Anna-Leena Härkösen henkilökohtaisia kotisivuja verkosta ei löydy. Kirjailijasta löydät tietoja mm. seuraavilta sivuilta
Kustantaja Otava
http://www.otava.fi/
Sanojen aika -kirjailijatietokanta
http://kirjailijat.kirjastot.fi
Lin Hallbergin kirjoittamaan Sinttu-sarjaan on ilmestynyt tähän mennessä 18 osaa. Sarjan yhdeksästoista osa "Tanssitaan, Sinttu!" ilmestyy ensi vuonna.
Kaikkien tuon ajan laivojen laivaluetteloa en löytänyt, niin kuin myöhemmät Suomen kuvitettu laivaluettelo-kirjat. Varustamoista on kylläkin kirjoitettu muutama kirja: -Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö: 1883–1933 (sisältää laivaluettelon) -Vuosisadan merikirja: EFFOAn sata ensimmäistä vuotta 1883–1983 / Paavo Haavikko - Bore 1897–1997: Vuosisata suomalaista merenkulkua / Thure Malmberg (noin 100 sivuinen laivaluettelo mukana)-Meren avara työkenttä: Höyrylaiva osakeyhtiö Bore 1897–1972 / Erik Lodenius Effoan (entinen Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö) Wikipedia-artikkelissa on luettelo, josta löytyy yli 20 ennen vuotta 1930 liikennöinyttä yhtiön alusta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Effoa Pari…
Kyseessä on Pentti Ilolan Pentti Jones -nimellä vuonna 1987 julkaisema lastenlaulu Kissa ja myyrä. Se on julkaistu myös mm. kokoelmalevyllä Lastenkamari rokkaa (2005).
Ks. esim. Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?kappale=kissa+ja+myyr%c3%a4&ID=bcfe3…
Hei!
Kyllä voi vierailijakortilla tai joillakin harvoilla koneilla, joille ei tarvitse kirjautua. Mutta mielellään pitäisi olla kortti, joka on siis yhteinen Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kirjastoille.Tietokoneita voi käyttää vaikka kortilta olisi mennyt lainausoikeus.Printit maksavat 40 senttiä kpl.
Esko Rahikaisen runo Taivaan maitoa on luettavissa teoksesta Sinitaivas, heijastuksia : Runoja kuudelta vuosikymmeneltä (2013, s. 447).
https://finna.fi/Record/keski.2460340?sid=2953264911
Espoon kirjastoista ainakin Sellon kirjastossa on tällainen leikkuri. Joissakin muissakin Espoon kirjastoissa on leikkuri, jonka saa käyttöönsä pyytämällä. Kysele lähikirjastostasi.
Saunomiseen liittyvissä ohjeissa neuvotaan usein heittämään kiukaalle lämmintä vettä. Kovassa käytössä olevissa saunoissa tätä ohjetta yleensä noudatetaankin. Kotisaunoissa se menettää osin merkityksensä.
– Taustalla on ajatus, että kylmä vesi voi rapauttaa kiuaskiviä nopeammin. Tavalliselle saunojalle, joka ei useita kertoja viikossa merkittäviä määriä sauno, ei ole merkitystä, miten kylmää tai kuumaa vesi on. Kunhan nyt ei ihan jääkalikoita kiukaalle heittele, toteaa Suomen Saunaseuran toiminnanjohtaja Katariina Styrman.
Veden lämpötilalla ei käytännössä ole Styrmanin mukaan merkitystä löylyn laatuun. Sillä on kuitenkin väliä, minkälaista vettä kiukaalle heittää.
– Veden on oltava puhdasta, eli vesijohtovettä olisi hyvä käyttää. Jos…
Kirjaudu ensin Helmet-sivustolle kirjastokorttisi numerolla ja tunnusluvullasi.
Etsi sitten Suuri käsityölehti:Vantaa tietue.
Klikkaa tietueen vieressä olevaa varaa-painiketta.
Valitse haluamasi nide (vetovalikko on hyvin tasaisen harmaa, mutta tartu tummemman harmaaseen kuutioon ja vedä sitä ylös tai alas)
Klikkaa niteen vieressä vasemmalla olevaa pampulaa.
Tarkista varauksen noutopaikka ja paina lähetä painiketta. Varaus lähtee Tikkurilaan.
Lainaustilastoja ja lainatuimpia kirjoja on kyselty tämän palvelun kautta aiemminkin. Erilaisia aiheeseen liittyviä kysymyksiä ja vastauksia löytyy Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta parhaiten sanalla lainaustoiminta.
Vastausten perusteella tiivistäen: erilaisia lainaustoimintaan liittyviä tilastoja on jos jonkinlaisia, mutta näitä lainatuimmat -tilastoja vain satunnaisesti ja kirjastokohtaisesti. Miksi? Tällaisia listoja voi tehdä vain näppituntumalla, koska hankitut kappalemäärät ja uutuuksien pikalaina-ajat vääristävät tulosta.
Suomalaisen paikannimikirjan mukaan Vieremän kylän ja kunnan nimi perustuu Vieremänjärven nimeen, joka taas lienee saanut nimensä viereisen mäen mukaan. Nimellä on ilmeisesti haluttu haluttu kuvata mäen järveen tai lampeen viettävää rinnettä. Nimen taustalla on vieremä-sanan yleiskielinen merkitys 'joen tai mäen rinne, vieri, reuna, äyräs, viettävä maa'.
Sukunimi Tyvi on niin harvinainen, ettei sitä ole otettu mukaan sukunimikirjoihin. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 voi tarkistaa monellako tällainen sukunimi on. Koivuranta on yleisempi nimi. Se on Mikkolan Sukunimikirjan mukaan nuorehko sukunimi, esiintyy Etelä- ja Länsi-Suomessa, mutta eniten kuitenkin Kemissä, Pellossa ja Rovaniemellä. Romaniyhteydestä ei ole mainintaa.
Air Francen Concorde kävi Ivalossa kaksi kertaa vuosina 1997 ja 1998 sekä Rovaniemellä vuosina 1999-2000. British Airwaysin Concorde kävi Rovaniemellä vuosina 1984-1999. Tarkemmat lukumäärät ja ajankohdat löytyvät Hakulisen, Komppulan ja Saraniemen tutkimuksesta vuodelta 2007: Lapin joulumatkailutuotteen elinkaari Concorde-lennoista laajamittaiseen joulumatkailuun. Tutkimus on luettavissa verkossa osoitteessa http://www.mek.fi/w5/mekfi/index.nsf/730493a8cd104eacc22570ac00411b4b/1…
Kirjastoauto luokitellaan ajoneuvolainsäädännön mukaan kuorma-autoksi (luokan N2 tai N3 ajoneuvoksi). Muutama vuosi sitten Suomen kirjastoseurassa ajettiin kirjastoautoille vapautusta ajoneuvoverosta, mutta se ei johtanut muutoksiin lainsäädännössä:
http://kirjastoseura.kaapeli.fi/etusivu/seura/lausunnot?modeyksi=yksi&t…
Suomessa kirjastoauto rakennetaan kuorma-auton alustalle ja suoraan kirjastoautoksi. Tavallisesta linja-autosta kirjastoauto eroaa myös esim. siten, että siinä ei ole sivuilla ikkunoita.
Mahdollisuudesta muutoskatsastukseen kannattaa kysyä Ajoneuvohallintokeskuksesta:
http://www.ake.fi/AKE/Katsastus_ja_ajoneuvotekniikka/Katsastus+ja+yksit…
Tilastokeskuksen tilastotietietokannan mukaan 35 vuotta täyttäneitä ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita suomalaisia oli 235 317 vuonna 2008; vuoden 2009 tietoja ei ole vielä saatavilla. Tilastokeskuksen tiedoista ei valitettavasti käy ilmi, onko tuohon lukuun laskettu mukaan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet vai ainoastaan yliopistossa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on kuitenkin ollut sen verran vähän aikaa käytössä, ettei sen puuttuminenkaan varmaan vääristäisi lukua kovin suuresti.
Tiedot saa esiin osoitteesta http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/kou/vkour/vkour_fi.asp löytyvästä tietokannasta perusasteen jälkeisiä tutkintoja suorittanut väestö…
Kesätöihin Helsingin kaupunginkirjastoon haetaan samalla lomakkeella kuin muihinkin Helsingin kaupungin kesätöihin. Vielä ensi kesän työt eivät ole haussa, mutta tästä linkistä löydät tietoa viime kesän hausta:
http://www.helsingintyopaikat.fi/StaticHTML/kesatyot.html
Tässä ainakin muutamia lukemisen arvoisia espanjalaisia kirjailijoita, joiden teoksia on suomennettu: Antonio Muñoz MolinaMilena BusquetsJavier Marias Arturo Perez-ReverteJuan Manuel de PradaAdelaida Garcia MoralesEduardo Mendoza
Sukunimeä Kätkä ei löytynyt Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjasta Sukunimet. Suomalaisesta paikannimikirjasta sen sijaan löytyi Kätkäsuvanto ja Kätkätunturi, molemmat Lapissa. Kätkätunturi on saameksi Geatkeduottar, joka merkitsee Ahmatunturia. Suomalaisesta paikannimikirjasta selviää, että paikannimeä Kätkäsuvanto on käytetty jo vuonna 1796, silloin muodossa Ketkes suvando.
Paikannimenä Kätkä on siis vanha, valitettavasti en löytänyt tietoja sukunimestä.
Lähteet:
Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala
Helsingissä : Otava, 2000
Suomalainen paikannimikirja / [päätoimittaja: Sirkka Paikkala] ; [muu toimitus: Pirjo Mikkonen, Ritva Liisa Pitkänen, Peter Slotte] ; [kirjoittajat: Kirsti Aapala ... et al.]
Helsinki : Karttakeskus :…
En löytänyt julkaisuja, joissa Satu sairaasta prinsessasta -teosta olisi analysoitu tarkemmin. Onnimanni-julkaisun numerossa 02/2008 on artikkeli "Art nouveausta bittikarttoihin ja pikseleihin : digitaalista kuvitusta Waltarin Satuun sairaasta prinsessasta", mutta nimen perusteella se käsittelee kuvitusta, ei itse satua. Portti-lehden numerossa 03/2008 on artikkeli "Unohdettua uskoa ja ihmettä : Mika Waltarin satuvalot", mutta siinäkin todennäköisesti vain mainitaan - jos sitäkään - Satu sairaasta prinsessasta.
