan,
2. Mikael Agricolasta opin ja tutkimuksen tielle 2006 (2007) ja
3. Rinne (1984): Suomen oppivelvollisuuskoulun opetussuunnitelman muutokset vuosina 1916-1970: opetussuunnitelman intentioiden ja lähtökohtien teoreettis-historiallinen tarkastelu.
Myös didaktiikkaa ja eri oppiaineiden historiaa…
Kenties kyseessä on kuvataiteen harrastaja?
Kuvataiteilijamatrikkeli löytää vain Gunnar Finnen (1886-1952) Linkki matrikkeliin
ja Kuvaston taiteilijaluettelo ainoastaan Johan Finnen (k. 2007) Linkki sivustoon
Myöskään Wikipedia ei tunne O-etunimistä taiteilijaa. Linkki wikipediaan
Kenties asiaa voisi vielä tiedustella suuremmista huutokauppakamareista.
Monetkin elektroniset laitteet voivat varoittaa pariston heikkenemisestä äänimerkillä, mutta yleisin "vingahtaja" on palovaroitin. Jos kysyjällä on katossa sähköinen palovaroitin, suosittelen ensimmäiseksi vaihtamaan sen pariston. Palovaroittimissa käytetään yleensä isoja ja pitkäkestoisia paristoja, mutta eivät ne ikuisia ole. Kuulostaa tosin oudolta, että se olisi varoitellut vuosikausia, yleensä kyse on korkeintaan kuukausista ja sitten viimeisenä keinona varoitin yleensä päästää hälytysäänen.
Heikki Poroila
Joulukertomus (Heikki Asunta: Ristikkoikkuna, 1931)
Andersson seisoo ruotelissa
keskellä ulappaa.
Ruumis on raskaasti uuvuksissa,
nukkua vain ei saa.
Islannin reittejä kyntää priki
silliä lastinaan.
Jäävuoripartiot uivat liki.
Ehkäpä upotaan.
Kapteeni makaa kajuutassa
roikkuvin jäsenin.
Äijä on tunnelihumalassa,
sehän on selväkin!
Jäämeren valkea aavesaatto
hyökkäysvalmis on.
- Saakeli, nythän on jouluaatto,
älyää Andersson.
Hällä on huusholli Trondhjemissa,
talo ja tavarat,
keittiön uunilla harmaa kissa,
muija ja mukulat.
Siellä on joulu ja juhlamieltä,
kuusikin on, kenties.
Tuttuja ääniä kuulee sieltä
uupunut ruorimies.
Mukulat tanssivat saksanpolkkaa,
kynttilä lepattaa,
farbruuri vanhaa kirjaa tolkkaa,
sekin on mukavaa.
Hiipii luihuna…
Ilmatieteen laitoksen sivuilta löytyy tieto, että suurin Suomessa mitattu 10 minuutin keskituulen nopeus on 31 m/s. Sellaiset on mitattu Valassaarilla 25.2.1971, Korsnäsin Moikipäässä 15.12 1975 ja 23.12.1975 sekä Hangon Tulliniemessä 23.1.1995. Hirmumyrskyn (vähintään 33 m/s) nopeutta 10 minuutin keskituulena ei Suomessa ole mitattu meriasemilla koskaan.
Tunturien huipuilla olevissa mastoissa on mitattu aina silloin tällöin jopa yli 40 m/s keskituulen nopeuksia ja puuskissa noin 50 m/s. Puuskamittauksia on saatavilla vasta lyhyemmän aikaa, joten varsinaista ennätyslukemaa ei ole pystytty määrittämään.
http://ilmatieteenlaitos.fi/tuuliennatyksia
Vanhoja mikrofilmattuja Helsingin Sanomia voit käydä lukemassa Pasilan…
Havaintosi voi hyvinkin pitää paikkansa, vaikka itse en ole sellaista pannut merkille. En ole kieliopin asiantuntija, mutta kävin tutkimassa Kielitoimiston ohjepankkia. Sieltä ei löytynyt suoraan aiheeseen liittyvää ohjetta tai sääntöä, etteikö ja-sanaa voisi tällaisessa yhteydessä käyttää, tai sitten asia on hyvin tulkinnanvarainen.Kielitoimiston ohjepankki sanoo ja-sanasta näin: "Sana ja on lisäystä ilmaiseva rinnastuskonjunktio, joka yhdistää toisiinsa samassa tehtävässä toimivia sanoja, sanan osia, lauseita tai lauseen osia.---Toisaalta ja on myös löyhemmin kytkevä pikkusana (partikkeli), joka sitoo asian edellä olevaan kokonaisuuteen: se ilmaisee esimerkiksi puheenaiheen jatkumista. Tällöin peräkkäiset lauseet tai sanat eivät ole…
Kysymyksiä tulee kyllä runsain mitoin. Vuonna 2022 palvelussa laadittiin 3930 julkiseen arkistoon talletettua vastausta. Tänä vuonna vastauksia on tallennettu jo 2797.
Palveluun osallistuvat kirjastonhoitajat vastaavat kysymyksiin kaikkien muiden töidensä ohella, ja viime aikoina asiaan on voinut vaikuttaa myös meneillään oleva kesälomakausi. Tavoitteena on vastata kysymyksiin kolmen työpäivän kuluessa, mutta valitettavasti se ei kysymysten paljouden vuoksi aina onnistu.
Nousi siitä Väinämöinen jalan kahen kankahalle
saarehen selällisehen, manterehen puuttomahan.
Viipyi siitä vuotta monta, aina eellehen eleli
saaressa sanattomassa, manteressa puuttomassa.
Arvelee, ajattelevi, pitkin päätänsä pitävi:
kenpä maita kylvämähän, toukoja tihittämähän?
(Loppukin löytyy osoitteesta http://www.kaapeli.fi/maailma/kalevala/kalevala.html )
Parasta kirjastoa Suomessa ei toistaiseksi ole valittu. Toisaalta erilaisia palkintoja myönnetään, esimerkiksi Vaasan kaupunginkirjasto sai vuoden 2010 kirjastokehittäjäpalkinnon http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2010/11/kirjastokehittajapalkinto.h… .
Vuonna 2009 vastaavan palkinnon sai Entressen kirjasto http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;29;37412;37482;116838 .
Sain yhteyden Risto Rantaan Topos ry:n kautta, joka on julkaissut hänen rentoutumislevyjään. Hän kertoi, että häneltä ei ole julkaistu tuon nimistä levyä. Yhteystiedot: http://www.topos.fi/
Etsin tietoja myös äänitteen nimellä, mutta en löytänyt mitään. Etsin Fennicasta, josta löytyy tiedot suomalaisesta julkaisutuotannosta, Frank-monihausta josta löytyy tiedot lähes kaikkien avointen suomalaisten kirjastojen aineistosta, Kansallisen ja Akateemisen kirjakaupan nettisivulta sekä googlesta.
Risto Rannan rentoutumislevyjä löytyy kuitenkin Vaski-kirjastojen kokoelmista.
Isotekstisiä kirjoja on todellakin vähän. Uusia ei juurikaan ole ilmestynyt enää vuosiin. Kirjoja voi etsiä Satakirjastot-verkkokirjastosta osoitteessa https://satakirjastot.finna.fi/ . Kirjoita hakulaatikkoon ”isotekstiset kirjat”. Hakua voit rajata kirjoittamalla myös ”elämäkerrat” tai ”muistelmat” (kaikki ilman ”-merkkejä). Vaihtoehtoisesti voit rajata hakua näytön oikeasta laidasta löytyvillä rajoittimilla aikuisten kirjoihin ja esimerkiksi tietokirjallisuuteen, jota elämäkerratkin ovat.
Koska isotekstisiä kirjoja on vain vähän, voisin suositella myös äänikirjoja. Kirjastosta löytyy äänikirjoja cd- ja mp3-levyillä. Lisäksi Satakirjastot-verkkokirjastosta löytyy e-äänikirjoja: https://satakirjastot.finna.fi/Content/…
