Kollegani ehdotti seuraavaa:
Tärkeitä tietoja eläimistä / Maja Säfström
- Kauniisti kuvitettu pikku opus täynnä hassuja tietoiskuja eläimistä. Kenguru ei osaa peruuttaa, pöllöllä on kolmet luomet ja saukot pitävät toistensa käsistä kiinni kun nukkuvat meressä.
Näistä voisi löytyä sopivia :
Kanto, Anneli : Tulikärpäset-sarja
Henna Helmi: Nellyn uudet kuviot
Hagmar, Pia: Klara-sarja
Halvarsson, Isabelle: Täplä saa vainun ja Täplä: vaarallinen matka
Kulovesi, Anja: Susannan selviytymisopas
Salmi, Ronja. Onks noloo ja Onks noloo ?:leirikoulussa
Russell, Rachel: Nolo elämäni-sarja
Salmi, Veera: Puluboi-sarja
Marttinen, Tittamari: Viivi Pusu-sarja
Karvonen, Tytti: Rasseli ja Tuisku
Ala-Harja, Riikka Kahden…
Kyseessä voisi olla Helsingin sanomien klassikkoautomaatti, http://www2.hs.fi/klik/klassikkoautomaatti/klassikkoautomaatti.html . Siellä on juuri tämän tyyppinen palvelu. Lisäksi kaunokirjallisuuden lukemista voi etsiä Kirjastot.fi:n Kirjasammosta, http://www.kirjasampo.fi . Molemmista löytyy kätevästi ideoita kesälukemistoksi!
Euroviisujen säännöissä (https://eurovision.tv/about/rules) edustuskappaleelle annetaan ehdoksi se, että sen on oltava uusi eli että sitä ei ole julkaistu ennen edellisen vuoden syyskuun ensimmäistä päivää. Lisäksi kappaleen sisällön, keston ja esittämisen suhteen säännöissä on joitakin määräyksiä (mm. sanoitus ei saa sisältää kirosanoja, esitys saa kestää korkeintaan kolme minuuttia ja lavalla saa olla korkeintaan kuusi esiintyjää).
Kappaleen kotimaata ei ole määritelty, eikä sitä ehkä voi kovin helposti tehdäkään. Nykyaikana ammattisäveltäjät ja -sanoittajat työskentelevät kansainvälisesti, ja esimerkiksi Saara Aallon viime vuoden edustuskappale Monsters syntyi Aallon itsensä, ruotsalaisten Linnea ja Joy Debin ja englantilaisen Ki…
Metsämiehen laulu englanniksi (Hunter's Song) löytyy teoksesta Kivi, Aleksis: Odes, 1994. Kääntäjä on Keith Bosley. Hänellä on tekijänoikeus käännökseen.
Vanhempaa käännöstä en löytänyt.
"Ihmisparsa" on Iso kiltti jätti -kirjan suomentaneen Tuomas Nevanlinnan urhoollinen yritys saada käännettyä englanninkielisen alkutekstin "human bean" (leikillinen väännös ihmistä tarkoittavasta ilmauksesta "human being", kirjaimellisesti "ihmispapu") siten, että suomenkielisessä ilmauksessa säilyy alkuperäisen ruoka-aiheinen viittaus. Parsa lienee valikoitunut mukaan siksi, että "ihmisparsa" muistuttaa läheisesti sanaa "ihmisparka".
IKJ tunnustaa olevansa jättiläiseksi pieni. Kaiketi pitää ajatella niin, että jättiläismittakaavassa "iso" on vähättelevä määre - jättiläisten tulisi olla jättiläismäisiä.
Vaasan kaupunginkirjaston lainaustilastoista ei ikävä kyllä pysty saamaan tarkkaa vastausta kysymykseen. Kokemukseni perusteella kaunokirjoja voi yleensä lainata n. 100 kertaa, usein kyllä ylikin, mutta 200 lainauskertaa on jo aika harvinaista.
Kirjojen sidosasu vaikuttaa asiaan, mm. pokkariversiot eivät kestä likikään niin kauaa lainauskelpoisina kuin kovakantiset kirjat. Kirjoja poistetaan myös muista syistä kuin huonokuntoisuuden vuoksi. Kysyttyjä kirjoja tilataan monta kappaletta ja kun suurin kysyntä on mennyt ohi, voidaan ylimääräisiä kappaleita poistaa, vaikka niiden lainausmäärät eivät olisikaan kauhean korkeita. Poistettuja laitetaan myyntiin, jos ne ovat hyväkuntoisia.
Kiviniemi on tyypillinen länsisuomalainen asutusnimipohjainen sukunimi. Sukunimeksi nimi lienee vakiintunut 1900-luvulla tai 1800-luvun lopulla. Nimi voi olla peräpohjalainen, pohjoispohjalainen, eteläpohjalainen, satakuntalainen tai etelähämäläinen. Lähde ja lisätietoja: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet, 2000.
Hannu Blommilan toimittamaa Kauriin kääntöpiiri -ohjelmasarjaa esitettiin Yle Radio 1:ssä vuonna 2009. Sarjan osia ei valitettavasti ole kuunneltavissa Yle Areenassa. Ohjelmasta ei myöskään ole saatavana tallenteita.
Sarjan osat ovat kuunneltavissa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin KAVIn ylläpitämästä Radio- ja televisioarkiston Ritva-tietokannasta. Ohjelmia voi kuunnella asiakaspisteissä, joista on lista alla olevassa linkissä.
https://rtva.kavi.fi/
https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
https://finna.fi/
Satu Kissa Kiihkeästä on Mika Waltarin kirjoittama. Se löytyy Waltarin teoksista Kiinalainen kissa: satuja ja tarinoita 1928-1946 (WSOY 1983) sekä Lukittu laatikko ja muita kertomuksia (WSOY 1978, toinen painos 2003).
Mustapapu ja musta soijapapu ovat periaatteessa kaksi eri asiaa. Mustapapu on tarhapavun (Phaseolus vulgaris) lajike, ja musta soijapapu taas on soijapapu (Glycine max), joka on joko fermentoitu tai jonka kuoren väri on musta. Kuitenkin Wikipedian mukaan myös fermentoituja suolattuja kiinalaisia mustia soijapapuja kutsuttaisiin nimellä "black beans" eli mustiksi tai mustapavuiksi.
Mustapapu Wikipediassa: https://en.wikipedia.org/wiki/Black_turtle_bean
Mitä mustat pavut voivat olla: https://en.wikipedia.org/wiki/Black_bean
Soijapapu: https://en.wikipedia.org/wiki/Soybean
Mustat soijapavut: https://www.specialtyproduce.com/produce/Black_Soybeans_12451.php
Kielitoimiston sanaikirjan mukaan sanaa jäkeläinen käytetään lapsesta, lapsenlapsesta jne.:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Näin ollen ilmaus "suoraan alenevassa polvessa" tosiaan toistaa saman asian ja on tarpeeton lisä. Ehkä ilmauksen merkitys ei ole kaikille selvä ja puhuja on halunnut varmistaa asian.
Postin jakelusta säädetään Postilaissa 415/2011 https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110415. Siitä voi lukea, että postilähetykset, joiden vastaanottajan tai lähettäjän osoitetta posti tai vastaava ei saa selville, tulee toimittaa Liikenne- ja viestintäviraston käsiteltäväksi (§54). Pykälissä 57-59 kerrotaan, mitä Liikenne- ja viestintävirastossa tapahtuu. Postilähetys avataan ja sisällöstä tutkitaan saajan tai lähettäjän tietoja:
§57 "Liikenne- ja viestintävirastossa perillesaamatonta lähetystä käsittelevä henkilö saa avata postilähetyksen vain toisen henkilön läsnä ollessa. Avatun postilähetyksen sisältöä ei saa tarkastaa laajemmin kuin on tarpeen avaamisen syyn vuoksi. Avatun lähetyksen päällykseen tai lähetyksen mukana…
Kansallisbibliografia Fennican tietokannasta löysin seuraavat Tove Janssonin Vem ska trösta knyttet? käännökset: suomen, englannin ja saksan lisäksi kirja on käännetty ranskaksi (Qui va rassurer Tounet?), japaniksi (Sabishigariya no Kunitto?), tanskaksi (Kven skal troyste Knottet?), norjaksi (Hvem skal tróste knóttet?) ja puolaksi (Kto pocieszy Maciupka?).
Kaikki muut kirjat, paitsi tanskalainen käännös, ovat saatavilla ainakin Helsingin yliopiston kirjastosta. Japaniksi on ilmestynyt myös uusi käännös vuonna 1991 (ensimmäinen käännös on vuodelta 1971), mutta sen luettelointi on toistaiseksi kesken, joten sitäkään ei ole tällä hetkellä Helsingin yliopiston kirjastossa. Valitettavasti en löytänyt mitään mainintaa unkarinkielisestä…
Tässä muutamia kirjavinkkejä:
Tuutikki Tolonen: Pensionaatti Onnela -sarja
Niina Hakalahti: Mitä kuuluu, Tuukka-Omar?
Veera Salmi: Mauri on nuubi gangsta
Miika Pörsti: Kaikkien juhla
Kari Levola: Leevi ja Leonora
Riina Katajavuori: Mennään jo naapuriin (kuvakirja)
Carlos da Cruz: Päivä maapallolla -sarja
Tittamari Marttinen: 12 päivää maailmalla
Maailman 195 itsenäisen maan englanninkieliset nimet löytyvät esim. näiltä sivuilta:
USA:n ulkoministeriö: http://www.state.gov/s/inr/rls/4250.htm
One World - Nations Online -projekti: http://www.nationsonline.org/oneworld/countries_of_the_world.htm
Etsimäsi runo näyttäisi olevan Aaro Hellaakosken runo Kuolema istuu olkapäällä kokoelmasta Huomenna seestyvää (1953). Runo on luettavissa myös esimerkiksi antologioista Suomen runotar. 1 (Kirjayhtymä 1990), Tämän runon haluaisin kuulla. 2 (Tammi, 1987 ja 1988) sekä Vain unen varjo : kaipuun ja surun runoja (Otava 1997). Teokset ovat lainattavissa Helmet-kirjastoista ja voit tarkistaa niiden saatavuuden Helmet-haulla.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Tarkkaa syntymäaikaa voi astrologi Raimo Nikulan mukaan tiedustella ainakin kahdesta lähteestä. Jos sinulla on tiedossa sairaala, jossa synnyit, voit sinne suoraan yhteyttä ottamalla yrittää selvittää mihin kellonaikaan olet syntynyt. Syntymäsairaalassasi pitäisi olla arkistoituna synnytyskertomus, josta myös täsmällinen syntymäaikasi käy ilmi. Jos kyseessä on ollut kotisynnytys, tehdään tietopyyntö Kansallisarkistoon: https://arkisto.fi/index.php/palvelut/tietopyyntopalvelu?page=fi/palvel…. Tämä edellyttää kuitenkin, että synnytyksessä on ollut mukana kätilö, joka on laatinut synnytyskertomuksen.
http://www.raimonikula.net/syntymat.htm
Heitä oli 62 792 henkeä. Tulos näkyy, kun klikkaat linkin alhaalla olevaa Näytä taulukko-painiketta.https://pxweb2.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11rd.px/
Jos ajoneuvo on yhä rekisterissä ja sinulla on tiedossasi rekisterinumero, tietojen pitäisi löytyä Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin ajoneuvoliikennerekisteristä. Tiedot ovat maksullisia.
Rekisterin yhteystiedot löytyvät internet-osoitteesta
http://www.trafi.fi/palvelut/rekisteritietopalvelut/ajoneuvotiedot
Pelkästään omien henkilötietojesi perusteella tietoja tuskin löytyy. Jos sinulla oli autolle vakuutus tuolloin, voit tiedustella kyseisestä vakuutusyhtiöstä, onko noin vanhoja tietoja säilytetty.