Kaikki kirsikkalajikkeet eivät ole syötäväksi kelpaavia. Eri kirsikkalajikkeista on tietoa esimerkiksi näillä sivuilla:Kirsikka - HMLryKirsikkalajikkeet (roihuvuori.fi)Kirsikkapuu – tutustu lajikkeisiin | Meillä kotona (meillakotona.fi)Kirsikkapuu omalla pihalla? Näin saat sen kukoistamaan - Kotiliesi.fi
Lauri Pohjanpään runon kevät voi lukea muun muassa näistä linkeistä:
http://mirjammatilda.blogspot.com/2017/04/hei-vaan-puro-huus-ohi-rynnat…
https://www.etlehti.fi/comment/114893#comment-114893
https://kareliakuoro.files.wordpress.com/2013/04/kevc3a4t.pdf
Vähän filosofiseksi menee, mutta periaatteessa kyllä, suomen kieli voi kadota kokonaan. Katoamistapoja on muutamia: kieli voi esimerkiksi kehittyä ja jakautua siten, että suomi sellaisena kuin me sitä nyt puhumme, ei olekaan enää olemassa. Näin kävi esimerkiksi latinalle, joka jakautui romaanisiksi kieliksi (italia, espanja, portugali yms). Tähän tosin menisi hyvin pitkä aika, puhutaan ihan vuosisadoista. Toinen tapa, jolla kieli kuolee, on puhujamäärien romahdus. Omasta mielestäni suomelle tuskin tulee näin käymään, sillä kielellä on vankka asema yhteiskunnassa. Toisin on esimerkiksi saamelaiskielten kanssa, joista monet ovat sukupuuton partaalla saamelaisten pakkosuomalaistamisen, -ruotsalaistamisen, -norjalaistamisen ja -venäläistämisen…
Jugurtit ovat näin maallikosta melko samanlaisia, mutta niiden happamuus ja rasvapitoisuudet vaihtelevat. Valio kertoo jugurttiensa eroista näin:
"Valio Bulgarian jogurtti on maultaan raikkaan hapan ja siinä on vain 3,5 % rasvaa. Hauskasti lohkeava rakenne syntyy suomalaisen maidon ja bulgarialaisen hapatteen yhdistelmästä. Valio Bulgarian jogurtti on kevyempi vaihtoehto ja siksi parhaimmillaan yksinkertaisissa ohjeissa, kuten kastikkeissa.
Valio turkkilainen jogurtti on maultaan pehmeä ja koostumukseltaan kermainen jogurtti. Rasvaa täyteläisessä jogurtissa on 10 grammaa sadasta. Korkean rasvapitoisuuden ja jämäkän rakenteen ansiosta se sopii monipuolisesti alkuruokiin, jälkiruokiin ja leivontaan. Voit tehdä siitä myös ihanan…
Tässä on joitakin esimerkkejä kirjoista, joista löytyy perinteisten joululaulujen nuotteja:
Joulun toivelaulut (F-Musiikki, 2007)
Joulun toivelaulukirja (F-Kustannus, 2003)
Suuri toivelaulukirja : Joululauluja ( Warner/Chappell Music Finland, 1998)
Koska meillä on joulu : Kauneimmat joululaulut (Fazer, 1980)
Oi jouluyö = O helga natt : Kauneimmat joululaulut = De vackraste julsångerna (Einari Marvia ja WSOY, 1996)
Tämä Saukin sanoittama versio ("On hiljaisuus, vuorilla usva käy) on tosiaan nuottina paljon harvinaisempi kuin Kerttu Mustosen sanoittama versio ("Käy vuorten taa päivä jo uinumaan"). Viola-tietokanta tuntee vain kaksi nuottijulkaisua, jotka löytyvät vain Kansalliskirjaston kokoelmasta, josta ei anneta lainoja, vaan nuottia on tultava paikan päälle katsomaan.
* Mandshurian kummut ; Soittajapoika ; Tiet ; Kaupunki kauaksi jää (Scandia 1962)
* Venäläisiä kansanlauluja (Scandia, 1977) - tämä on sisällöllisesti sama kuin vuoden 1962 kokoelma.
Jos kysyjä tavoittelee vain laulun nuotteja, sanoitusversiolla ei pitäisi olla suurtakaan väliä, sillä molempia tekstejä lauletaan samalla melodialla. Nuotit sävelmään löytyvät esimerkiksi "Suuresta…
Todennäköisesti runoa ei ole suomennettu. Pär Lagerkvistilta on suomennettu vain yksi kokoelmallinen runoja: kokoelma Runoja vuonna 1953. Siinä kokoelmassa kysymääsi runoa ei ole. Lagerkvistilta on suomennettu paljon yksittäisiä runoja, joita on julkaistu erilaisissa kokoomateoksissa ja antologioissa. Lahden kaupunginkirjasto on tehnyt tietokannan käännösrunoudesta, johon on koottu viitteitä käännösrunoudesta antiikin ajasta nykyaikaan. Tietokantaan voi tehdä hakuja mm. tekijän ja runon alkusäkeiden perusteella (http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/). Sen kautta löytyy monia yksittäisiä Pär Lagerkvistin runoja, mutta ei kysymääsi.
Mitä itse kukin pitää "härskinä" huumorina, on tietysti kovin suhteellista. Opiskelijakulttuureissa valmius rikkoa perinteisiä esteettisiä ja eettisiä normeja liittyy toisaalta vakiintumattomaan elämäntilanteeseen, toisaalta joukossa toimimisen estoja alentavaan vaikutukseen. Vaikka en usko, että teekkarihuumori sinänsä olisi "härskimpää" kuin opiskelijahuumori yleensä, voi viitata teekkareiden vahvaan miesten keskeiseen kulttuuriin (nyttemmin tilanne on muuttunut ja teekkareissa on miehiä ja naisia). Miesporukat ovat kautta aikojen ja ammateista riippumatta taipuvaisia huumoriin, jota moni pitää "härskinä". Tämä yhdistyneenä teekkareiden muutenkin vahvasti ulospäin suuntautuneeseen hauskanpitokulttuuriin on ehkä synnyttänyt tilanteen,…
Etsitty ralli on Matti Jurvan säveltämä ja Tatu Pekkarisen sanoittama Ihminen älä hermostu, jonka Jurva itse lauloi levylle vuonna 1942.
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=ihminen+%c3%a4l%c3%a4+hermostu&ID=cf7a6749-61f1-49f7-86e2-ed7a29c69134
http://pomus.net/001457
Yksityishenkilöiden sähköpostiosoitteista ei ole olemassa luetteloa tai rekisteriä.
Helpointen saat osoitteen selville kysymyllä asianomaiselta itseltään, mutta voit kokeilla myös etsintää googlen kautta osoitteessa http://www.google.fi/ . Laitat vain hakukenttään henkilön nimen mieluiten lainausmerkkeihin tyyliin "matti meikäläinen". Kannattaa kokeilla myös toisella tavalla eli muodossa "meikäläinen matti". Google hakee nimeä erilaisista nettisivuista. Jos hakemasi henkilön tiedot ovat jonkun yrityksen tai yhteisön nettisivuilta, niin todennäköisesti löydät hänen tietonsa. Kannattaa muistaa, että tulokseksi tulee todennäköisesti suuri määrä samannimisiä vääriä henkilöitä.
Erityisesti nuorten suosiossa olevan Facebook-sivuston kautta…
Verkkokauppojen joukosta löytyi tällainen mm.laadukkaita naisten vaatteita tarjoava Verkkokauppa PrettySales
(http://www.prettysales.fi/pages.php?page=info), joka ostaa käytetyt vaatteet yksityishenkilöiltä ja suoraan valmistajilta.
Intiaanipäällikkö Antero kuului ns. Ute-intiaaneihin. Jotain tietoja hänestä on esimerkiksi teoksessa Exploring the Colorado River. Teoksesta on katkelma https://books.google.fi/books?id=vQrCAgAAQBAJ&pg=PA10&lpg=PA10&dq=ute+c… .
Vuori Anterosta on tietoa sivustolla http://www.summitpost.org/mount-antero/150372
Useita paikkoja Yhdysvalloista on nimetty intiaanipäälliköiden mukaan. Myös Antero on saanut nimiä muualle https://chipeta.wordpress.com/tag/antero-junction/
http://www.thinkbabynames.com/meaning/1/Antero
Kyyti-tietokannasta löytyy kaksi kirjaa:
-Kotkan tyttölyseo - Katariinan koulu / toimittaja Pekka Savolainen. 1990
-Kotkan tyttölyseo - Katariinan koulu 50 vuotta : lukio ja yläaste. Koonnut Veikko Kylänpää. 1979
Näistä ensimmäinen on varsinainen historiikki ja jälkimmäinen koulun 50-vuotis toimintakertomus.
Kotkan kaupunginkirjaston kokoelmissa ei ole kummastakaan lainattavaa kappaletta, mutta teokset voi lukea kirjastossa, ne on sijoitettu mm. kotiseutukokoelmaan. Saamiemme tietojen mukaan Pekka Savolaisen toimittamasta historiikista otettiin aikoinaan 500 kpl:n painos ja myytiin lähes heti loppuun. Myöskään Kylänpään kokoamaa toimintakertomusta ei ole enää saatavana.
Helsingin pääkirjaston uutisalueella on luettavissa vanhoja sanomalehtiä mikrofilmiltä. Luettelo mikrofilmatuista lehdistä on osoitteessa http://www.lib.hel.fi/pasila/mikrofl.html
Paperikopio mikrofilmistä maksaa 5 markkaa sivu. Pääkirjaston osoite on Rautatieläisenkatu 8 ja uutisalueen puhelinnumero 310 85426.
Turvallisemman tilan periaatteita on monissa Helmet-kirjastossa. Turvallisemmalla tilalla tarkoitetaan, että tilasta pyritään luomaan henkisesti ja fyysisesti turvallinen kaikille. Periaatteet korostavat kirjaston avointa luonnetta. Kirjasto kuuluu kaikille. Turvallisen tilan periaatteet ovat joukko ohjeita, joiden avulla luodaan kunnioittava ja osallistava ilmapiiri. Hyvät käytöstavat ja toisten kunnioittaminen sisältyvät näihin periaatteisiin.Tässä lisätietoa: Turvallisemman tilan periaatteet Helmet-kirjastoissa – Helmet-artikkelit
Televisiosarjaa Enkeli maantiellä (Highway to Heaven) tehtiin viisi tuotantokautta (1984 - 1989), 111 jaksoa. Sarja on julkaistu monta kertaa DVD-muodossa eri maissa. Kirjastoista niitä ei löydy. Linkeistä löytyy joitakin tällä hetkellä vielä saatavilla olevia R2-julkaisuja. Kielivalinnat vaihtelevat, suomenkielisiä tekstityksiä ei ole ja joissain versioissa osa jaksoista saattaa olla lyhennetyssä muodossa.
Sarja on myös saatavilla Amazonin Prime Video -palvelusta.
https://en.wikipedia.org/wiki/Highway_to_Heaven
Highway to Heaven Complete Collection: https://www.amazon.co.uk/Highway-Heaven-Complete-Collection-Region/dp/B…
Ein Engel auf Erden: https://www.amazon.de/s?k=engel+auf+erden&i=dvd&__mk_de_DE=%C3%85M…
Tuomas Anhava suomensi Paul Celanin runon Todesfuge vuonna 1959. Suomennos Kuolemanfuuga julkaistiin ensimmäisen kerran Parnasson numerossa 6/1959.
Runon ovat suomentaneet myös Merja-Riitta Stenroos (Kuolonfuuga) vuonna 1984 ja Aki Salmela (Kuolemanfuuga) vuonna 2005.
Minä kirjoitan sinulle kaukaisesta maasta : runosuomennoksia / Tuomas Anhava ; toimittaneet Helena ja Martti Anhava (Otava, 2003)
Toisinaan kuulee väitettävän, että mikroaaltouuni tuhoaa ruoasta tärkeät vitamiinit ja antioksidantit. Elintarviketurvallisuusviraston mukaan vika ei kuitenkaan ole laitteen, vaan ylipäänsä lämmittämisen. Ravintoaineet vähenevät aina, kun ruokaa kuumennetaan, ja huonosti lämpöä kestävät aineet voivat jopa tuhoutua – oli kuumennusmenetelmä sitten mikä tahansa.Mikroaaltouuneihin liittyvän pelon taustalla saattaa olla 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa tehty sittemmin kumottu tutkimus, jossa väitettiin, että maidon mikrokuumentaminen aiheuttaa haitallisia D-aminohappoja. On kuitenkin todettu, etteivät haitalliset yhdisteet muodostu mikroaaltouunin takia, vaan siksi, että maito pääsee ylikuumenemaan. Kotitalouksille myynnissä olevilla…
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksen ”Sukunimet” (Otava, 2000) johdannossa sivuilla 24–25 kerrotaan, että latinan mukaan muodostetuissa -us-pääteisissä nimissä pohjana on voinut olla asuinpaikan nimi. Teoksessa ”Sukukirja. I osa: Suomen aatelittomia sukuja” (Otava, 1901) kerrotaan, että eräs Salenius-suku on peräisin Laitilan pitäjän Salon kylästä, jolloin sukunimi perustuu tuohon Salo-paikannimeen. Tässä ei ole mahdollista selvittää laajemmin yksittäisten sukujen alkuperiä.
”Suomalainen paikannimikirja” (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus , 2007) kertoo, että maantieteellisissä nimittä yleinen ”salo” merkitsee suureen metsäalueeseen tai vanhassa merkityksessä metsäiseen suureen saareen. Se lienee balttilainen laina.
Kysymyksesi on erittäin laaja ja aiheesta löytyy paljon aineistoa, tässä joitakin:
Tietokirjallisuus: (luokassa 32.2, 30.12)
Söderling, Ismo: Perheitä meiltä ja muualta
Antikainen, Ari: Kasvatus, elämänkulku ja yhteiskunta
Elävänä Euroopassa
Erkkilä, Jaana: Kaukana kotona
Isaksson, Pekka: Kallonmittaajia ja skinejä
Jaakkola, Magdalena: Maahanmuutto ja etniset asenteet
Jelloun, Tahar Ben: Isä, mitä on rasismi?
Karemaa, Outi: Vihollisia, vainoojia, syöpäläisiä
Kekäläinen, Annu: Erikoisaurinko 60. leveyspiirillä
Lindqvist, Sven: Rasismin vastustajia
Maahanmuuttajat : kulttuurien kohtaaminen Suomessa
Nimeni ei ole pakolainen
Näkökulmia monikulttuuriseen Suomeen
Ollikainen, Marketta: Vankkurikansan perilliset
Rinkinen, Terhi: Egomatka
Wahlström…
