Niissä J. N. Vainion toimittamissa ”Valistuksen laulukirjoissa”, jotka pääsen näkemään, ei tällaista ”Joutsenlaulua” ole. Vuoden 1917 8. painoksessa ja vuoden 1945 33. painoksessa on Fredrik August Ehrströmin säveltämä ”Joutsen”, jonka sanoituksena on Johan Ludvig Runebergin runo ”Svanen” Yrjö Veijolan suomentamana. Laulu alkaa: ”Halk’ illan ruskon”. Otto Mannisen kirjoittama runo ”Joutsenet” alkaa: ”Yli soiluvan veen ne sousi”. Tämä runo on yhdistetty suomalaiseen kansansävelmään lauluksi. Se sisältyy esimerkiksi Aksel Törnuddin toimittamaan ”Koulun laulukirjaan”, josta on useita painoksia.Kumpikin laulu sisältyy nuottiin ”Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta” (Tammi, 2008).Otto Manninen on kirjoittanut myös runon ”Joutsenlaulua…
Tässä ainakin muutamia lukemisen arvoisia espanjalaisia kirjailijoita, joiden teoksia on suomennettu: Antonio Muñoz MolinaMilena BusquetsJavier Marias Arturo Perez-ReverteJuan Manuel de PradaAdelaida Garcia MoralesEduardo Mendoza
Littoistenjärven luontopolku on osittain Kaarinan, osittain Liedon alueella. Jos kivijalka sijaitsee Kaarinan puolella, voit lähteä etsimään rakennuksen tietoja Kaarinan rakennusvalvonnan arkistopalveluista. He tarvitsevat kuitenkin paikan kiinteistötunnuksen tai osoitteen. Virkailijan mukaan vanhojen rakennusten kohdalla tietoja ei välttämättä löydy näilläkään tiedoilla. Palvelu on myös tapauskohtaisesti maksullista. https://www.kaarina.fi/asuminen_rakentaminen/rakennusvalvonta/fi_FI/ark…
Jos kivijalka sijaitsee Liedon puolella, kannattaa ottaa yhteyttä Nautelankosken museoon. He ovat tehneet selvitystä Liedon alueen vanhoista rakennuksista. http://www.nautelankoski.net/
Myös Turun maakunta-arkistosta voi löytyä tietoja Liedon ja…
Kirjastot.fi-sivuilta löytyvät oppilaitokset, joissa kirjastoalaa voi opiskella:
https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu?language_content_entity=fi
Korkeakouluopetusta näistä järjestävät Oulun yliopisto ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Tampereen yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu ja Åbo Akademi. Lisäksi järjestetään täydennyskoulutusta. Seuraava aika hakea koulutuksiin on kevään 2021 toinen yhteishaku, jossa haetaan korkeakoulujen syksyllä 2021 alkaviin suomen- ja ruotsinkielisiin koulutuksiin.
https://opintopolku.fi/wp/opo/korkeakoulujen-haku/korkeakoulujen-yhteis…
Kirjastokortin ja salasanan saamisesta kerrotaan www.helmet.fi -sivulla:
"Kirjastokortin ja tunnusluvun saat mistä tahansa Helmet-kirjastosta ilmoittamalla osoitteesi ja esittämällä kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite."
Korttia ei menetä jos muuttaa ulkomaille. Osoitetta ei voi vaihtaa ulkomaalaiseen osoitteeseen.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ei_kirjastokorttia_Tayta_tietosi_ennakko(183064)
Löysin tietoa siitä, että ihmisen iho jäätyy sekunneissa jo - 66 celsiusasteen lämpötilassa.
"The use of wind chill is to show the effective temperature at a particular wind speed. For instance inlm conditions at -29°C a well clothed person is in little danger, if we add to this temperature, a light wind of 10mph, this will then give the same effect as a still air temperature of -44°C when exposed flesh can freeze in a minute or so. Increasing the wind to a breeze of 25mph gives an equivalent of -66°C with severe danger to exposed flesh within seconds rather than minutes. This is one of the reasons why Antarctica is such an extreme environment, it is often both very cold and very windy." https://www.coolantarctica.com/…
Suomen ensimmäiset eduskuntavaalit järjestettiin 15-16. maaliskuuta vuonna 1907. Äänestämään pääsivät kaikki 24 vuotta täyttäneet suomalaiset sukupuolesta tai sosiaalisesta asemasta riippumatta. Naiset saivat myös ensimmäistä kertaa täydet valtiolliset oikeudet ja pystyivät asettumaan vaaleissa ehdolle. Vaalit voitti sosiaalidemokraattinen puolue.
Vaaleissa käytetyn äänestyslipun kuvaa en kirjaston aineistosta löytänyt, mutta eduskunnan sivuilta löytyvässä Kansanvallan pitkä tie-esitteestä löytyi kuva (s. 8). Linkki esitteeseen tässä alla:
https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/esitemateriaalit/Documents/2013_Eduskunta_1863_Kansanvallan_pitka_tie_FIN_LORES300413.pdf
Lähteet:
Mylly, Juhani 2006: Edustuksellisen…
Suomen kolikot ja setelit -hinnaston mukaan 20 markan kolikon arvo vaihtelee 2–120 euron välillä. Vanhojen rahojen arvoon vaikuttaa muun muassa niiden harvinaisuus, kunto, ikä ja kysyntä. Halutessanne tarkan hinta-arvion, kannattaa kääntyä vanhojen rahojen asiantuntijan eli numismaatikon puoleen, joka voi antaa tarkan hinta-arvion. Rahojen arviointia tekevät mm. Suomen Numismaattinen yhdistys ja huutokauppahuoneet.
Tietoa mm. rahojen kuntoluokituksesta löytyy Suomen Numismaatikkoliitto ry:n tietopankista http://www.numismaatikko.fi/index.php/tietopankk . Lisäksi linkeistä löytyy tietoa esim. huutokaupoista http://www.numismaatikko.fi/index.php/linkkeja
Lähde: Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2020: luettelo…
Tässä muutama kirja Helmet-hausta joissa ainakin nimikkeessä lukee mökki tai huvila.
Ruu ja tipu mökillä / Antti-Jussi Valkama
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2297827?lang=fin
Unohduksen huvilat : runoja / Matti Paavilainen
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1443249?lang=fin
Lainatut kumisaappaat lonksuvat jalassa : kesämökkirunoutta ja valaistumisen luonnoksia 2001-2012 / Juho Nieminen
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2167878?lang=fin
Lisäksi Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta löytyy joitain lastenrunoja kun kirjoittaa sanahakuun asiasanat huvilat, kesämökit, mökit jokaisen sanan yksitellen ja vaihtaa Tekijä-valikosta Luokan ja laittaa siihen runoluokan 82.2
Onnet-tietokanta…
Kirjalainojaan voi nykyään helposti uusia kaikkina viikonpäivinä puhelimitse tai käyttämällä Internetyhteyttä, jos vain oman kirjastokortin numero ja tunnusluku ovat käsillä.
On tottakai mahdollista muuttaa laina-aikojakin, mutta silloin olisi varmastikin muutettava lainausjärjestelmän ohjelma-asetuksia. Tämä taas edellyttäisi tietotekniikkaosastomme toimia. Ehdottaisin vielä neuvottelua asiasta Suomenlinnan kirjaston henkilökunnan kanssa.
Me kirjastolaiset emme ole lääketieteen asiantuntijoita, mutta tällaista tietoa aiheesta löytyi.
Maitoallergiassa lehmänmaidon proteiini eli valkuaisaine aiheuttaa allergisen reaktion, ja laktoosi-intoleranssissa taas maitosokeri ei imeydy ohutsuolessa. Mm. täältä tietoa:
http://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,818,1733,1992,1987
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00…
Äidinmaitoon (http://www.utu.fi/cyri/hka/Rintamaidon_rasvahappokoostumus.pdf) vaikuttaa mm. äidin oma ravinto. Lapsi voi siis saada allergiaoireita äidinmaidosta, jos äiti on syönyt jotakin lasta allergisoivaa. Tuskin maitoallergikko- tai laktoosi-intolerantikkoäiti kuitenkaan joisi lehmänmaitoa, jota voisi saada omasta maidostaan.
Eli…
Deltoran vyön seuraava 6. osa näyttäisi ilmestyvän suomeksi vasta loppukesällä:
http://fi.risingshadow.net/index.php?option=com_library&Itemid=67&actio…
Uskoisin tuota hankittavan, kun ilmestyy. Jos kaipaat englanninkielisiä osia 6-8 (tai muutenkin), voit jättää kirjastolle hankintapyynnön tässä:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp
Löysin hakukonetta käyttämällä (hakusanoina latritsin teko-ohje ja lakritsin resepti) alla olevat ohjeet:
http://www.kysy.fi/kysymys/miten-lakritsi-taikina-tehdaan
http://vivaciabatta.blogspot.fi/2011/04/lakuhommia.html?m=1
Kannattaa myös vilkaista HelMet -kirjastoissa lainattavana olevia kirjoja:
Lakritsi (Elisabeth Johansson)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb2103710
Lakua! (Mari Leppänen)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1695237__Slakua%21__Oright…
Lorcalta suomennetut valikoimat ovat yksikielisiä. Mutta voisit varmaan lukea rinnakkain suomen- ja espanjankielistä kirjaa. Pääkaupunkiseudun kirjastoista on saatavana espanjaksi kokoelma ”Poema del cante jondo”, joka on suomennettu nimellä ”Runoelma cante jondosta”, sekä kokoelma ”Romancero gitano”. Kirsi Kunnaksen suomentama valikoima ”Mustalaisromansseja” sisältää lähes kaikki ”Romancero gitanon” runot.
Suomennoksia on olemassa useimmilla kirjastoilla, espanjalaisia alkuteoksia vain muutamilla. Näet tilanteen Helmet-tietokannastamme. Esim. Helsingin pääkirjastolla on kirjaa, jossa ”Poema del cante jondo” ja ”Romancero gitano” ovat samoissa kansissa.
Lisäksi kirjastoissa on kokoelmaa ”Poet in New York”, jossa on rinnakkaisteksti…
Ilmeisestikään laulua ei ole suomennettu. Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan Birger Sjöbergin lauluista on suomennettu vain laulu nimeltä Den första gång (Ensi kerran).
Tästä kirjailijasta näyttää todellakin olevan vaikea löytää mitään muuta tietoa kuin kirjallisuusluetteloita. Esimerkiksi Amazon.com nettikirjakaupan mukaan hän on kuitenkin kirjoittanut suuren määrän lasten kuvakirjoja. Kyseessä voi toki olla myös salanimi tai eräänlainen nimimerkki, jonka takana on useampia eri kirjailijoita. Suomessa Kiki Thorpen kirjoja, esimerkiksi Lizzie McGuire -sarjaa, on kustantanut Sanoma Magazines Finland. Tietoja kirjailijasta voisi kysyä myös em. kustannusyhtiöltä.
Hovimäki -sarja on toistaiseksi saatavana ainoastaan videolla, mutta Yleisradion Tallennepalvelusta kerrottiin DVD:llä julkaisemisen olevan harkinnassa katsojatoiveiden mukaan, eli kannattaa antaa palautetta suoraan heille.
Tallennepalvelun sähköpostiosoite on tuote.info@yle.fi ja postiosoite Yle Tallennemyynti, PL 46, 00024 YLEISRADIO.
Kortti kannattaa ilmoittaa kadonneeksi välittömästi johonkin pääkaupunkiseudun kirjastoon.Uuden kortin saa henkilöllisyyden todistamalla ja maksamalla 10 mk. Mikäli lapsella ei ole henkilötodistusta, huoltajan tulee olla lapsen mukana todistamassa henkilöllisyytensä.
Jyväskylän yliopiston digitointipalveluista arveltiin, että tällaista digitointilaitetta ei olisi vuokrattavana. Ainakin Kansalliskirjastosta ja Jyväskylän yliopistosta on mahdollista ostaa kirjojen digitointipalvelua:
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/digitointi-ja-sailytyspalv…
https://www.jyu.fi/fi/palvelut/yopaino/digitointi
