Kirjasta Nummelin, Juri: Eemu, Ukri ja Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä löytyy seuraava tieto:
"Mino viittaa joko kreetalaiseen kuningas Minokseen tai labyrintin pelottavaan härkäpäiseen hirviöön, Minotaurukseen. Oli miten oli, nimeä on annettu yhteensä 17 kappaletta, joista yksi on ollut nainen. Etelä-Euroopassa nimi on yleinen miehen etunimi. Firenzen koulun kuvanveistäjä Mino da Fiesole."
Muut etunimiä käsittelevät kirjat eivät tunnista Mino-nimeä. Tuo em. kirja on ilmestynyt vuonna 2005, joten lukumääräisesti Mino-nimisiä saattaa tällä hetkellä olla enemmän kuin tuo 17.
"Lemmetty" ja "inhottu" sanojen partisiippimuoto on tyypillinen muinaissuomalaisissa nimissä. Tämän perusteella voisi päätellä, että mainitsemasi nimet ovat todella vanhoja. Erityisesti "lemmetty"-alkuiset ja siitä johdetut paikannimet ovat hyvin tyypillisiä ja niistä löytyykin useita mainintoja jo 1400-luvun alkupuolelta.
"Lemmetty" on todennäköisesti johdettu sanasta "lempi", jonka alkuperäinen merkitys liittyy palamiseen ja kuumuuteen (vrt. lempo). Sanalla on myös eroottissävytteiseen rakkauteen liittyvä merkityksensä, mikä on tietysti ymmärrettävissä sanan alkuperäisen merkityksen kautta.
"Inhottujärvi" vaikuttaa hiukan anakronistiselta muodolta eli voi olla että kyseessä on suhteellisen nuori nimi, joka on vain mukautettu sitä…
Matias on lyhentymä heprealaisesta nimestä Mattatias, Mattitja. Nimi tarkoittaa Jahven/Jumalan lahjaa.
Etunimistä löytyyy tietoa kirjoista Lempiäinen, Pentti, Suuri etunimikirja; Vilkuna, Kustaa, Etunimet.)
Niklas: katso
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=0a92…
En löytänyt laulua julkaisuista nimellä "Suomalainen syntymäpäivälaulu", mutta laulun melodia on sama kuin kansanlaulussa "Kesäillalla" (tai alkusanojen mukaan "Kun kävelin kesäillalla"), joka sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 3 ja lukuisiin muihin nuotteihin (esimerkiksi nuotteihin "Kultainen laulukirja : 400 suosikkilaulua" ja "Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta"). Tähän kansanlauluun on joku keksinyt sanoituksen, jolla laulu muuttuu onnittelulauluksi. Löysin sanoituksen nimellä "Sun nimipäiväs on koittanut" kirjasta "Laula kanssamme : kokoelma yhteislauluja" (Tampere-seura, 1984, s. 97):"Sun nimipäiväs on koittanut, elä-elä-eläköön.Sinun intosi älköön laimetko,se kestä-kestä-kestäköön. Suta…
Veljen poika on yksinkertaisesti ihan vain veljenpoika. Vastaavaa sanaa kuin englannin nephew ei suomen kielessä ole.
https://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf
Nimi Brutus on alunperin kehittynyt pilkkanimestä suvun tunnusnimeksi "cognomeniksi" ja sittemmin etunimeksi. Latinaksi brutus tarkoittaa "hidas, tyhmä". Latinan kielen sanojen merkityksiä voi etsiä esim. Streng, Latina-suomi sanakirjasta. Kuuluisin Brutus lienee Marcus Iunius Brutus, joka oli mukana salaliitossa, joka johti Caesarin murhaan. Marcus Iunius Brutus oli aikanaan varsin sivistynyt ja oppinut mies, joten lisänimen alkuperäinen merkitys oli tässä niin kuin monessa muussakin tapauksessa menettänyt sisältönsä jo antiikin aikana.
Kyseessä on H. C. Andersenin satu Villijoutsenet. Sen on julkaissut suomeksi mm. Otava vuonna 1990, Lasten keskus 1985 ja WSOY 1992 kokoelmassa Rudolf Koivun satuja ja tarinoita.
Töölön kirjastossa on maanantaisin klo 17.00-19.30 asianajajien maksuton asianajapäivystys. Kevätkauden viimeinen neuvontatilaisuus on 18.6.2001. Toiminta jatkuu taas syksyllä. Näillä näkymin ensimmäinen kerta on 3.9.2001.
Päivystyksessä neuvotaan kansalaisia lakiasioissa ja tarvittaessa ohjataan oikean viranomaisen luokse. Asiakirjoja tai toimeksiantoja ei päivystyksessä kuitenkaan tehdä.
Aikavarauksia ei oteta, vaan kahdellekymmenelle ensimmäiselle paikalle tulleelle, annetaan neuvontaa. Asianajajien vastaanotto on Töölön kirjaston pohjakerroksessa.
Neuvonnasta vastaa Helsingin asianajajayhdistys ja Suomen Asianajajaliitto.
Valitettavan usein katkenneet ihmissuhteet johtavat myös kirjastokatastrofeihin. Nykyään on kuitenkin sääntönä, ettei tyttö- tai poikaystävän tai edes muun perheenjäsenen kortilla saa lainata, vaan on aina käytettävä henkilökohtaista korttia. Ainoa mahdollisuutesi saada lainausoikeutesi takaisin on mennä lähimpään kirjastoosi, mieluiten kuitenkin pääkirjastoon Itä-Pasilaan selvittämään, mitä aineistoa mahdollisesti kortillasi on palauttamatta, ja palauttaa tai korvata aineisto. Asiaa ei tietosuojan takia voi hoitaa sähköpostitse tai puhelimitse. Lähde nyt vaan reippaasti kirjastoon asioita selvittämään, siinä et menetä mitään!
Vaikuttaa siltä, että kysymääsi laulua ei ole suomennettu. Tässä muutamia englantilaisia kansanlauluja, jotka on suomennettu.
- Aikaisin aamulla (Early one morning): suomenkieliset sanat ovat ainakin kirjassa Laulumatti: lauluja arkeen ja juhlaan / [toimittanut] Paavo Alanne
- Lilja, ruusu ja kirsikkapuu (Scarborough fair): sanat esim. Suuri toivelaulukirja 5
- Sait multa kukkaset toukokuun (Greensleeves): sanat esim. Suuri toivelaulukirja 1, Kultainen laulukirja, 400 suosikkilaulua
Martti Pöyhösen teoksen Keräilylehtien hintaopas 2001-2003 (v. 2001) mukaan Tähtiklassikkosarjaa on julkaistu vuosina 1970-1971, yhteensä 17 osaa. Sarjan kustantajana toimi Kuvajulkaisut Oy.
Asiakashan on itse vastuussa siitä, että uusii tai palauttaa lainansa ajoissa. Olette kirjastokortin ottaessanne hyväksyneet kirjaston käyttösäännöt, joissa lukee näin: Eräpäivän jälkeen palautetusta tai uusitusta aineistosta peritään myöhästymismaksu ja palautuskehotuksista sekä perintätoimenpiteistä aiheutuvat kulut. Myöhästymismaksu peritään myös siinä tapauksessa, että lainojen uusiminen ei ole onnistunut verkkokirjastossa tai eräpäivämuistutus ei ole mennyt perille käyttökatkoksen tai muun teknisen häiriön takia. Halutessanne saatte eräpäivämuistuksen sähköpostiinne.
1. Viattomat äänet / ohj. Luis Mandoki, lisätietoa: http://www.nordiskfilm.fi/valkokangas/elokuvaesittely.php?id=1648
2. Paluu / ohj. Emily Marlow [Helsinki] : Ulkoasianministeriön kehitysyhteistyöosasto (http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=83615&nodeid=343…), 1999. (Sarja: Planeetta maa: yhteinen kotimme). Tämä kertoo afrikkalaisista lapsisotilaista.
3. Melancholian 3 huonetta / ohj. Pirjo Honkasalo. Dokumenttielokuva kertoo lapsen asemasta Tshetshenian sodassa. Lisätietoa: http://www.dvdhohto.fi/page3118.phtml
Kannattaa mennä kysymään elokuvia/dokumenttielokuvia lähimmästä kirjastostasi ja pyytää niitä kaukolainaksi muista kirjastoista, jos niitä ei oman kirjaston kokoelmista löydy. Kaukolainaa varten täytetään…
Virren sanat on kirjoittanut englantilainen runoilija Cecil Frances Alexander. Sanat on suomentanut Kirsi Kunnas ja sen säkeistöt on julkaistu suomeksi lukuunottamatta kolmatta säkeistöä (The rich man ...). Runo on julkaistu ainakin kahdessa antologiassa:
Kuka on nähnyt tuulen : runoja ja satuja maailmalta / kääntänyt ja riimitellyt Kirsi Kunnas
Porvoo, 2010
Aarteiden kirja. III : Olipa kerran
Porvoo, 1966
Runon alku kuuluu suomeksi:
Kaiken kauniin, ihanan,
pienet sekä suuret loi
Taivaan Luoja maailmaan.
Ihmeellisen muodon soi
jokaiselle kukalle,
joka valoon puhkeaa,
jokaiselle linnulle
kauniit siivet vahvistaa.
Tapio Rautavaaran omaelämärrasta En päivääkään vaihtaisi pois (Kirjayhtymä, 1978) löytyvä Laulaja taivaan portilla -runo on Veikko Virmajoen eli oikealta nimeltään Arvo Kalliolan (1894-1956) käsialaa. Kalliola tunnetaan paremmin sanoittajana, ja hänen sanoituksistaan löytyy listaus Suomen äänitearkistosta (http://www.aanitearkisto.fi/firs2/kaantaja.php?Id=Kalliola+Arvo). Painettuja runo- tai sanoituskokoelmia häneltä ei ole julkaistu, joten runo on parhaiten saatavilla Rautavaaran kirjasta.
Myös Lauri Pohjanpäällä on runo Laulaja taivaan portilla. Se on julkaistu ensimmäisen kerran Pohjanpään esikoiskokoelmassa Mielialoja (1910) ja myöhemmin esim. kokoelmassa Kaipuu ylitse ajan: valitut runot 1910 - 1954. Oskar Merikanto on säveltänyt…
Essexin yliopiston sivuilla julkaistussa lingvistiikkaa käsittelevässä blogikirjoituksessa avataan ask/aks-sanan taustaa. Kuten monien muidenkin englannin kielen sanojen, myös sen muoto on vaihdellut vuosisatojen mittaan: esimerkiksi 1500-luvun englanninkielisessä Raamatussa se esiintyy muodossa "axe". Ask/aks-vaihtelu on Isossa-Britanniassa ollut myös alueellista. Myös Pohjois-Amerikassa aks-muoto oli laajalti käytössä mm. Uuden-Englannin ja etelävaltioiden alueella. 1800-luvun lopulla se alkoi vakiintua osaksi afroamerikkalaista englannin kieltä. Nykyään sitä esiintyy myös Ison-Britannian monikulttuuristen yhteisöjen englannissa.Kyseessä on siis historian, kulttuurin ja kielen käyttötilanteiden mukanaan tuoma kielellinen vaihtelu.…
Sainio on Taivassalossa ja Halikossa tavattu sana, jonka merkitys on ’reki, ajoreki’ ja Satakunnassa saini *kirkkoreki, leveä reki’. Sanojen sisältyminen sukunimiin on kuitenkin epävarmaa. Kokemäellä on säilynyt tieto nimestä Saynyola vuodelta 1455 ja Haukiputaalla Sainio 1844, Pornaisissa 1898. Vuoden 1906 suurnimenmuuton yhteydessä nimeä on otettu käyttöön Suomen lounaisosissa, jonkin verran myös Itä-Suomessa. Sainioksi on nimensä muuttanut Sillberg Porissa 1876, Iivari Tampereella 1881, Jakobsson 1889, Karenius Askolassa 1893, Mariantytär Turussa 1896, Salonius Turussa 1897 ja Sonninen Tampereella 1900.
Miettunen ja Miettinen nimien alkuperästä on monta teoriaa. Saulo Kepsun väitöskirjan (1981) mukaan ne ovat pohjautuneet…
Työväenmuseo Werstas on koonnut tietoa punaisten muistomerkeistä ja julkaisut Punaisten muistomerkit verkkopalvelun. Sivustolle on kerätty tietoja sisällissodan aikana kuolleiden punaisten teloitus- ja hautapaikoista sekä heidän muistokseen pystytetyistä muistomerkeistä.
http://www.tyovaenliike.fi/punaisten-muistomerkit/
Vanhankirkon hautausmaalle pystytetystä muistomerkistä löytyy tieto kyseisestä verkkopalvelusta. Kanta-Loimaan kirkon muistomerkistä ei ole tietoa Punaisten muistomerkit verkkopalvelussa. Molemmat muistomerkit ovat kuitenkin jäljellä. SDP:n Loimaan yhdistys ja Vasemmistoliiton Loimaan yhdistys käyvät yhdessä vappuna laskemassa kukkatervehdykset muistomerkeille.
Museoviraston vuonna 1979 julkaisemasta Suomen kirkot:…
