Valitettavasti kummassakaan mainitsemassanne kirjastossa ei ole palautusluukkua.
Voit hakea palautusluukulliset kirjastot HelMet.fi:n palveluhausta täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Jo aiemmassa vastauksessa linkatusta Tilastokeskuksen julkaisusta (https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/98780/xksk_vrm_1749-1999_1999_dig.pdf?sequence=1) löytyy pelkän väestönlaskennan lisäksi paljon muutakin tietoa väestön rekisteröimisestä.
Julkaisun sivulla 25 kerrotaan läsnäolevan ja poissaolevan väestön jaottelusta: ”Läsnäoleva väestö sisälsi kunnan alueella vakinaisesti asuvan väestön. Poissaoleva väestö jaettiin kolmeen osaan siten että erotettiin (1] ulkomailla olevat, (2) muualla Suomessa olevat, jotka eivät olleet kirjoissa muussa seurakunnassa ja (3) ne henkilöt, joiden olinpaikasta ei ollut tietoa.”
Kuten julkaisusta käy ilmi, muuttojen rekisteröimiseen liittyi paljon epätarkkuutta. Julkaisussa kerrotaan: ”…
Pääkaupunkiseudun kirjastojen helmet-aineistohaun (www.helmet.fi) perusteella Vihdistä ja sen historiasta ja kartanoista löytyy useampia teoksia. Hakutavaksi voi valita sanahaun ja käyttää hakusanayhdistelmiä Vihti and kartanot, Vihti and paikallishistoriat ja Vihti and historia. Useita teoksia on Leppävaaran kirjaston Uusimaa-kokoelmassa, esim. teos Lajunen, Helmi-Briitta: Olkkala: kartanoajasta nykypäivään. Myös Pasilan kirjastossa on useita Vihdin historiasta kertovia teoksia. Luettelointitiedoista ei käy suoraan ilmi onko teoksissa, joissa on tietoa kartanoista, myös kummitustarinoita. Asiaa voisi tiedustella soittamalla kirjastoon, jossa kyseinen teos on paikalla. Henkilökunta voi tutkia sisällysluetteloa. Vihdin kunnan sivulla www.…
Riippuu tietysti olosuhteista, missä ruumis sijaitsee. Kuivassa tai kylmässä ympäristössä ruumis voi muumioitua, mutta kosteassa ja hapekkaassa maatua nopeammin. Lisätietoa linkeistä:
https://www.ts.fi/teemat/1074176502/Aimo+Massisen+kyselypalsta+Aimo+ann…
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/luusi-haviavat-viimeisena-kuinka-ka…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Muumio
Vanhempia TV -taltiointeja löytyy Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) ja Yleisradion arkistoista. KAVI:n RITVA -tietokannasta tai Yle Arkiston vapaasti käytettävästä aineistosta (Elävä arkisto, Vimeo) tätä tallennetta ei valitettavasti löydy. Yleisradiolla on kuitenkin maksullinen palvelu, jonka kautta voi tilata arkistomateriaalia yksityis- ja tutkimuskäyttöön. Tiedustelun voi lähettää lomakkeella osoitteesta https://yle-lv.creamailer.fi/survey/answer/aljadsvt3spcm.
Sirkka Lassilan kirjassa Uusi käytöksen kultainen kirja, ISBN 951016030X, kerrotaan sivulla 173 kuinka ollaan kohteliaana hississä. Muistutetaan, että vanhoina hyvinä aikoina herrasmies päästi naisen ulos hissistä poistumalla ensin itse käytävään ja palasi sitten takaisin. Todetaan, että nykyään sellainen ei ole enää tarkoituksenmukaista. Kirjan mukaan nykyään noudatetaan järkevyysperiaatetta naisen ja miehen ollessa yhdessä liikkeellä. Miehen tulee kuitenkin esim pyöröovissa ja rullaportaissa mennä edeltä ja huolehtia, että nainen selviää kunnialla perässä. Ilmeisesti hissiin astumista ei pidetä niin vaarallisena tilanteena, että miehen tulisi olla siinä erityisesti naisen tukena. Kyseinen kirja ei siis kehota astumaan hissiin tietyssä…
Ns. kokemuslukeminen on vielä siinä määrin uusi ilmiö, ettei sen vaikutuksia tai mahdollista laajuutta meillä tarjolla olevaan kirjallisuuteen voi vielä arvioida. Yleisintä kokemuslukemisen pohjalta tehty vanhojen teosten muuttaminen on lastenkirjallisuudessa: mitä nuorempia lukijat ovat, sitä tärkeämmäksi myös taaksepäin katsova kokemuslukeminen on ymmärretty. Jonkin verran tällaista uudistustyötä on jo tehty meilläkin: esimerkiksi Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossu -kirjoista on poistettu rasistisiksi tulkittuja ilmauksia. Samasta syystä tosin on uusittu myös Agatha Christietä, mutta ainakin toistaiseksi kustannusmaailman kanta tuntuu olevan se, ettei aikuisille suunnattua kirjallisuutta ole tarpeen lähteä tarkistamaan:
"…
Suosittelen Gunnar Nordströmin Kiekkotähti-sarjaa.Sarjaan kuuluu tällähetkellä 8 kirjaa, joista ensimmäisen osan nimi
on Suuntana NHL. Samoin Kirsi-Marja Niskasen Lätkäjätkiä,
kirja ilmestynyt Pultti-sarjassa.
Jalkapallosta taas Bengt-Åke Crassin Pk Pantterit-sarjaa,
joka käsittää 7-osaa, ensimmäinen nimeltään: Maaali!
Ruuanlaittopuolelta taas Sami Garamin kokkauskirjoja.
Helppolukuisista suosittelen Teemu Saarisen Unski-kirjoja,
mm. Jep-sarjassa Maailman huonoin jalkapalloilija, Unskin ennätyskirja sekä Unskin banaanipotku.
Etäkäyttöinen ePress-aikakauslehtipalvelu poistui käytöstä 1.7.2024. Voit lukea e-lehtiä ja -kirjoja Kansalliskirjaston ja yleisten kirjastojen yhteistyössä tuottamasta E-kirjastosta.E-kirjastoa käytetään E-kirjasto-sovelluksella, jonka voi ladata mobiililaitteelle sovelluskaupasta. Lisätietoa käytöstä ja esimerkiksi sovelluksen lataamisesta voit lukea täältä: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto
Tiettävästi aikoinaan Neuvostoliitossa sensuroidut tekstinpätkät ovat kursiivilla Bulgakovin huikean teoksen ensimmäisissä suomenkielisissä painoksissa.
Toinen painos ilmestyi kahtena niteenä vuonna 1976, seuraavissa painoksissa niteet on yhdistetty.
Valitettavasti en omin silmin päässyt tarkistamaan yhtäkään sellaisista painoksista, joissa kursivoinnit todennäköisesti ovat vielä tallella. Mutta kollegani muissa kirjastoissa olivat avuliaita ja plarasivat kirjoja puolestani. Heidän silmiensä mukaan sinun kannattaisi katsastaa nämä:
Bulgakov, Mihail: Saatana saapuu Moskovaan. 1. WSOY, 1976.
http://www.helmet.fi/record=b1182089~S9*fin
Bulgakov, Mihail: Saatana saapuu Moskovaan. 2. WSOY, 1976.
http://www.helmet.fi/record=b1182088~S9*fin…
Tekoäly on väärässä. Colin Nutleyn ohjaama Änglagård (1992), suomenkieliseltä nimeltään Enkelten talo, oli Finnkinon maanlaajuisessa levityksessä. Ensi-ilta oli Helsingissä elokuvateatteri Nordiassa 5.3.1993. Elokuva on ollut Suomessa myös VHS-, DVD- ja Blue-ray-levityksessä ja esitetty televisiossa, viimeksi vuonna 2019.On mahdollisuus, että tekoälyllä on mennyt elokuvat sekaisin, sillä Änglagård sai kaksi jatko-osaa. Elokuva Änglagård - Andra sommaren (Enkelten talo - toinen kesä, 1994) oli pohjoismaiseen elokuvaan erikoistuneen Walhalla ry:n levityksessä, ja sekin nähtiin ainakin Helsingissä art house -elokuvateatteri Illusionissa. Sen sijaan sarjan viimeinen elokuva Änglagård - Tredje gången gillt (2010) ei ole ollut Suomessa…
Varsinaisia matrikkeleita sepistä ei taida löytyä. Matrikkeleita on laadittu aika järjestäytyneistä ammattikunnista.
Sepän työstä löytyy tietoa mm. Aboa 1986 vuosikirjassa 1988. Varsinkin artikkelin kirjallisuusviitteistä s. 144-145 voisi olla hyötyä kun etsii aiheesta lisää tietoa. Esim. Mäki-Rossin Sepän kirja 3 vuodelta 1959 voisi sisältää olennaista tietoa, siihen löytyy useita viittauksia eri tahoilta. Tätä kirjaa ei saa käsiinsä Turun kaupunginkirjastosta ennenkuin n. vuoden kuluttua kun remontit valmistuvat.
Uudempi ammattikirja on Heimo Rosellin Sepän taidot 1997.
Sepistä käsityöläisinä saattaisi löytyä tietoa teoksesta Osmo Viljanen: Mäntsälän käsityöperinne 1987. Tämä kirja pitäisi löytyä Åbo Akademin kirjastosta.
Suomessa Jamelia-nimi on aivan uusi tulokas, eikä siitä löydy tietoa nimikirjoista. Väestörekisterin mukaan Jamelia-nimen sai vuosina 2000-2006 kolme tyttöä ja vuonna 2007 samoin kolme tyttöä. Yhteensä tämän nimisiä on siis Suomessa 6 henkilöä. Tunnettu Jamelia-nimen haltija on brittiläinen, jamaikalaisvanhemmista 1981 syntynyt pop-tähti Jamelia.
Löytyyhän näitä! Tässä alustava valikoima:
http://members.aol.com/UdoKlinger/Inhalt.html
http://www.learn-german-online.net/learning-german-resouces/grammatik.h…
http://nosferatu.cas.usf.edu/german/grammatik/
http://www.wm.edu/CAS/modlang/gasmit/grammar/grammnu.htm
http://www.travlang.com/languages/german/ihgg/
http://ftp.ids-mannheim.de/quellen/texte.html#GRA
http://buch.goethe.de/cgi-bin/acwww25/gram.pl?db=gram
Lisää materiaalia löydät mm.virtuaalikirjastoista, joista tässä esimerkki Karlsruhen yliopiston ylläpitämästä luettelosta: http://www.uni-karlsruhe.de/Outerspace/VirtualLibrary/43.de.html
Kuvaukseen sopii laulu nimeltään ”Aurajoella”, joka on Arvid Nisusen kirjoittama arkkiveisu. Sävelmän alkuperästä ei ole tietoa. Laulu alkaa: ”Purteni ohjasin Aurajokeen, jota kahden puolen nyt katselen.” Laulussa on 19 säkeistöä. 10. säkeistössä Bomanin huonekalutehtaassa ”työväen aate on ahtaalla”. 16. säkeistössä ”silmiini Juseliuksen paitatehdas tuolta puistojen takaa pilkisti”.
Laulun sanat löytyvät kirjoista ”Me laulamme” (Suomen elintarviketyöläisten liitto, 1971 ja Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto, 1977) ja ”TUL:n laulukirja” (Työväen urheiluliitto, 1975). Nuottia en löytänyt, mutta arkkiveisuissa on yleensä käytetty jotain olemassa olevaa melodiaa, joten jostain nuottikin voi löytyä, mutta millä nimellä,…
Wikipedian metrolistauksen mukaan eteläisin metro olisi todennäköisesti Argentiinassa Buenos Airesissa, läntisin Yhdysvaltojen Los Angelesissa ja itäisin Japanin Sendaissa. Nämä arviot perustuvat luettelon ja kartan vertaamiseen, eivät ole siis virallista tietoa.
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_metro_systems
Kaupallisten julkaisujen tarkat myyntiluvut ovat liikesalaisuuksia, eikä tätä tietoa ole yleisesti saatavana oikeastaan minkään kirjan tai kirjailijan osalta. Aina silloin tällöin näkyy uutisia ja painoslukuja kirjoista, joista on tehty suurimmat painokset. On kuitenkin huomattava, että painosmäärä ja myyntiluku ovat kaksi eri asiaa, joista jälkimmäinen on useimmiten pienempi. Voi kuulostaa yllättävältä, mutta vain kustantaja tietää tarkalleen - ja mahdollisesti, mutta ei välttämättä kirjailija itse -, kuinka montaa kirjaa on myyty. Tieto ei välttämättä ole myöskään ajan tasalla vaan myyntitiedot voivat tulla viiveellä.
Kirjastojen lainauksia tilastoidaan yleisellä määrällisellä tasolla (ks. http://tilastot.kirjastot.fi/), mutta ei…
Suomen Numismaattisen yhdistyksen julkaisemassa teoksessa Suomen rahahinnasto 2005 kyseisen setelin hinnaksi arvioidaan setelin kunnosta riippuen 100-750 euroa. Teoksessa mainitut hinnat eivät ole osto- tai myyntihintoja, vaan arvioita rahojen keräilyarvosta kirjoitusajankohtana.
Onni Viitalan Suuren suomalaisen setelikirjan mukaan setelin arvoon vaikuttaa myös sen sarjanumero, tarkemmin sanottuna se mikä kirjain tai mitkä kirjaimet ovat numerosarjan alussa. Viitalan kirjassa on myös hyvät värikuvat setelistä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että luotettavan arvion setelin arvosta voi tehdä vain alan asiantuntija.
Eduskunnan kirjaston periaatteena on, ettemme tee lain sisällön tulkintaa. Ohjaamme ainoastaan asiakkaan lähteiden pariin.
Tässä tapauksessa ajantasainen Tekijänoikeuslaki löytyy Finlexistä: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
APFI ry on av-tuotantoyhtiöiden edunvalvonta- ja tekijänoikeusyhdistys https://tekijanoikeus.fi/jarjestot/apfi/. APFI:n puoleen voi kääntyä av-aineistojen käyttöä koskevissa kysymyksissä.
Kansalaisille tietoa tekijänoikeuksista löytyy täältä:
https://tekijanoikeus.fi/