Etunimistä etätietopalvelussa kysytään usein. Aiemmat vastaukset löytyvät Kysy kirjastonhoitajalta palvelusta -arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx haulla etunimet.
Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa nimen Miira kohdalla on viittaus nimeen Mira. Suomen almanakassa 30.4., v:sta 1984, koska Miraa käytetään tänä päivänä ennestään olevan Mirjan kutsumamuotona. Lisäksi esim. Saksassa Mira on Mirabellan ja Mirandan lyhentymä. Slaavilaisessa nimistössä nimi yhdistyy sanaan mir, rauha. Jonkin verran käytetään kirjoitusasua, Miira.
Suomen ortodoksinen kalenteri viittaa Miran kohdalla nimeen Myrope, suoranaista yhteyttä niillä ei ole.
Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja, WSOY, 1999.
Kustaa Vilkunan Etunimet…
Elekieltä ja sanatonta viestintää käsittelevät muun muassa seuraavat kirjat, jotka löytyvät Lahden kaupunginkirjastosta:
Ymmärrä elekieltä : näetkö mitä sanon sinulle? / Laura Benyik, Shamuel B. Kohen, 2007
Ajatusten lukijaksi / Henrik Fexeus, 2008
Body talk : kehonkieli työelämässä / Judi James , 2002
Lisää kirjoja voi etsiä kirjaston aineistotietokannasta muun muassa hakusanoilla eleet, elekieli, ilmeet ja sanaton viestintä.
Pavarotti esiintyi Suomessa kolmesti, vuosina 1988, 1997 ja 1999. Neljännen kerran oli määrä tapahtua vuonna 2006, mutta se jouduttiin perumaan hänen sairastumisensa vuoksi.
Elokuvissa äänimaailma on ongelmallinen, koska ne on ensisijaisesti tehty elokuvateattereissa katsottaviksi, jolloin äänentoisto on toisenlainen kuin televisiossa. Elokuvateattereiden äänentoistossa on esimerkiksi paljon matalia taajuuksia, joita tavallinen televisio ei juuri pysty toistamaan. Lisäksi hiljaisten ja kovien äänten erot elokuvassa ovat suurempia kuin televisioon tehdyissä ohjelmissa, joissa taajuudet ja dynamiikka on puristettu pienemmälle alueelle. Äänenlaatuun vaikuttaa myös se, millaisesta lähtömateriaalista TV-versio on toteutettu.
Ongelmat voivat johtua myös äänisuunnittelun puutteista ja esimerkiksi siitä, että musiikki tai äänitehosteet osuvat samalle taajuudelle ihmisäänen kanssa eikä puheesta tällöin saa enää selvää…
Siteeraan Nykysuomen sanakirjaa: kana (Gallus domesticus), kesy kanalintu. Sanaa käytetään joko yksinomaan naaraista tai lajina sekä naaraista että uroksista, kukoista.
Edelleen samasta kirjasta: kukko, perusmerkitys kanan uros
Otavan iso tietosanakirja vuodelta 1963 puolestaan antaa hakusanalle kana seuraavanlaisen selityksen: K e s y k a n a (Gallus domesticus) polveutuu Intian ja Sunda-saarien viidakoissa luonnonvaraisena elävästä bankivakanasta
(Gallus gallus)... Bankivakanasta on kehittynyt lukuisia rotuja, joista suomessa on tunnetuin Suomalainen maatiaiskana.
Osoitteesta http://www.kaspaikka.fi/neulonta/perinn2.html löytyy kuva kyseisestä neuleesta. - Aiheesta on tutkimustietoa Marketta Luutosen kirjassa Kansanomainen tuote merkityksenkantajana : tutkimus suomalaisesta villapaidasta. - Neuleohjeita löytyy esimerkiksi kirjasta Sydämenlämmittäjä ja tikkuripaita. Myös Vibeke Lindin Perinneneuleita -teoksessa on naisen ja miehen jussipaidan ohje. Suuren käsityölehden vuoden 2004 numerossa 10 on lapsen perinteisen pohjalaisen jussipaidan neuleohje. - Alkuperäisen jussipaidan värit ovat luonnonharmaa ja viininpunainen.
Tähän kysymykseen ei ihmisymmärrys kykene vastaamaan. Kyseessä on tuntemamme syy-seuraussuhteen ulkopuolinen ,aluton (ja ajaton) ulottuvuus, jota tietämyksemme ei tavoita.
Hei,
kysymiesi käsitteidenm määrittelyjä haimme uusimmista viranomaisteksteistä.
YMPÄRISTÖMINISTERIÖN sivulla http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=364731&lan=FI
löytyy seuraava teksti yhdyskuntarakenteesta:
Yhdyskuntarakenne on kokonaisuus eri toiminnoista, joita yhdistävät liikenneverkot ja yhdyskuntatekniikka. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen on alueidenkäytön suunnittelun tärkeimpiä tavoitteita. Ekologisesti ja taloudellisesti kestävä yhdyskuntarakenne on tärkeä, sillä hajanainen rakenne hankaloittaa yhdyskuntien toimivuutta.
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN sivulla http://www.tem.fi/?s=2149
löytyy seuraava teksti aluepolitiikasta, jossa aluerakenne mukana
Kansallisen aluepolitiikan tavoitteena on alueiden kansallisen ja…
Järvimalmin käytön historiaa käsitellään Mirja Turusen toimittamassa vuonna 1998 ilmestyneessä teoksessa Ruukkien retki Historic Ironworks of Finland. Teos on kaksikielinen (suomi ja englanti). Kirjaa on saatavissa muutamista Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä, mm. pääkirjastosta. Ruukkeja ja niiden historiaa käsitellään useissa muissakin teoksissa, uusin lienee 1999 ilmestynyt Asko Salokorven Suomen rautaruukit.
Puhekielessä ja murteissa tällaisia kirjakielelle vieraita muotoja riittää: jotkut sanovat korrektisti 'kotoa', toiset lähtevät 'kotoota' tai 'kotonta'.
Erikoismuotoja: kotonta, siintä, luonta (eksessiivi) (kielitoimistonohjepankki.fi)
Pikomi on Kaakkois-Suomessa sijaitsevan Miehikkälän murteen sana, joka tarkoittaa kiireistä juoksua. Kotikielen seuran aikakauslehti Virittäjän artikkelin mukaan se olisi lainattu venäjänkielisestä juoksemista tarkoittavasta sanasta бегом (begom).
Murretietoa Miehikkälästä - Virittäjä
Kirjallisuutta:
Laalo, Klaus. (1990). Miehikkälän murreopas.
Tommi Aitio on kirjoittanut Pertti "Spede" Pasasesta elämäkerrallisen teoksen Spede : Pertti Pasasen elämä. Tammi, 2002.
Tietoa löytyy myös kirjasta Kansallisgalleria, Suuret suomalaiset, osa 5 Moderni Suomi. WSOY 1997. siv. 148-151.
Lisäksi Spedestä löytyy tietoa Internetistä osoitteista: http://www.sea.fi/lahikuvassa/inmemoriam/spede.html
http://www.yle.fi/teema/sininenlaulu/artikkeli.php?id=323
http://www.spede.fi/
Useissa suomalaisissakin kalentereissa on taulukko "Kansallisia juhlapäiviä" eli päiviä, jolloin useimmat yritykset, pankit, koulut jne. ovat suljettuja suuressa osassa ko. maata. Näissä taulukoissa ei välttämätta aina ole mainittu juhlan nimeä eikä maaluettelo myöskään ole kovin kattava. Jos haluat tiedot kaikista maailman maista ja myös juhlapäivien nimet neuvoisin sinua etsimään käsiisi vuosittain ilmestyvän, kaksiosaisen "The Europa World Year Bookin", jossa on aakkosjärjestyksessä esitelty kaikki maailman maat. Siinä on kunkin maan kohdalla myös kappale "Public holidays". Vuoden 2001 juhlapäivät löydät v. 2000 vuosikirjasta. Vuosikirjan viimeisin osa on Pääkaupunkiseudulla isompien kirjastojen käsikirjastoissa. Vanhempia osia saa…
Yleinen joulun viettämisen ajankohta ei ole alkuperältään kristillinen, vaan se liittyy talvipäivän seisauksen eli vuoden lyhimmän valoisan päivän juhlimiseen. Myös itse sana "joulu" on alkuperältään vanhempaa perua kuin kristinusko.
Kristinuskon Jeesuksen todellisesta syntymävuodesta tai -päivästä ei ole mitään historiallisia dokumentteja. Raamatun Matteuksen ja Luukkaan evankeliumit kuvailevat Jeesuksen syntymää, mutta ilman mitään vuodenaikaan liittyviä täsmenteitä.
Todennäköisesti Jeesuksen oletettu syntymäaika on sovitettu yhteen pakanallisen joulun viettoajan kanssa, koska talvipäivän seisausta on joka tapauksessa juhlittu. On siis ollut käytännöllistä sopia, että myös Jeesus sattui syntymään talvipäivän seisauksen aikoihin. Joulun…
Sana voi palautua romaanisiin kieliin mio=minä tai se voi olla lyhentymä muista nimistä esim. Milo tai Miro.
Miro on katolisessa kirkossa autuaaksi julistettu espanjalainen luostariveli tai lyhentymä slaavilaisesta hallitsijan nimestä Miroslav.
Milon kantanimiä voivat olla Camillo tai Emil.
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja.
Hei!
Voit lukea kyseisiä tarinoita esim. teoksista Taula-Matin kertomuksia tai Taula-Matin seikkailuja sekä Aleksis Kiven teoksesta Käärmeitten kuningas ja rohkea ratsastaja sekä muita tarinoita (julkaistu v. 2002). Kannattaa kääntyä oman lähikirjaston puoleen, joka tarvittaessa voi tilata aineiston muualta.
Valkoisella rastilla varustetusta lipusta ei valitettavasti löytynyt tietoa. Valkoinen risti vihreällä pohjalla on ensiavun virallinen Euroopan unionin hyväksymä tunnus (ISO). Voisiko tämä olla näkemäsi lippu?
http://www.seiyaku.com/customs/crosses/green.html
http://www.redcross.fi/punainenristi/merkki/fi_FI/?page=2
Savimaa itsessään on huono kasvupaikka. Eri tahot kehottavatkin laittamaan savimaahan maanparannusaineita, kuten hiekkaa, kompostimultaa/puutarhamultaa ja turvetta.
Tässä pari hyvää nettisivua:
Ekopihan sivuilta löytyy eri kasvupaikoille sopivia kasveja. http://www.ekopiha.info/kasvit_ja_kasvupaikat.htm
AhonAlku –sivuilta löytyy tietoa erilaisten kasvupaikkojen lajeista. http://www.ahonalku.fi/Eri.kasvupaikkojen2010.htm
Aihetta käsitteleviä kirjoja:
Raybo, Björg A.: Nurmikot ja maanpeitekasvit
Widlundh, Susanna: Pihasta puutarhaksi
Tuominen, Kirsi: Maanpeitekasvit: luo vehreä pihapiiri
Tästä ei löytynyt tietoa. Vuoden 2018 Duodecim-lehden artikkelin (Tyypin 1 diabeteksen ennuste on parantunut) mukaan keskimääräinen eliniän menetys tyypin 1 diabeetikoilla on 10 - 13 vuotta:
https://www.duodecimlehti.fi/duo14465
Diabetes ei ole yhtenäinen sairaus, vaan se voidaan jakaa useampaan eri tyyppiin, mikä vaikuttaa myös eliniän ennusteeseen. Alla linkki Duodecimin Käypä hoito -sivustolla:
https://www.kaypahoito.fi/nix00773
