Montgolfieri eli kuumailmapallon rakentaminen –kirja on grafiikan kurssilla valmistettu ns. taiteilijakirja Helsingin Rikhardinkadun kirjaston käsikirjastossa. Sitä ei voi kaukolainata, mutta siihen voi tutustua siellä paikan päällä. Kuumailmapallon rakentamiseen liittyvää tietoa löytyy mm. teoksesta Kuumailmapallolentäminen: oppimateriaalia ilmapallolentäjien teoriakoulutusta varten (Sipinen 1990) ja Tekniikan maailmoista 12/99 ja 13/03. Maakuntakirjastojen tietokannoista hakemalla löytyvät myös kirjat Hot air balloons (Kalakuka & Stockwell 1998), Ballooning (Smith & Wagner 1998), Hot air balloons (Spindler 1999), Hot air ballooning (Iggulden 1990) ja Ballooning (Wirth 1984), joissa voisi olla hyödyllistä tietoa. How to make and…
Kysy kirjastonhoitajalta on valtakunnallinen palvelu, jossa toimii kirjastoja koko Suomen alueelta. Vastaajakirjasto valikoituu kotikunnan mukaan sekä siksi, että vastaaminen toimii sillä tavoin käytännöllisesti ja nopeasti, koska automaattisesti tiedetään, kuka vastaa eikä tarvita välikäsiä ohjaamaan kysymyksiä että siksi, että paikalliset palvelut tunnetaan lähikirjastossa parhaiten ja kysyjälle voidaan suositellaan erityisesti lähikirjastosta löytyvää aineistoa.
Kyseiset kriteerit täyttäviä sukunimiä on useita. Digi- ja väestötietovirasto julkaisee avoindata.fi-sivustoa, josta löytyvät säännöllisesti päivittyvät suomalaisten etu- ja sukunimitilastot. Sivustolta voi ladata tuoreimman sukunimitilaston, josta löytyvät sukunimet yleisyysjärjestyksessä. Listan lopusta löytyvät harvinaisimmat sukunimet. Tietosuojasyistä sukunimiä, joita on alle 20 kappaletta, ei esitetä tilastossa.
Väestötietojärjestelmän suomalaisten nimiaineistot - Tietoaineisto avoindata.fi
Nimipäiväkalenterista eikä Suomen etunimikirjoista löydy Tasu-nimeä. Nimitietokannassa http://www.cazfi.net/nimet/query.php nimi Tasu on mainittu, mutta alkuperästä tai merkityksestä ei löydy tietoa.
Suomalaiset sukunimet -teoksessa Askolin-nimen katsotaan olevan kansainvälisempi versio Askola-nimestä. Askolan taustalla on Karjalassa jo 1500-luvulla käytetty miehennimi Asko sekä Luumäen ja Nuijamaan Askola-kylännimet. Askola tunnettiin kuitenkin nimenä keskiajalla myös Satakunnassa ja Lounais-Hämeessä, se voi olla myös läntistä germaanista vaikutusta. Tällöin sen pohjana olisi muinaissaksalainen nimiperhe Asi, Aso, Asik, Asicho, Asila, Asca, Asco, Aske ym.
1600- ja 1700-luvulla moni suomalainen nimi muukalaistettiin italialaisten ja ranskalaisten mallien mukaiseksi, ja tällöin Askolasta on ilmeisesti tullut Askolin.
Lähde: Mikkonen, Pirjo: Suomalaiset sukunimet (Weilin+Göös, 1993)
Sarla on hyvin harvinainen etunimi Suomessa, joten siitä ei löytynyt tietoja tutkimistani nimikirjoista. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu osoitteessa http://verkkopalvelut.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 kertoo, että Suomessa on vain seitsemän Sarla-nimistä naista. He kaikki ovat syntyneet vuoden 1980 jälkeen. Koska noiden Sarlojen taustasta ei ole tietoja, tarkkaa alkuperää on mahdotonta sanoa varmasti. Tyydyn siksi esittämään kaksi teoriaa siitä, mistä nimi olisi voinut tulla ja mitä merkityksiä sen taustalla voisi olla.
Etunimi Sarla näyttäisi olevan jonkin verran käytössä ainakin Intian suunnassa. Baby Names -sivusto osoitteessa http://www.babynames.com/name/SARLA kertoisi sen olevan sanskritin kieltä ja merkitsevän ’sincere,…
Syy lienee ensisijaisesti ergonominen. Uunin sisään tulee myös voida vaivattomasti nähdä, joten se ei saa olla liian matalalla - eikä liian korkeallakaan. Esimerkiksi Kuluttaja-lehden mikroaaltouunin ostajan opas ohjeistaa laitteen sijoittamisesta näin: "Sijoita mikroaaltouuni ergonomisesti hyvään paikkaan. Sopiva korkeus lattiasta on noin 70-110 cm. Älä laita laitetta niin korkealle, että kuumaa ruokaa on vaikea nostaa pois ruoan läikkymättä. Uunin sisään täytyy myös ulottua näkemään. Sijoita mikro siten, että vaaratilanteessa johto on helppo vetää pois seinästä."
Ostajan opas: mikroaaltouuni - Kuluttaja.fi - Tuotetestit verkossa
Kirjassa: Pakkanen, Esko: Ankravee! kerrotaan mm. uittopuusta ja sen omaisuuksista. Eri puulajit ovat erilaisia, ja eniten uimiskykyyn vaikuttaa puun paino. Tuore puu on raskainta, sillä sellaisen painosta puolet on vettä. Monet muutkin tekijät vaikuttavat puun kosteuteen ja painoon, kuten kasvupaikka, rungon koko, puun ikä ja ns. sydänpuun määrä.
Puutavaran varastointi ennen uittoa vaikuttaa puun kosteuteen. Merkitystä on varastoinnin kestolla, paikalla ja säällä. Mänty kuivuu parhaiten: kuitupuu kahdessa kuukaudessa 10-15 %, neljässä reilut 20 %. Vedessä mäntykuitupuun paino nousee kuukaudessa 70-80 kiloa kuutiometrillä.
Kirjassa on selostettu tutkimuksia, joita on tehty uittohävikistä kautta aikojen. Tuoreimmat tutkimukset ovat…
Rabindranath Tagorelta ei löydy runoa nimeltä The Crescent Moon, mutta tämän niminen runokokelma häneltä julkaistiin vuonna 1913. Kokoelma on suomennettu ja sen suomenkielinen nimi on Kuukeinu (suom. Hannele Pohjanmies, Therapeia-säätiö 2010).
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4129763/Versions
https://www.kirjastot.fi/kysy/milloin-rabindranath-tagore-runo-kuukeinu…
https://www.gutenberg.org/files/6520/6520-h/6520-h.htm
Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen on kirjoittanut edellä mainitusta kysymyksestä kolumnin Journalistiin nimellä ''Mitä kävi?''. ''Mitä kävi'' on yleistynyt ilmaisun ''miten kävi'' kustannuksella. Heikkinen esittää, että englannin kielellä voisi olla muutoksessa vaikutuksensa, kun ihmiset mieltävät ''käymisen'' tapahtumiseksi -> ''what happened'' eli ''mitä tapahtui''. Tällainen merkitys käydä-verbillä toki myös on. Käydä-verbillä on kuitenkin vanha merkityksensä kävelemistä tarkoittavana sanana, jolloin kysymys ''miten kävi'' saa erilaisen merkityksen: miten kulki, miten sujui jne...Kielikellon artikkelissa arvellaan myös ''pystyä tehdä'' -rakenteen vaikuttimeksi englantia. Englannin kielessä apuverbin kanssa käytetään aina…
Tämän palvelun puitteissa on mahdotonta kosketella kaikkia minolaisen kulttuurin ulottuvuuksia. Seuraavaksi kuitenkin lyhyt silmäys sen pääpiirteisiin.
Homeros mainitsee Odysseia-eepoksessaan (19, 148-156), että Kreetalla oli Knossos-niminen kaupunki, jota kuningas Minos hallitsi (suom. Paavo Castrén, teoksessa Homeros: Troijan sota ja Odysseuksen harharetket, Otava 2016):
Kreeta on maa, joka sijaitsee keskellä viiniväristä maata; se on kaunis ja viljava meren saartama saari, jossa on rajattoman paljon asukkaita ja yhdeksänkymmentä kaupunkia. […] Sen kaupungeista suurin on Knossos, jonka kuningas Minos keskusteli yhdeksän vuoden välein Zeuksen kanssa.
Kreikkalaisessa mytologiassa Minos oli Kreetan kuningas. Kyseiseen…
Andorra on ollut ruhtinaskunta 1200-luvulta saakka. Muoto on vähitellen nykyaikaistunut feodaaliajan käytännöistä, mutta myös vuonna 1980 maan viralliset valtionpäämiehet olivat ruhtinaskumppanit eli Ranskan presidentti ja Espanjan Urgelin piispa. Näitä edustivat hallinnossa viguier (Ranska) ja veguer (Espanja), jotka toimivat myös tuomareina. Molemmilla ruhtinaskumppaneilla oli yhtäläiset valtaoikeudet ja heille maksettiin myös vuosittain nimellinen vero. Oman valuutan sijaan Andorrassa käytettiin Ranskan frangeja ja Espanjan pesetoita. Kun Andorra muutenkin rajoittui Ranskaan ja Espanjaan, oli näiden kahden maan vaikutus maan talouteen ja toimintaan ulkomaiden kanssa merkittävä.
Andorran asioista päätti kuitenkin parlamentti, jonka…
Hesiodos kertoo kirjassaan Työt ja päivät, miten onnettomuus ja paha on tullut maailmaan. Teoksen suomentaja Paavo Castrén taustoittaa Pandoran tarua siihen laatimassaan selitysosuudessa, mutta jättää avoimeksi kysymyksen siitä, onko toivon jäämisessä lippaaseen kyse toivottomuudesta vai toivon säilymisestä."Kun Zeus rankaisi ihmiskuntaa riistämällä siltä tulen, titaani Prometheus varasti sen jumalilta takaisin. Tästä rikoksesta Zeus rankaisi Prometheusta sitomalla hänet vuoreen kotkan nokittavaksi. Ihmiskuntaa Zeus rankaisi lähettämällä sen keskuuteen houkuttelevan ja vastustamattoman onnettomuuden, Pandoran. Zeus käski Hefaistosta muovaamaan maasta ja vedestä ihmisäänellä ja sisimmällä varustetun jumalallisen neidon, Pallas Athenea…
Vapo on avannut aktiivihiilitehtaan Ilomantsiin https://yle.fi/uutiset/3-11538206
Kannattaakin kääntyä Vapon puoleen https://www.vapo.fi/yhteystiedot/
Asiasta tietävä taho voisi olla myös Bioenergia ry https://www.bioenergia.fi/
Kysymäsi runon suomennos ”Nyt emme käyskennellä” löytyy Aale Tynnin kääntämänä kokoelmasta ”Tuhat laulujen vuotta” (WSOY, 1974; useita muitakin painoksia). Sen tekijänoikeudet ovat tosin vielä voimassa ja raukeavat vasta vuoden 2067 jälkeen, kun Tynnin kuolemasta tulee kuluneeksi 70 vuotta. Teoksen saatavuuden HelMet-kirjastoista voi tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi etsimällä teoksen nimellä.
Muita suomennoksia en löytänyt enkä oikein usko, että tuosta runosta olisi tekijänoikeuksista vapautunutta suomennosta, koska Byronia suomennettiin vanhoina aikoina melko niukasti. Byronin runojen suomennoksista ovat toistaiseksi tekijänoikeuksista vapaita lähinnä muutamat Valter Juvan suomennokset, joiden joukossa ei kuitenkaan ole…
Etsitty kirja lienee Linda Olssonin Laulaisin sinulle lempeitä lauluja (Gummerus, 2009).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_1396718
Laissa ei suorastaan kielletä kissan vapaana pitoa, mutta on alueita, joihin kissa ei saa mennä. "Järjestyslaissa ei ole säädetty koirien kanssa vastaavaa velvoitetta pitää kissaa kytkettynä taajama-alueella. Kissan pitäminen kytkemättömänä on siten sallittua. Kissan omistajan ja haltijan tulee kuitenkin kiinnittää huomiota niihin riskeihin, joita kissa voi kohdata liikkuessaan vapaana taajama-alueella. Esimerkiksi liikenne on suuri riski vapaana kulkeville kissoille.
Kissan omistajan tai haltijan on pidettävä huolta siitä, ettei kissa pääse kytkemättömänä kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle eikä lainkaan yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille taikka yleiseen käyttöön…
Kotimaisten kielten keskuksen mukaan Atte on johdos nimistä Antti tai Antero, jotka puolestaan on johdettu kreikkalaisesta nimestä Andreas.
Attea on käytetty myös Aadolfin, Aatoksen tai Agatonin lempinimimuotona.
Nimen etymologinen alkuperä on sinällään vanha, koska se esiintyy Raamatussakin.
Suomessa Aten nimipäivä on ollut kalenterissa vuodesta 1964.
Lähteet:
Kotimaisten kielten keskus: https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/atte
Nimikirja.fi: https://nimikirja.fi/Atte
V. A. Koskenniemen Meri ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa Hiilivalkea (WSOY, 1913). Tämän lisäksi se on löydettävissä esimerkiksi hänen Kootuista runoistaan (useita painoksia, viimeisin vuodelta 2010).
Sirkka Seljan Punainen myrsky ilmestyi alunperin kokoelmassa Juuret (WSOY, 1962). Se on mukana myös Seljan valittujen runojen kokoelmassa Riikinkukon lapsi (WSOY, 2010).
Jos teillä on vakituinen asunto toisaalla, lienee niin että viranomaisten taholta perimäänne mökkiä käsitellään jo vapaa-ajan asuntona ilman eri hakemusta . Verottaja saa tiedot antamastanne perintö-/vuosittaisesta veroilmoituksesta. Todettakoon, että kotikunta määräytyy myös verotuksen kannalta kotikuntalain mukaan 2§. Verotuksessa vakituista asuntoa kohdellaan edullisemmin kuin vapaa-ajan asuntoa muun muassa kiinteistöveron osalta (Kiinteistöverolaki 13§), omaisuuden luovutusvoiton osalta (Tuloverolaki 48§) ja korkomenojen osalta (Tuloverolaki 58§). Lakitekstit on löydettävissä Valtion säädöstietopankista http://www.finlex.fi/ kohdasta lainsäädäntö em. lakien nimillä.
Laajemmista kunnostus- ja korjaustöistä on syytä olla yhteydessä…