Tämä Eino Levónin Taivalkoskelta keräämä sävelmä näyttää sisältyvän kokoelmaan "Suomen kansan sävelmiä. 2. jakso Laulusävelmiä 4" (Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1933), missä se on sivulla 2266. Valitettavasti tässäkään lähteessä ei ole enempää tekstiä kuin kysyjälläkään, joten ainakaan tämän lähteen perusteella ei voi tietää, miten miesten kävi.
On mahdollista, että jossain arkkiveisukokoelmassa tämä olisi laajemmassakin muodossa, mutta siinä vaadittaisiin ehkä vähän arkistotyötä.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Among us on suoraan käännettynä keskuudessamme. Usein tätä käytetään kuvaamaan tietyn ryhmän jäsentä, johon ollaan tiiviisti yhteydessä.
Among us on myös vuonna 2018 julkaistu peli, jota voi pelata verkossa eri pelikonsoleilla, älypuhelimilla ja tietokoneilla. Pelin suurella suosiolla oli merkitystä siihen, että kyseinen sanonta levisi myös useiden ihmisten jokapäiväiseen puheeseen.
Vantaan kaupungin sivulta http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;14800;39247 löydät tiedot kesätyöpaikan hakemisesta. Tämän vuoden osalta hakuaika kirjastojen kesätyöhön on ollut 25.1.-28.2.2011 eli se on ikävä kyllä jo ohi.
Tunnetuimmat tällaiset maalaukset ovat Albert Edelfeltin, jonka signeerauksissa toisinaan E oli W:n näköinen (”Porvoo Linnanmäeltä”, ”Aihe Porvoonjoelta”, ”Porvoonjoessa uivia poikia”), mutta voisiko taulun omistaja olla tietämätön, että tekijä on Edelfelt?
Myös suomalainen merimaalari Alexander Wilhelms (1886-1972) saattaisi olla kyseinen tekijä.
Yksiselitteisen vastauksen saa parhaiten Valtion taidemuseosta Ateneumista p., 09- 173 361, jossa hyvin luultavasti tiedetään, kuka taiteilija signeerasi teoksensa tuolla tavoin
Taskukirjasto on mobiilisovellus Helmet-kirjastojen asiakkaille. Taskukirjastossa voit mm. uusia lainasi, hakea aineistoa ja tehdä varauksia. Saat myös lukusuosituksia ja voit tarkistaa kirjastojen aukioloajat ja yhteystiedot.
Allaolevista linkeistä voit lukea lisää Taskukirjastosta, sovelluksen lataamisesta ja palvelun käyttämisestä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Taskukirjasto/Taskukirjasto(3547)
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__Taskuki…
Voisiko kyseessä olla Aulikki Oksasen teos Isosisko ja pikkuveli. Toinen mahdollinen teos voisi olla Barbro Lindgrenin Isosisko ja pikkuveli maailmalla. Teoksesta Grimmin satukirja (ISBN 951-0-09286-X) löytyy satu nimeltä Pikku veli ja Pikku sisar. Kirjojen saatavuuden pääkaupunkiseudun kirjastoista voi tarkistaa osoitteesta: http://www.helmet.fi
Kuvan perusteella on vaikea päätellä, mikä hyönteinen on kyseessä, ja hyönteisten lajinmääritys pelkän ulkonäön perusteella on usein mahdotonta. Mielestäni kuvassa kuitenkin on jokin leppäkerttu. Sami Karjalaisen Suomen leppäkertut -kirjan perusteella kyseeseen voisi tulla joko lehtopirkko, kanervapirkko, ruutupirkko tai kosteikkopirkko.
Sami Karjalainen: Suomen leppäkertut (Docendo, 2020) https://vaasankirjasto.finna.fi/Record/vaasa.1230305
Karjalaisella on myös verkkosivu leppikset.fi, jossa esitellään kaikki Suomen leppäkerttu- eli leppäpirkkolajit ja niiden värimuotoja. Laajempi valikoima kuvia esitellään kirjassa, joka kertoo myös sanalliset tunnistusohjeet ja jossa ovat mukana myös toukat ja kotelot.
Hei!
Löysin adoptioperheet.fi -sivulta Juuret -oppaan
https://adoptioperheet.fi/wp-content/uploads/2019/08/sivut_fin_adoptiop…
Oppaan mukaan (sivu 16) kannattaa ottaa yhtettä adoption hoitaneeseen järjestoon tai syntymäkunnan sosiaalitoimeen, jos adoptio on hoidettu sitä kautta. Adoptioasiakirjoja säilytetään ainakin Pelastakaa lapset ry:n arkistossa vähintään 100 vuotta.
Olisikohan kyseessä Juhani Valstan säveltämä ja Laura Susiluodon sanoittama laulu ”Tule ystäväksi mulle”? Suomen Kansallisdiskografian mukaan laulun alkusanat täsmäävät etsimääsi. Laulua ei ole julkaistu missään nuottikokoelmassa tai laulukirjassa. Käsinkirjoitettu nuotti sanoineen löytyy Suomen Jazz & Pop Arkiston kokoelmista (ks. linkki alla). Sinun kannattaa siis olla yhteydessä sinne ja kysyä saatko mahdollisesti kopioida nuotin omaan käyttöösi.
https://finna.fi
http://www.jazzpoparkisto.net/yhteystiedot.php
http://www.jazzpoparkisto.net/index.php
Uppotukki on esitetty televisiossa viimeksi vuonna 1993. Siitä ei ole saatavilla tallennetta. Se on katsottavissa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kirjastossa Helsingissä sekä Ritva Radio- ja televisioarkiston asiakaspisteissä, https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet.
Voit toivoa sitä Yle Areenaan tai kysyä siitä lisätietoja Ylen asiakaspalvelukanavien kautta.
Uppotukin tiedot Ritva-tietokannassa, https://rtva.kavi.fi/program/details/program/22694497
Uppotukin tiedot Finnassa: https://finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_135660
Helposti löydät tietoa esim. Jukka Parkkisesta, Tuija Lehtisestä ja Timo Parvelasta.
Kaikista kolmesta löytyy jotakin mm. Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelista,osoitteesta
http://www.nuorisokirjailijat.fi/ (sieltä löydät myös listan monista muista nuortenkirjailijoista, jotka nettimatrikkelissa esitellään),
ja Sanojen aika- tietokannasta jonka osoite on http://kirjailijat.kirjastot.fi/ (etusivulla on pudotusvalikko, josta voit valita kirjailijan. Kirjailijan valittuasi saat ensin esiin tekstinäytteen kirjailijan tuotannosta, ja pudotusvalikosta pääset kirjailijan henkilötietoihin). Jukka Parkkisen kotisivu on osoitteessa
http://www.parkkinen.org/ , ja Timo Parvelan osoitteessa http://www.kolumbus.fi/timo.parvela/
Kirjoja, joista…
Ilmeisesti et ole käyttänyt korttia muutamiin vuosiin, koska tietosi ovat jo poistuneet lainaajarekisteristä.
Saadaksesi uuden kortin sinun pitäisi siis käydä jossakin HelMet-kirjastossa. Ota mukaan henkilötodistus; kortin saat saman tien.
Nimenomaan suomenruotsalaisia aikakauslehtiä ei oikein ole. Ruotsinkieliset lehdet, joita Suomen kotitaloudet, kirjastot tilaavat ja vähittäiskaupat myyvät, ovat peräisin Ruotsista, mutta niitä saa käsiinsä kyllä ja myös niiden avulla voi harjoitella ruotsin kieltä. Pikikirjastojen kautta saatavissa ovat mm. Året runt, Damernas värld, Sköna hem. Käänny lähkirjastosi puoleen tilataksesi lehtiä lainattaviksi.
Rajavartiolaitoksen sivuilla kerrotaan: Maahantulo ja maastalähtö on sallittu vahvistettujen rajanylityspaikkojen kautta Valtioneuvoston asetuksella rajanylityspaikoista sekä rajatarkastustehtävien jakamisesta niillä (901/2006). Rajanylittämisestä muualta kuin rajanylityspaikkojen kautta säädetään Rajavartiolain (578/2005) 13 §:n pykälässä.
Rajavartiolaitos voi antaa sinulle rajanylitysluvan Schengen-alueen ulkorajan ylittämiseen muualta kuin rajanylityspaikan kautta ja muulloin kuin rajanylityspaikan vahvistettuna aukioloaikana. Ulkorajalla tarkoitetaan Suomen ja Schengen-alueeseen kuulumattoman maan välistä liikennettä.
Myönnämme rajanylitysluvan, jos siihen on painava syy eikä menettelystä aiheudu vaaraa rajaturvallisuuden…
Diana Gabaldonin "Outlandish companion" -teosta vuodelta 1999 ei löydy pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista. Outlander-sarjaakaan ei löydy kokonaisuudessaan englanniksi, mutta suomennettuna kylläkin. Kirjat ovat: Muukalainen, Sudenkorento, Matkantekijä, Syysrummut, Tuliristi ja Lumen ja tuhkan maa.
Voit tehdä kirjastoon hankintaehdotuksen haluamastasi kirjasta. Ehdotuksen tekeminen onnistuu myös internetin kautta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.aspx
Vanhimpia Koiramme-lehtiä löytyy Kansalliskirjastosta. Lehtiä voi lukea Kansalliskirjaston lukusalissa. Saatavuustiedot sivulla https://finna.fi/Record/fikka.3422468?sid=2907921271
Uudenkaupungin historia tai Paasion Pyhämaan historia eivät
mainitse Suvanto&Jokelan sahaa. Yrityksen nimi on saattanut muuttua.
Hellan (2004) Santtion historiassa kerrotaan s. 245-246 useistakin sahoista.
Kaupparekisteri tai Turun maakunta-arkiston vesiasioiden hakemisto eivät nimeltä tunne sahaa.
Sanomalehdistä ainakin Uudenkaupungin Sanomat v.1925 voisi vielä tarkistaa.
Kannattaisi kääntyä Pyhärannan kunnan arkiston ja kirjaston puoleen, seurakuntien mikrofilmatuista kirkonkirjoistakin saattaisi löytyä omistajien tietoja.
Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyvät seuraavat alan englannin oppikirjat:
Gateway to engineering English: englantia tekniikan opiskelijoille (Finn Lectura, 2010)
Lakkonen, Pirkko: Enter: electricity and electronics (WSOYpro, 2010)
Lehtola, Sirpa: Expert: English for electrical and electronics professionals (Otava, 2010)
Sanakirjojakin kirjastossa on:
Toivonen, Markus: Tietotekniikka, elektroniikka- ja sähköalan slangisanakirja (Talentum, 2004)
Pohjolainen, Seppo: Nykyelektroniikan suursanakirja (Helsinki Media, 1999)
Hukki, Petri: Englantilais-suomalainen elektroniikan sanakirja ja Suomalais-englantilainen elektroniikan sanakirja (Hukki & Pakarinen, 1995)
Steelin suomennokset saat näppärästi esiin pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi -josta valitset kunnan jälkeen pikahakuun tekijäksi Steel Danielle, näytä (pudotusvalikosta) vain kirjoja, ja aineistoa jonka kieli on (pudotusvalikosta) suomi.
Suomen valtiolla on tosiaan tuo mainitsemasi Y-tunnus, jota käytetään kotimaan kaupassa, mutta esimerkiksi EU:n jäsenmaiden välisessä yhteisökaupassa käytetään viraston omaa Y-tunnusta. Tämä käy ilmi osoitteesta http://www.valtiokonttori.fi/uutiskirjeet/public/default.aspx?nodeid=27… löytyvästä ohjeesta ja Valtion kirjanpidon käsikirjasta 2016, joka löytyy osoitteesta http://www.valtiokonttori.fi/kasikirja/Public/download.aspx?ID=94066&GU…{338EAB51-D341-432E-9722-200A16C1E3DD}.
Virastojen omat Y-tunnukset löytyvät luultavasti virastojen omilta nettisivuilta. Vaihtoehtoisesti voit kysyä niitä suoraan virastosta. Jos et tiedä, mitä Y-tunnusta pitäisi käyttää, suosittelisin selvittämään asian suoraan virastosta, jonka kanssa asioit.…
