"Nattnordan", suomeksi "maatuuli", on säätieteellinen ilmiö, joka on selkeästi esitetty Ilmatieteen laitoksen sivulla ks. Merituuli ja maatuuli - Ilmatieteen laitos. Hakusanoja tiedonhakijalle artikkelihakuja varten ovat esim. solgångsvind, sjöbris, landbris, kvällsbris.
Muutamia kirjoja aiheesta: Olkkonen, Petteri: Saaristomerenkulku, Rinne, Juhani: "Suomalainen sääopas", Meisel, Tony: "Kaptenens nödhandbok : hur du löser krissituationer till sjöss",
Lause löytyy aivan kirjan viimeisiltä sivuilta. Kivivuoren Janne on tullut Helsingistä Koskelassa käymään. Janne lausahtaa näin Akselin pojalle Juhanille, kun he puhuvat maataloudesta. Janne kehuu Juhanin isännyyttä ja tilanhoitoa, ja Juhani puolestaan yrittää korostaa maatilan töiden vastuksia ja tukipalkkioiden menemistä sen hyväksi, että kaupunkilaisilla olisi halpaa ruokaa ja helppo elämä. Janne toteaa: "Niin. Poika istuu vankan talon pöydän päässä ja puhuu niin kuin mikäkin proletaari... Tämä elämä taitaa tehdä meille kaikille pelkkää vääryyttä... Aikoinaan tuommoista miestä tässä kylässä pidettiin sortajana... Ja taitaa joku pitää nytkin... Niin, niin. Päivä on tehnyt kierroksensa."
Kirjastossa voi olla vain sellaisia elokuvia, joita niiden oikeudenomistajat (tuottaja, maahantuoja) kirjastoille tarjoavat. Lähellekään kaikkia elokuvia kirjastoille ei tarjota. Kirjastot joutuvat lisäksi maksamaan jokaisesta ostamastaan elokuvasta aika kovan hinnan. Jos kopio tuhoutuu tai katoaa, kirjasto ei saa uutta kappaletta halvemmalla.
Me kolme ja jengi -elokuvasta on kirjastossa DVD:nä muutama kopio. Ongelmana löytämisessä on, että siitä on käytössä vain sen englanninkielinen nimi, the Outsiders. Voit tehdä varauksen Helmet-palvelumme kautta. http://www.helmet.fi/
Otan yhteyttä kirjastomme luettelointiosastoon, jotta elokuvan tietoihin lisättäisiin myös sen suomalainen nimi.
Kysyin asiaa BirdLife Suomi -järjestöstä. Heidän mukaansa Pohjois-Amerikassa on kalkkunan lisäksi useita kanalintulajeja, joita ei tavata missään muualla. Tässä luetteloa kanalinnuista, joita tavataan vain Pohjois-Amerikassa tai Keski-Amerikassa:
vuoriviiriäinen
suomuviiriäinen
pensastupsuviiriäinen
kaliforniantupsuviiriäinen
aavikkotupsuviiriäinen
peltoviiriäinen
röyhelöpyy
tuhkapyy
nokipyy
valkopyrstöriekko
marunakana
pikkumarunakana
suippopyrstökana
preeriakana
pikkupreeriakana
Kolmasosa maapallon kultaharkoista tehdään Sveitsissä (on erikokoisia 10 g - kymmeniä kiloja). Suuret valtiot kuten USA, Kiina, Etelä-Afrikka tekevät itse. Yleensä pankeissa tai rahapajoissa.
Kaivoksesta tulevan raakakullan hinta perustuu tuotantokustannuksiin ja vaihtelee eri kaivoksissa.
Kaikista kultakaivoksista tulee harkoiksi sopivaa kultaa. Yleensä kaivos myy kullan rikasteena eteenpäin ja jalostaja puhdistaa sen.
Suomessa ymmärtääkseni entinen Outokumpu (mikä lie nykyään) Porissa/Harjavallassa.
Veden määrä riippuu prosessista millä kulta rikastetaan. Prosesseja on ainakin neljä erilaista.
Vastaukset ovat peräisin geologilta Geologian tutkimuskeskuksesta.
Lauri Pohjanpään runo Kurki ja joutsen on luettavissa esimerkiksi teoksesta Metsän satuja (1924), jossa runo ensimmäisen kerran julkaistiin. Runo sisältyy myös esimerkiksi teoksiin Lauri Pohjanpää: Kaipuu ylitse ajan : Valitut runot 1910 - 1954 (1964, s. 55) ja Kiurun tupa (1930)
Runo sisältyy myös useisiin antologioihin, esimerkiksi teoksiin Tämän runon haluaisin kuulla 3 (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, 2000), Eläinrunojen kirja (toim. Satu Koskimies ja Anto Leikola, 1997).
https://finna.fi/
Tiitto on tullut Haapajärven paikannimiin sukunimestä Tiitto ja Tiiton talosta, joista löytyy mainintoja jo 1500-luvulta. Tiitto-nimen on selitetty olevan joko kansankielinen muoto latinan Titukseen (kreikassa Titos) palautuvasta nimestä Tiitus tai samaa kielellistä juurta kuin Tiitinen, jonka taustalla on alasaksalainen Diet-pesye.
Kuusaa- ja Kuusa-nimet tulevat Kaakkois-Suomen ja Etelä-Savon murteissa tunnetuista kuusta merkitsevistä sanoista kuusas ja kuusa.
Lähteet:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet
Suomalainen paikannimikirja
Kaatumistavan nimitystä en löytänyt, mutta yleensä ihmiset ottavat käsillään vastaan kaatuessaan ja murtavat siksi ranteensa tai käsivartensa.
Monissa taistelulajeissa opetellaan oikeaoppista kaatumista juuri loukkaantumisten estämiseksi. Yle.fi 29.3.2010
Yleisimmin kasvovammat ovat väkivallan tai liikenneonnettomuuden seurausta.
Kasvovammat voivat olla myös seurausta kaatumisesta eteenpäin. Kaatumisen syyt kannattaa silloin selvittää huolellisesti, sillä kaatuja on voinut silloin olla tajuton. Terveyskirjasto.fi
Sonja-nimen lähtökohtana on kreikan "Sofia", ja lähinnä sen venäläinen hellyttelymuoto. Sofian merkitys on "viisaus". Saksassa ja Englannissa nimen muoto on Sonia. Suomessa Sonjaa käytetään ennen kaikkea Pohjanmaalla, mutta myös Itä-Suomen ortodoksien keskuudessa. Suomen almanakassa Sonja on Sofian rinnalla 15.5. v:sta 1964.
Lähteet: Uusi suomalainen nimikirja,
Lempiäinen, Pentti. Suuri etunimikirja
Yleisten kirjastojen historiasta on ilmestynyt äskettäin parikin teosta. Ensimmäinen on Sven Hirnin Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi--Helsingin kaupunginkirjasto 1860-1940 (1998). Sen otsikko keskittyy tosin vain Helsingin kaupunginkirjaston historiaan, mutta teoksessa käsitellään kyllä myös muiden kaupunginkirjastojen historiaa. Teoksen alussa on myös katsaus yleisten kirjastojen alkuvaiheisiin koko Suomessa.
Toinen on teos Kirjastojen vuosisata--yleiset kirjastot Suomessa 1900-luvulla (1999), jonka on toimittanut Ilkka Mäkinen. Kirjan ensimmäinen artikkeli (Hietala, Marjatta: Kirjastojen perustaminen: historiallista taustaa) voisi osua hyvinkin tiedontarpeeseesi.
Molemmissa kirjoissa on kirjallisuusluetteloita, joiden avulla…
Jalankulkijoita ovat kävelijöiden lisäksi muun muassa potkulautailijat, pyörätuolin käyttäjät, rullaluistelijat, lastenvaunujen kanssa tai suksilla liikkuvat. Jalankulkijoiden tulee noudattaa jalankulkijan liikennesääntöjä sekä käyttää kävelijöille tarkoitettua paikkaa liikenteessä. Jalankulkija on myös pyörää tai mopoa taluttava sekä jalankulkua avustavan tai korvaavan laitteen käyttäjä.
Kävelijän on noudatettava liikennesääntöjä sekä muutenkin olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta. Toisten tienkäyttäjien toimintaa on ennakoitava ja sovitettava oma toimintansa sen mukaiseksi.
Jalankulkijoiden kohtaamisesta todetaan Liikenneturvan verkkosivuilla: "Laki ei ota kantaa siihen, miten jalankulkijoiden keskinäiset…
Kirjassa Helsingin kadunnimet (2., korj.p. 1992; kirja on ilmestynyt myös ruotsiksi: Helsingfors gatunamn, 1971) on Åke Granlundin artikkelissa seikkaperäinen selvitys Helsinki ja Helsingfors -nimien alkuperästä. Artikkelissa kerrotaan mm., että nimistötutkimusten tulokset pitävät yhtä perimätiedon kanssa, jonka mukaan Helsinki, Helsingfors, on saanut nimensä seudulle asettuneiden hälsinglantilaisten maahanmuuttajien mukaan.
Maa- ja metsätalousministeriö on julkaissut selvityksen nimeltä Hirvivahinkojen vähentäminen metsänhoidollisin menetelmin (2006), jossa käsitellään mm. hirvien ravintoa ja sen vaikutusta taimikoihin. Selvitys on verkossa luettavissa:
https://www.researchgate.net/publication/268827266_Hirvivahinkojen_vahe…
Saunomiseen liittyvissä ohjeissa neuvotaan usein heittämään kiukaalle lämmintä vettä. Kovassa käytössä olevissa saunoissa tätä ohjetta yleensä noudatetaankin. Kotisaunoissa se menettää osin merkityksensä.
– Taustalla on ajatus, että kylmä vesi voi rapauttaa kiuaskiviä nopeammin. Tavalliselle saunojalle, joka ei useita kertoja viikossa merkittäviä määriä sauno, ei ole merkitystä, miten kylmää tai kuumaa vesi on. Kunhan nyt ei ihan jääkalikoita kiukaalle heittele, toteaa Suomen Saunaseuran toiminnanjohtaja Katariina Styrman.
Veden lämpötilalla ei käytännössä ole Styrmanin mukaan merkitystä löylyn laatuun. Sillä on kuitenkin väliä, minkälaista vettä kiukaalle heittää.
– Veden on oltava puhdasta, eli vesijohtovettä olisi hyvä käyttää. Jos…
Kuningaskuluttajan artikkelissa 4.6.2008 kerrotaan kotikäyttöisistä Leadcheck-lyijytesteistä. Linkki artikkeliin.
Google haulla niitä löytyy useita tuotenimiä mm. Lead Test Kit Swabs ja Instant Lead Testing Swabs. Linkki hakutulokseen
Iltalehti antoi myös artikkelissaan 2.7.2015 ohjeen:"Kuningaskuluttaja antoi vinkin astian lyijypitoisuuden testaamiseksi. Kilauta astiaa lusikalla: kumea ääni kertoo matalasta polttolämpötilasta ja suuresta lyijyriskistä, korkea ääni puolestaan korkeasta polttolämpötilasta ja pienemmästä riskistä." Linkki juttuun
Tietoa elokuvasuunnitelmista ei ole ainakaan tänne Lieksan kirjastoon vuotanut, mutta kyllä tuosta Lieksan (Pielisjärven) pojasta ainakin kirjallisen verran juttua on riittänyt: Antti Heikkisen kirjoittama Turjailija : Heikki Turusen elämä ja teot -elämäkerta on ilmestynyt vuonna 2015.
Peuron talon tapahtumia käsitellään esimerkiksi Seppo Kämäräisen toimittamassa kirjassa Talvisodan toiset kasvot : rajan kansa pystykorvakiväärin ja rotanhäntäpistimen välissä 1939–1940 (Myllylahti, 2011).
"Kun talvisota alkoi marraskuun viimeisenä päivänä 1939, jäi Suomussalmella evakuoimatta yli 1600 siviiliä. He jäivät hyökkäävän Puna-armeijan valtaamalle alueelle. Alkoi outo vaihe maamme historiassa. Osa näistä siviileistä vangittiin omiensa ilmiantojen perusteella ja tuomittiin, osa ryhtyi yhteistoimintaan neuvostovallan kanssa."
"Seppo Kämäräisen kirja Talvisodan toiset kasvot perustuu sota-ajan tapahtumiin ja tuo uutta tietoa itäisen Suomussalmen kansan katkerista vaiheista. Kirjasta löytyy muun muassa kuvaus, kun suomalaiset…
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimen ”Paajanen” sisällöstä ei ole varmaa tietoa. Tietoja nimestä on 1500-luvun puolivälistä alkaen Savosta ja Karjalankannakselta. Savosta nimeä on levinnyt myös Pohjois-Pohjanmaalle. Paikoin vanhat kirjoitusasut voitaisiin lukea Paija tai Paja –nimiksi. Vuonna 1998 Suomessa on asunut 1930 Paajasta.