Hakusanoilla ahdistus ja filosofia tietokanta löytää mm. teokset de Botton, Alain: Filosofian lohdutukset (WSOY, 2003) ja Kierkegaard, Søren: Ahdistus (Gummerus, 1964). Runoteokseen Ei turhaa tummat päivät (toim. Aino Räty-Hämäläinen, WSOY 1996) on koottu ahdistuksesta ja surusta kertovia runoja lähinnä suomalaisilta runoilijoilta. Kirjastoluokasta 10.8 löytyvät aforismikokoelmat, ja esim. teoksessa Tässä ajassa – viisautta arkeen ja juhlaan (Valitut palat, 2005) löytyy luvusta Ahdistuksen aikoja (s. 206 – 212) aiheeseen liittyviä ajatelmia ja runoja. Lisää aiheeseen liittyviä runoteoksia voi etsiä Kirjasampo-verkkopalvelusta (www.kirjasampo.fi). Etusivulla on haku, joka löytää hakusanoilla runot ahdistus runsaasti eri teoksia, mm. Eeva-…
Mobile suit gundam seed sarjakuvasta on tehty myös elokuvia. Pääkaupungiseudun HelMet-kirjastojen kokoelmista niitä ei löydy. Se, hankitaanko elokuvia kirjastojen kokoelmiin riippuu siitä, onko kirjastoille tarjottu niihin oikeuksia. Olen välittänyt toivomuksesi HelMet kirjastojen elokuvatyöryhmälle.
Lisätietoa saat mm. osoitteesta www.filmifriikki.fi
Alkupolku-cd-rom -pelisarja lienee yksi varhaisimmista opetuksessa käytetyistä tietokonepeleistä. Sarjan englanninkielinen nimi on Knowledge Adventure ja ruotsinkielinen Levande böcker. Näistä en kuitenkaan löytänyt sellaista peliä, mitä etsit. Alkupolku Tokaluokka: Salainen agentti saattaisi mahdollisesti olla sisällöltään kummitusmainen – kansi on jossain määrin jännittävä. Alkupolun Matikkaralli-pelissä on kummituslinna kannessa, mutta peli käsittelee nimensä mukaisesti matikkaa.
Tässä muutama linkki kuvahakuihin, josko mahdollisesti tunnistaisit jonkin pelin kannesta jotain tuttua.
Alkupolku
https://www.google.fi/search?q=cd-rom+alkupolku+pc&tbm=isch&ved=2ahUKEwjJno_4oJz8AhXFGHcKHVd1CIYQ2-cCegQIABAA&oq=cd-rom…
Verkkomatrikkelia Viron kuvataiteilijoista ei löytynyt. Kunstikeskus.ee:n sivuille http://www.kunstikeskus.ee/info/info_set_inimesed.html on koottu taiteilijoiden kotisivuja.
Muita taiteilijoita koskevia linkkejä löytyy esim. sivuilta
http://www.einst.ee/Ea/links.html
http://www.overart.com/
http://www.art.ee/
Painettuna löytyy Espoon ja Tampereen kaupunginkirjastoista matrikkeli
Eesti kunsti ja arhitektuuri biograafiline leksikon. – Tallinn, 1996.
Sun on mun sydämmein tai alkukielellä Dein ist mein ganzes Herz on operetista Hymyn maa, tai Das Land des Lächelns ja nuotit löytyvät ainakin teoksista Uusi kultainen laulu-kirja, ISBN 951-625-646-5 sekä Suuri toivelaulukirja, osa 4, ISBN 951-643-668-4.
Wikipedian mukaan nimi "Guinea" tulee Saharan berberien kielestä ja tarkoittaa "mustien miesten maata". http://fi.wikipedia.org/wiki/Guinea
Samoin The New Encyclopaedia Britannican mukaan sana "Guinea" on peräisin berberien kielen sanasta aguinaw tai gnawa tarkoittaen "mustaa miestä". Sanan omaksuivat ensimmäisenä portugalilaiset ja se on ollut eurooppalaisissa kartoissa 1300-luvulta lähtien erilaisissa muodoissa, kuten Ghinea ja Guinuia. (The New Encyclopaedia Britannica vol 5 ready reference, s. 555)
Helsingin tilavarauspalvelussa eli Varaamossa on tieto, että Pasilan kirjastossa on VHS-DVD -digitointimahdollisuus. Laite ei pysty tallentamaan USB-muistitikulle, ainoastaan DVD-levylle. Palvelu on maksuton. Laitteen voi varata palvelusta kirjautumalla sisään pankkitunnuksilla. Lähde:Tilavaraus.hel.fi. https://tilavaraus.hel.fi/
Tietoa setelien arvoista löytyy kirjasta Suomen rahat arviohintoineen 2008 : keräilijän opas / [työryhmä: Hannu Männistö ... et al.] Helsinki : Suomen numismaattinen yhdistys, 2008. Teos ja teoksen vanhempia painoksia löytyy useimpien yleisten kirjastojen kokoelmista. Hinnat eivät ole osto- tai myyntihintoja vaan objektiivisia arvioita rahojen keräilyarvosta kirjoitusajankohtana. Rahojen hinnoista saa lisätietoa Suomen numismaatikkoliiton sivulta http://www.numismaatikko.fi/ . Rahoihin liittyvää neuvontaa saa myös Suomen numismaattisen Yhdistyksen nettisivulta http://www.snynumis.fi.
Musiikin opetusta aloiteltiin Suomessa 1790-luvulla mm. erilaisiin kirkollisiin tarpeisiin, mutta se vakiintui vasta 1800-luvulla. Ensimmäinen varsinainen musiikkipisto oli Helsingin musiikkiopisto, joka perustettiin vuonna 1882 (lähde: Oulun kaupunki), ja joka sekin oppilaitostui varsin pian. Nykyisin Helsingin musiikkiopisto tunnetaan nimellä Sibelius-akatemia.
Suomalaisten ja eurooppalaisten musiikkioppilaitosten historiaa on tutkinut laajasti Jukka Kuha (2017): https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/185259/suomenmu.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Koivusalon kamariin on sijoitettu mikrofilmien ja -korttien lukulaitteita sekä kaksi nettikonetta ja suomen kielen opiskeluun tarkoitettu Suomioppi-kone. Tila on nimetty seinäjokelaisen Esko Koivusalon mukaan.
Löysin hakukonetta käyttämällä (hakusanoina latritsin teko-ohje ja lakritsin resepti) alla olevat ohjeet:
http://www.kysy.fi/kysymys/miten-lakritsi-taikina-tehdaan
http://vivaciabatta.blogspot.fi/2011/04/lakuhommia.html?m=1
Kannattaa myös vilkaista HelMet -kirjastoissa lainattavana olevia kirjoja:
Lakritsi (Elisabeth Johansson)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb2103710
Lakua! (Mari Leppänen)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1695237__Slakua%21__Oright…
Kyseisessä ilmiössä ei liene kyse pelkästään suomalaisesta erityispiirteestä, vaikka meillä onkin mediassa ja esimerkiksi verkon keskustelupalstoilla listattu humoristisessakin sävyssä epäonnistuneita tai erikoisia elokuvien nimikäännöksiä.
Elokuvien nimien kääntämiseen ovat vaikuttaneet historian saatossa useat eri tekijät. Takavuosikymmeninä yleisesti matalampi kielitaito on saattanut edellyttää ylipäätään nimien suomentamista nykyistä useammin. Erikoisia käännöksiä ovat saattaneet selittää myös kiire sekä puutteelliset taustatiedot elokuvasta, sillä suomenkielisen nimen taustalla on ollut usein maahantuoja eli levitysyhtiö. Elokuvan markkinointitavoitteitakaan ei ole kuitenkaan ollut syytä unohtaa. Aikakausien ja niiden kulttuuri-…
Teoksessa Suomalainen yhteiskunta (Kimmo Jokinen ja Kimmo Saaristo, 2006) määritellään massayhteiskuntaa sosiologisena terminä näin: "...tilanne, josa ensinnäkin ihmisten arvot ja normit ovat jäsentymättömiä ja alati muuttuvia ja jossa toiseksi kansalaisten ja valtion väliltä puuttuu välittäviä verkostoja, esimerkiksi yhdistyksiä. Yhteiskunta polarisoituu kaksinapaiseksi: yhtäällä yksilöt, toisaalta valtio." Massayhteiskunnalle tyypillisenä piirteenä voidaan pitää esim. sitä, että kansalaiset seuraavat tarkemmin julkisuuden henkilöiden elämää kuin sitä, mitä heidän omassa lähipiirissään tapahtuu. (s. 250-251)
Termistä löytyy jonkin verran tietoa monista sosiologian oppikirjoista. Enemmän tietoa alla mainituista:
- Sosiologisen teorian…
Englannin ja muun -kieliset kirjat saat näkyviin Vantaan, Helsingin,Espoon ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-hausta, http://www.helmet.fi valitsemalla "Tarkennettu haku" ja avautuvasta lomakkeesta valitsemalla alasvetovalikosta aineistoksi Kirja, kokoelmaksi voit valita esim. Aikuisten kokoelman ja kielivalikosta englanti. Hakua voi rajata ilmestymisvuoden mukaan lisäämällä kenttään Vuosi tietyt vuodet. Jos haluaa käyttää jotain hakusanaa jonkin aiheen mukaan voi käyttää ns. asiasanoja, joita löytää sivulta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Loyda_tietoa. Ilman hakusanaa voi listata kaikki kirjat merkitsemällä hakuruutuun *. Hakua voi tuloslistalla rajata vielä esim. kaunokirjoihin, tietokirjoihin jne.
Tämä ei ole mahdollista. Migrin sivuilta löytyvän ohjeen mukaan "sinua ei voida vapauttaa Suomen kansalaisuudesta, jos sinusta tulisi vapauttamisen johdosta kansalaisuudeton."
https://migri.fi/kansalaisuudesta_vapautuminen
En löytänyt vahvistusta räteillä jarruttamisesta. Kenties sanonta johtaa hevosen ohjasten tempaisuus eli äkkijarrutukseen hevospelillä. Sanonta saattaa olla myös ankkurinköyden ja ankkurin heittämisestä eli veneellä jarruttamisesta. Kotimaisten kielten keskus voisi tietää sanonnan alkuperästä enemmän. https://www.kotus.fi/palvelut
Luultavasti sanonta on kuitenkin yleistynyt vasta autoilun myötä.
Kotimaisten kielten keskuksen, Kotuksen, sanakirjasta löysin sanalle tällaisia merkityksiä.
Liina: eril. lankapunoksia ja köyden tapaan käytettäviä lujia tekstiilinauhoja. Kanto-, kuormaliina. Linkki Kielitoimiston sanakirja
Liina: hevonev veti liinoist (= kakkula-aisojen aisoina käytettävistä köysistä) heinäkonetta.…
Puolison sisaruksen miestä kutsutaan tyypillisesti langoksi. Ehkä voit itse päättää tarvitseeko lankouteen myös avioliittostatuksen, vai olisiko vaimon siskon avomies vaikkapa "lankoehdokas"? Lähde: lanko - Kielitoimiston sanakirja
Nykyään käytössä olevat arabialaiset numerosymbolimme ovat pitkällisen ja monivaiheisen kehityksen tulosta. Niiden alkuperä on intialaisen Bráhmî-aakkoston merkeissä, joita käytettiin jo ennen ajanlaskumme alkua. Bráhmî-aakkosissa oli lukuja 1-9 tarkoittavat erityiset numeromerkit, joissa voidaan jo havaita selviä yhtäläisyyksiä meidän numeroihimme 6, 7, 8 ja 9. Bráhmî-numeroiden 6 ja 9 eivät ole keskenään niin samanlaisia kuin arabialaiset numerot 6 ja 9, mutta kumpaisenkin tuleva hahmo näissä on kuitenkin nähtävissä. Perimmäiseen kysymykseen siitä, miksi nämä intialaiset numeromerkit sitten ovat sellaisia kuin ovat, ei valitettavasti ole annettavissa yksiselitteistä vastausta - useita keskenään kilpailevia teorioita kyllä…
