Jos ajoneuvo on yhä rekisterissä ja sinulla on tiedossasi rekisterinumero, tietojen pitäisi löytyä Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin ajoneuvoliikennerekisteristä. Tiedot ovat maksullisia.
Rekisterin yhteystiedot löytyvät internet-osoitteesta
http://www.trafi.fi/palvelut/rekisteritietopalvelut/ajoneuvotiedot
Pelkästään omien henkilötietojesi perusteella tietoja tuskin löytyy. Jos sinulla oli autolle vakuutus tuolloin, voit tiedustella kyseisestä vakuutusyhtiöstä, onko noin vanhoja tietoja säilytetty.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy Ingrid Larsson Haglundin kirjoittama kirja "1600-tals recept ur Per Brahes kokbok : mat och minnen från Visingsborg, Sveriges första grevskap". Kirjan luettelotietueeseen on kirjattu myös toinen nimeke "Per Brahes kokbok". Kirja on julkaistu vuonna 1997. Muuta Pietari Braheen ja ruokaan liittyvää kirjaa en Vaski-kirjastojen kokoelmista löytänyt.
Nimeä Okka ei löydy ei valitettavasti löydy kirjaston etunimikirjoista. Väestörekisterin nimipalvelusta löytyy tieto, että tämän nimen kantajia on vain yksi vuosilta 1920-39. Okko sen sijaan yleisempi. Se on nimikirjojen mukaan Oskarin vanha puhuttelumuoto. Saksassa Okko on Oton rinnakkaisnimi. Ortodoksisessa kalenterissa sitä pidetään Prokopioksen muunnoksen Prokko lyhentymänä. Lisää etunimistä löytyy kirjoista Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja; Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön ; Vilkuna, Kustaa: etunimet.
R L Stine on yhdysvaltalainen kirjailija, syntynyt 8 lokakuuta 1943. Hän varttui Ohiossa Columbus-nimisellä esikaupunkialueella. Lisätietoa hänestä saa netistä, vaikkapa Googelista, stine R L, tai kirjasta, Koski Mervi; Ulkomaisia nuortenkertojia. 1 : Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan, Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2001.
Annikki Kariniemi on kirjoittanut itsestään muistelmateokset ”Minä aina kompuroin” (Otava, 1980) ja ”Ristisiipi” (Otava, 1982).
Kariniemestä löytyy tietoa myös teoksesta ”Pohjois-Suomen kirjallisuushistoria” (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2010) ja Ismo Loivamaan kirjasta ”Kotimaisia nuortenklassikoita. 3” (Avain, 2011).
Osoitteesta http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/8477/ löytyy ”Kansallisbiografian” artikkeli Kariniemestä. Teossarja on julkaistu myös painettuna nimellä ”Suomen kansallisbiografia”.
Runsaasti Kariniemeä koskevia lähteitä löytyy Kirjasammosta osoitteesta http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123272666747225. Sieltä hänen teostensa nimiä klikkaamalla voi lukea myös niiden esittelyjä, mikäli…
Suomen monikkoperheet ry:stä kerrottiin, että asiaa ei heidän tietämänsä mukaan ole tilastoitu:
http://www.suomenmonikkoperheet.fi/monikko2008/index.php
Alla olevalta sivuston mukaan "Suomen vanhimmat kolmoset ovat Viipurissa 7.12.1902 syntyneet Karkiaisen sisarukset Saima (nykyisin Wikström-Ridderström), Laila (nykyisin Sorvali) ja Inkeri, joka kuoli 14.7.1994 91-vuotiaana." Tiedon lähdettä tai sen luotettavuutta ei kuitenkaan saatu tarkistetuksi.
http://www.compuline.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-2t5u.htm
.
Vaikea sanoa ilman kuvaa mikä kasvi on kyseessä. Laitankin oheen linkin joka avaa kuvan hevonhierakasta http://www.pukinparta.net/html/hevonhierakka.htm
Tosin hevonhierakan ei pitäisi kasvaa ihan noin isoksi kasviksi kuin kuvasitte.
Tässä vielä Wikipediassa olevaa kuvausta kasvita http://fi.wikipedia.org/wiki/Hevonhierakka
Lapin maakuntakirjaston vastaus:
Meillä on aiheeseesi liityen esim. seuraavaa aineistoa:
Itkonen: Suomen lappalaiset osa 1 s. 360-363 (saamelaisten vöistä)
Tornionlaakson vsk. 1994 s. 271-286
aiheena: Saamelaisten vyöllispyörien taustaa (käsittelee heloja ja vöitä)
Kongressijulkaisu: Suomen varhaishistoria, Tornion kongressi 14-16.6 1991
esitelmät:referaatit
sisältää aiheen: Suomen vyötärön kerralliset saamalaiset (Julku, Kyösti)
Lisäksi löytyy vöiden nauhojen ja paulojen (myös poronnahkavöiden ja -nauhojen)
käsityöperinteestä ja malleista.
Esim. Näkkäläjärvi, Inga: Cuodinduodji ja Saamelaisten perinnekäsitöitä (sisältyy Saamelaispaketti julkaisuun)
Tätä aineistoa voit saada meilta kaukolainaksi.
Ota lisäksi yhteys…
YLE:n Elävän arkiston mukaan Kanarialta kotiin soittava lentäjä esiintyi sarjassa Aatami ja Beetami.
Elävä arkisto: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/11/04/aatami-ja-beetami-nain-soitat-…
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Aatami_%26_Beetami
Teoksessa Suomalainen yhteiskunta (Kimmo Jokinen ja Kimmo Saaristo, 2006) määritellään massayhteiskuntaa sosiologisena terminä näin: "...tilanne, josa ensinnäkin ihmisten arvot ja normit ovat jäsentymättömiä ja alati muuttuvia ja jossa toiseksi kansalaisten ja valtion väliltä puuttuu välittäviä verkostoja, esimerkiksi yhdistyksiä. Yhteiskunta polarisoituu kaksinapaiseksi: yhtäällä yksilöt, toisaalta valtio." Massayhteiskunnalle tyypillisenä piirteenä voidaan pitää esim. sitä, että kansalaiset seuraavat tarkemmin julkisuuden henkilöiden elämää kuin sitä, mitä heidän omassa lähipiirissään tapahtuu. (s. 250-251)
Termistä löytyy jonkin verran tietoa monista sosiologian oppikirjoista. Enemmän tietoa alla mainituista:
- Sosiologisen teorian…
Vanhoja lehtiä on arkistoituina Varastokirjastossa https://vaari.finna.fi/Browse/Home Kuopiossa. Voit osoitteessa https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu tehdä kaukopalvelutilauksen. Varastokirjastosta tehtävät kaukopalvelutilaukset ovat ilmaisia.
Scott-nimi tarkoittaa alun perin skotlantilaista, Skotlannista kotoisin olevaa. Suomessa käytetään toki sanaa 'skotti' viittaamaan skotlantilaiseen ihmiseen, mutta vastaavaa etunimeä meillä ei ole.
Ks. esim. Behing the name -sivusto: https://www.behindthename.com/name/scott.
Kirjastot eivät tulkitse erilaisten yksittäistapauksien lainmukaisuutta, se on asiaan erikoistuneiden oikeustieteen asiantuntijoiden tehtävä. Kysymyksestä ei käy ilmi, mistä kokouksesta (yhdistys, yhtiö, järjestö ym.) on kyse. Tavallisesti kokouskäytännöt kuitenkin noudattavat yhdistyslakia 503/1989. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503#L5P24 Yhdistyslaista löydät vastauksia myös muihin kysymyksiisi. Lain 24. pykälä säätelee kokouskutsua: 24 § (16.7.2010/678)KokouskutsuYhdistyksen kokous on kutsuttava koolle siten kuin säännöissä on määrätty. Kokouskutsussa on mainittava kokouksen aika ja paikka ja mahdollinen ennakkoilmoittautumisvelvollisuus. (8.7.2022/663)Jos kokoukseen voidaan osallistua myös…
Jaakko Hyvönen kertoo kirjassa Kohtalokkaat lennot 1945-1988 Kokemäellä 4.4.1959 tapahtuneesta onnettomuudesta. Lisää tietoa tapahtumasta saa selaamalla ajankohdan lehtiä. Kokemäen kaupunginkirjasto voi auttaa teitä saamaan käyttöönne esim Satakunnan Kansan tai Lallin numeroita muutaman päivän ajalta tapahtuman jälkeen.
Lukuvuonna 1966/67 kansakoulun neljännellä luokalla oli 84 605 oppilasta ja viidennellä luokalla 51 712. Oppikoulun ensimmäisellä luokalla oli tuolloin 47 179 oppilasta.
Lähteet: Tilastollinen päätoimisto (eli Tilastokeskus), Kansanopetus 1966/67 ja Oppikoulut 1966/67.
Kansanopetukseen ja kansakouluihin liittyvät tilastojulkaisut on koottu tänne: https://www.doria.fi/handle/10024/90241. Oppikoulutilastot löytyvät täältä: https://www.doria.fi/handle/10024/90243.
Kirjailija Aaro Honka (7.8.1913-22.5.2001) oli oikealta nimeltään Eino Arohonka, tosin vuoteen 1932 sukunimi oli Alén. Honka toimi Tampereen klassillisen lyseon rehtorina 1956-76. Honka kirjoitti ennen kaikkea huumorin sävyttämiä poikakirjoja. Nämä tiedot ovat Otavan vuonna 2004 julkaisemasta Suomalaisia kirjailijoita -teoksesta. Lisätietoja Hongasta voit etsiä esimerkiksi teoksesta Kotimaisia nuortenklassikoita. 1 (toim. Ismo Loivamaa) ja Suomen kirjalijat 1917-1944 (SKS).
Ukko Kivennavalta tunnetaan keskikannakselaisista sanonnoista: "Tulkoo ukko vaik' Kivenavalt", "Ei pelätä, vaik' ois ukko Kivennavalt".
Sanonnalla viitataan kivennapalaisten taipumukseen kahinointiin ja periksiantamattomaan jääräpäisyyteen. Kivennapalaiset (kivennappoiset) saattoivat uhota: "Täs on ukko Kivennavalta!", ja jos joku lähti uhoajaa haastamaan sanottiin: "Myö ei pelätä, vaik tulkoo ukko Kivennavalt!"
Lähteet:
Kaivola, T. 1979. Kivennavalla: karjalaisia kertomuksia ja muistikuvia. Helsinki: SKS, s.227.
Okker, J. (toim.) 2004. A vot sano ryssä ja taas pussas: keskikannakselaisia sanontoja. Loimaa: Ooli, s. 92.
http://monivarinen.blogspot.fi/2013/12/tulkoon-ukko-vaikka-kivennavalta…
Turun kaupunginkirjastosta löytyy tällä hetkellä neljä italiankielistä lehteä.
Sanomalehti Corriere della sera ja aikakauslehti Oggi löytyvät pääkirjaston Uutistorilta sekä aikakauslehdet Domus Kirjallisuus ja taiteet -osastolta ja La Mia Casa tieto-osastolta.
Lisäksi tietokanta PressDisplay:n kautta voi lukea myös italiankielisiä sanomalehtiä http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=93389&nodeid=14103
joko kirjastossa suoraan yllä olevasta linkistä avautuvalta sivulta tai kotikoneelta Nelli-portaalin kautta (linkki sivun alalaidassa). Sanomalehdet voi valita joko maan mukaan tai kielen mukaan. PressDisplay:stä on tärkeää muistaa kirjautua ulos, kun ei enää lue lehteä.
Koska Alaskan taivaan alla ja Kylmä saari ovat romaaneja, niin ilmeisesti toivoisit lähinnä kaunokirjallisuutta Alaskasta. Tässä joitakin romaaneja, jotka kertovat Alaskasta tai tapahtuvat ainakin osittain Alaskassa:
Boyle, T. Coraghessan: Hatka City
Doerr, Anthony: Davidin uni
Ivey, Eowyn: Lumilapsi
Ivey, Eowyn: Maailman kirkkaalle laidalle
Lupton, Rosamund: Hiljaisuuteen hävinneet
McGrath, M. J.: Lumipoika
Roberts, Nora: Revontulet
Wallis, Velma: Lintutyttö ja mies joka seurasi aurinkoa
Pirjo Tuomisen historialliset romaanit Villit vedet ja Ylpeät purjeet tapahtuvat 1800-luvun alkupuolen Alaskassa, joka silloin kuului Venäjälle. Osittain Alaskassa tapahtuu myös Erik Wahlströmin romaani Tanssiva pappi, joka käsittelee Uno…
Periaatteessa Lukioihin pyrkimisessä ei ole ikärajaa. Opinnot edellyttävät perusopintojen oppimäärän tai vastaavan suorittamista.
Aikuisena kannattaa harkita aikuislukiota. Opintopolku sivustolla kerrotaan näin:
"Aikuisena voit suorittaa lukio-opintoja aikuislukiossa tai lukioiden aikuislinjoilla. Lisäksi voit suorittaa lukio-opintoja seuraavissa kansanopistoissa:
Itä-Hämeen opisto
Karkun evankelinen opisto
Oriveden opisto
Otavan opisto
Portaanpään kristillinen opisto
Raudaskylän kristillinen opisto.
Voit myös suorittaa aikuisten lukio-opintoja yksityisopiskelijana tai etälukiossa. Lisätietoja näistä saat suoraan lukioista" Opintopolku.fi
Lisätietoa voit saada mm. Studia messuilta Helsinki 23.-24.11.2022 https://studia.…