Tästä kappaleesta en löydä suomenkielistä levytystä. Etsin Yleisradion Fono-tietokannasta, Finna-hakupalvelusta, Kansalliskirjaston hakupalvelusta ja Fenno-levytietokannasta. Discogs-tietokannassa sen tekijöiksi on nimetty Engelbert Humperdinck, Laszlo Bencker ja Leslie Mandoki. Oletko kuitenkin kuullut tätä esitettävän suomeksi?
Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/
Finna-hakupalvelu: https://finna.fi/
Kansalliskirjaston hakupalvelu: https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Fenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999: https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
Discogs-tietokanta: https://www.discogs.com/
Helsingin kaupungin pääkirjastossa on Helsingin Sanomat mikrofilmillä vuodesta 1904 alkaen. Mikrofilmejä voi pyytää kaukolainaksi oman kunnan kirjastossa luettavaksi. Kaukolainat ovat kirjastojen välisiä: käy lähikirjastossasi tekemässä kaukolainapyyntö.
Musikaalien suomennettuja sanoituksia löytyy tosiaan esimerkiksi Toivelaulukirjoista, mutta ei kaikkia. Muuallekaan niitä ei valitettavasti ole koottu. Kaikkien musikaalien sanoituksia ei kaiketi ole julkaistukaan.
Sanoituksia kannattanee kysyä teattereilta, jotka ovat musikaalia esittäneet. Näytelmät.fi-sivuston kautta voi etsiä tietoja näytelmistä ja niitä esittäneistä teattereista:
http://näytelmät.fi/
Kirjastot eivät tallenna asiakkaiden lainaushistoriaa. Et siis voi kysellä kirjastoista omia vanhoja lainatietojasi. Ainoa keinosi on se, että yrität kerätä muististasi mahdollisimman paljon kirjaan liittyviä muistikuvia. Jos saat tietoja ja muistikuvia kerättyä, kokoa ne uudeksi kysymykseksi ja lähetä meille uusi kysymys. Ehkä joku keksii kirjan vähistäkin tiedoista. Voit myös yrittää muistella, keskustelitko aikoinasi kirjasta jonkun kanssa. Olisiko joku tuttavasi mahdollisesti lukenut saman kirjan? Hän saattaisi auttaa muistamaan.
Laiho on peräisin sukunimien suomalaistamisesta 1870-luvulta. Silloin savokarjalaisen osakunnan jäsen ylioppilas Otto Viktor Emmanuel Liljeroos otti nimekseen Laiho. Myöhemmin 68 erilaista ruotsalaista sukunimeä 41 eri paikkakunnalta vaihdettiin Laihoon. Laiho-sana merkitsee tuuleentuvaa viljaa tai halmetta, mikä on ehkä ollut nimenmuuttajilla mielessä. Se voi kuitenkin olla myös laiha-adjektiivista johdettu.
Lähde:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)
Ornitofobia (lintujen pelko) on määräkohteinen, eläimiin kohdistuva fobia. Lääkärin käsikirjan mukaan (v. 2006, s. 1206) määräkohteisen fobian tyypillisiä aiheuttajia ovat esim. korkeat paikat, pimeä ja suljettu tila, käärmeet, hyönteiset. Lääkehoidon merkitys on vähäisempi kuin muissa ahdistuneisuushäiriöissä. Jos hoitomotivaatio on hyvä, voidaan käyttää altistushoitoa.
Henkilö voi välttää esimerkiksi luonnossa liikkumista, eläinpuistoja tai ylipäänsä ulkona oleskelua.
Teoksessa Fobiat (Kerstin Hellström 2003) annetaan ohje fobioiden hoitoon: Ota yhteys kotipaikkasi terveyskeskukseen tai mielenterveystoimistoon ja kysy, löytyykö sieltä tietoja kotipaikkakunnallasi toimivista kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan erikoistuneista…
Ylipalontie (1952) on ryhmänimi (kasken- ja tervanpoltto), joka joidenkin muiden alueen kadunnimien tapaan sivuaa koko alueen nimeä, Paloheinää. Ylipalo viitannee liian voimakkaaseen tuleen tervanpoltossa, mutta selkeää linkkiä ruotsinkieliseen nimeen ei löytynyt. Helsingin kadunnimet, toinen korjattu painos 1981, s. 175.
Laura Benyikin kirja Ymmärrä elekieltä on saatavana useasta maakuntakirjastosta, mm. Lahdesta, Tampereelta, Kouvolasta, Jyväskylästä, Kuopiosta jne. Voit tilata sen kaukolainaksi kotikuntasi kirjaston kautta.
Kirjan saatavuuden voit tarkistaa Kirjastot.fi-sivustolta Frank Monihausta http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot . Kirjoita nimeke-riville kirjan nimi ja kun valitset valitse kirjastot -valikosta kaikki kirjastot, saat näkyviin kirjastot, joissa kyseinen kirja on.
Jussi Törnwall on suomentanut Franz Schubertin (1797-1828) laulun Litanei auf das Fest aller Seelen (1816, san. Johann Georg Jacobi).
Suomenkieliset sanat löytyvät Sibelius Akatemian ylläpitämästä laulutekstien suomennostietokanta.
http://laura.siba.fi/
Ikävä kyllä ei löydy meiltä eikä muualtakaan. Lapinlahden lintujen tuotannosta ei ole julkaistu nuotinnoksia. Asian vahvisti Timo Eränkö, yksi Linnuista.
Terveisin,
Marika Nikula
Kallion musiikkiosasto
Tätä voisi etsiä myös Jaakko Hämeen-Anttilan suomennoksista Malja ja mennyt maine sekä Ruukku rubiiniviiniä ja muita runoja sekä Toivo KLyyn suomennoksista Teltantekijä ja Viisaan viini.
Hyviä tiedonlähteitä etunimien historiaan ja merkityksiin ovat monenlaiset etunimikirjat. Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja on paljon käytetty ja laaja teos. Voitte tutustua tarkemmin tähän ja muihin samankaltaisiin teoksiin esimerkiksi Lahden kaupunginkirjastossa. Teokset löytyvät luokasta 88.2903. Tässä muutamia tietoja nimistä:
Heidillä on kaksi alkuperää. Saksankielinen nimi Adelheid, joka tarkoittaa jalosukuista tai jalomielistä ja vanha pohjoismainen nimi Heid, joka tarkoittaa valoisaa, valoa tai pilvetöntä. (Suuri etunimikirja s. 102)
Juliana on Julianuksen sisarnimi. Nimen alkuperä liittynee Mikael Agricolan rukouskirjassa vuodelta 1544 mainittuun pyhimykseen Juliana Neitsyt. Tällöin nimi oli helmikuun kuudennentoista päivän…
Turpa (Leuciscus cephalus) on särkikala. Se on saanut nimensä leveästä päästään, myös selkä on leveä ja suomut isoja. Turpa on 20-50 senttiä pitkä ja voi painaa yli kolme kiloa. Suomessa turpa viihtyy eteläisen ja lounaisen rannikon rehevissä ja sameavetisissä joissa sekä jokisuiden ympäristössä rannikolla. Lisätietoja ja kuva esim. osoitteessa: http://www.skes.fi/kalalajit.php?open=30
Hannele Huovin runo "Kun on oikein pieni" on kolmisäkeinen ja jokaisessa säkessä on neljä riviä. Runo sisältyy seuraaviin teoksiin:
Vauvan vaaka : leikkiloruja ja runoja vauvoille / Hannele Huovi
Vauvan vaaka : Lauluja ja leikkejä vauvaperheille : leikki-ideoita ja nuotit lauluihin / Soili Perkiö ja Hannele Huovi
Suomen lasten runotar
Immi Hellénin runo "Olen pieni" on viisisäkeinen, jokaisessa 4 riviä. Runo on kirjassa Punaposki, kultasuu : runoaarteita / Immi Hellén
Aaro Hellaakoskelta voisi löytyä sopivia runoja, esimerkisi runot "Naurua" ja "Niin pieneksi" teoksesta Runot / Aaro Hellaakoski.
Todettakoon, että Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on aiemmin kysytty kastetilaisuuksiin sopivia runoja. Vastaus löytyy arkistostamme http://…
Englanninkielinen Wikipedia tiesi kertoa, että Looney Toons hahmojen luojat ovat Leo Schleshinger, Hugh Harman ja Rudolf Ising. Linkki Wikipediaan He loivat animaatiohahmonsa Warner bros yhtiölle.
Finna-hausta löytyy runsaasti kirjoja Warner Bros. yhtiön historiasta. Linkki Finna-hakutulos
Ensimmäiseksi pitäisi tietää, mitä "Sua liikaa rakastan" -nimisistä lauluista etsitään. Mahdollisia vaihtoehtoja on nimittäin ainakin kaksi.
Ensinnäkin on Anita Hirvosen tunnetuksi tekemä Robert Benhamin laulu "When lovers say goodby", Chrisse Johanssonin suomenkielisenä versiona "Sua liikaa rakastan".
On myös olemassa Alexander Olshanetskyn, Chaim Towberin ja Don Rayen "I love you much too much", joka suomennoksena on saanut nimen "Sua liikaa rakastan" (siitä esiintyy tosin myös versio "En pelkää rakastaa".
Kummastakaan laulusta ei Viola-tietokannan mukaan ole tehty suomenkielistä nuottijulkaisua, joten näyttää siltä, että ainakin laulun sanat täytyy yrittää saada äänitteeltä. Nuotti voisi löytyä jostain ulkomaisesta julkaisusta.
Heikki…
Arvonimen hakuun annetaan ohjeita Valtioneuvoston kanslian verkkosivuilla Arvonimet - Valtioneuvoston kanslia (vnk.fi)
Arvonimen käsittelyprosessi on varsin monimutkainen, kuten Ylen verkkoartikkelista käy ilmi Oletko arvonimen arvoinen? Rötöstely tai sakotkin voivat viedä mahdollisuuden | Yle Uutiset | yle.fi
Arvonimestä päätetään lopuksi presidentin istunnossa. Esittelijä valmistelee avoimen kirjeen arvonimestä, jonka presidentti ja pääministeri allekirjoittavat. Verojen maksamisen jälkeen arvonimeä hakeva voi käydä noutamassa kirjeen. Arvonimeä hakevan henkilön on annettava jo aiemmin kirjallinen sitoumus veron maksamisesta. Arvonimen hakija luovuttaa arvonimen saajalle omassa tilaisuudessaan.…
Hei, rikoslaki vuodelta 1889 sisälsi 25 luvun, joka koski rikoksia toisen vapautta vastaan. Siinä (1 §) todettiin näin: Joka väkivallalla, uhkauksella taikka kavaluudella ottaa toisen valtaansa, saattaaksensa hänet toisen maan sota- tahi meripalvelukseen, taikka orjuuteen tahi maaorjuuteen, taikka muuhun pakonalaiseen tilaan maan ulkopuolella, taikka avuttomuuteen hengenvaaralliseen paikkaan, tuomittakoon kuritushuoneesen vähintään neljäksi ja enintään kahdeksitoista vuodeksi sekä kansalaisluottamuksensa menettäneeksi.Joka on orjia kaupinnut tai kuljettanut, rangaistakoon vastasanotulla tavalla, ja siihen käytetty laiva menetettäköön.Nykyisessä rikoslaissa puolestaan samassa luvussa on törkeää ihmiskauppaa…
Tarkoittanet Leslie H. Martinsonin vuonna 1966 ohjaamaa elokuvaa Batman.
Elokuva on lainattavissa tallenteena joistakin Suomen kirjastoista. Nämä kirjastot löydät Finna-haulla esimerkiksi hakusanoilla "batman martinson leslie".
https://www.imdb.com/title/tt0060153/?ref_=nm_flmg_dr_58
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_112802
https://finna.fi/
