1600-luvulla lukkarin asemassa tapahtui merkittävä käänne. Hänelle uskottiin silloin lasten opettaminen ja virsilaulun johtaminen. Lukkarilta vaadittiin nyt enemmän kuin ennen, minkä vuoksi myös hänen palkkansa parani. Lukkarin aseman kohoaminen johti puolestaan suntion tehtävien muuttumiseen, sillä monet lukkarin velvollisuudet siirtyivät vähitellen hänelle. Suntiosta tuli kirkonvartija eli vähtäri tai vehtari (väktare), jolle kuului järjestyksen ylläpitäminen, mutta myös monet palvelutehtävät. Hän sai tehtävikseen mm. kolehdin kannon ja unilukkarin eli väkkärin (väckare) velvollisuudet.Lähde: Kirkonpalvelija kirkon työn kokonaisuudessa - Kirkonpalvelijat Ry
Aiheesi on varsin laaja ja monitahoinen. Se vaatisi kenties jo yhteydenottoa alan asiantuntijaan. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos voisi olla yksi taho tai Luonnontieteellinen keskusmuseo.
http://www.rktl.fi/
http://www.fmnh.helsinki.fi/
Tässä kuitenkin poimittu tietoja eri lähteistä.
Sinisorsa (Anas platyrhynchos) kuuluu puolisukeltajasorsiin. Suomessa säännöllisesti pesivät puolisukeltajalajit on perinteisesti luokiteltu levinneisyydeltään eteläisiin (heinätavi ja lapasorsa), pohjoisiin (haapana ja jouhisorsa) ja koko maassa yleisesti esiintyviin (sinisorsa ja tavi).
Puolosukeltajasorsilla höyhenpuvun värikuvioilla sekä niitä korostavilla käyttäytymismuodoilla on keskeinen merkitys lajin sisäisessä, eritoten soidinmenoihin ja…
Paavo Rintalan tiedetään kuvanneen Pojissa omaa lapsuuttaan Oulun Raksilassa. Esimerkiksi Jakella on ollut esikuva elävässä elämässä. Hän ei halua olla tekemisissä minkään Pojat-aiheisen kanssa, koska kokee Rintalan pilanneen hänen elämänsä. Jaken äiti lähti todellisuudessakin Saksaan, palasi Ouluun ja meinasi nostaa oikeusjutun vuonna 1958 ilmestyneen kirjan takia. (Kaleva 1.5.2005)
Urkille esikuvana ollut Urho Koskipaasi kertoo Kalevan haastattelussa 22.11.2004 Raksilan poikien tehneen kepposia, mutta he eivät vahingoittaneet ketään tai tehneet taloudellisia vahinkoja. "Asiat ovat melkein yksi yhteen. Kirjan tapahtumat tiesi tavallaan lukematta", Koskipaasi sanoo. "80 prosenttia kirjasta on varmasti totta." Koskipaasia haastateltiin myös…
Suomessa valmistettiin sulatejuustoa ensimmäisen kerran vuonna 1925, jolloin Suomen ensimmäinen sulatejuustotehdas Oy Suomen juusto Ab Lahti aloitti toimintansa. Ilmeisesti ensimmäinen sulatejuusto oli nimeltään Marathon-herkkujuusto. Sitä mainostettiin Lahti-lehdessä loppuvuodesta 1925 "ennen tuntemattomana juustolajina (---), joka esiintyy kaupassa etupäässä pienissä rasioissa paloihin lajiteltuina, joten se on sangen mukavaa käyttääkin".
Tärkein suomalaisen juuston ostajamaa Saksa kiintiöitti pulavuosina tärkeimpien elintarvikkeiden tuonnin ja joidenkin laatujen kohdalla kielsi sen kokonaan. Sulatejuuston raaka-aineeksi tarkoitetut heikkolaatuisemmat tahkojuustot joutuivat tuontikieltoon. Tällöin myös Valio aloitti…
Ilmeisesti kysymyksessä on laulu, jonka melodia on sama kuin laulussa "Sunnuntaiaamuna". Sen on säveltänyt tamperelainen kirkkomuusikko ja säveltäjä Hjalmar Backman (1882-1935) Simo Korpelan (1863-1936) runoon. Laulu alkaa: "On kesän kirkas huomen". Laulun melodia siis löytyy monesta nuotista nimellä "Sunnuntaiaamuna" tai "On kesän kirkas huomen", esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osasta 1.
En löytänyt laulua etsityillä sanoilla mistään nuotista tai äänitteeltä. YouTubessa on kuitenkin Aila Nikolan esitys "Nyt onnentoivotuksen mä sulle laulaa saan" (https://www.youtube.com/watch?v=5aIr9Hb3yQQ). Sen tiedoissa sanoittajaksi mainitaan Inkeri Kataja. En löytänyt hänestä mitään tietoja. YouTubessa on myös Viestiveljien esitys…
Nykyistä Apua on julkaistu vuodesta 1972 lähtien. Sen edeltäjä oli Uusi Apu, jota julkaistiin vuosina 1968-1972. Koska kyseessä on noin vanha artikkeli, kysymyksessä ehkä tarkoitetaan Uutta Apua? Joka tapauksessa pääkaupunkiseudun kirjastoista ei ikävä kyllä löydy noin vanhaa Apua tai Uutta Apua.
Uutta Apua löytyy mikrofilminä Kansalliskirjaston kokoelmista. Turun, Oulun ja Jyväskylän yliopistoista lehden saa lukusalikäyttöön, ei lainaan. Mahdollisesti artikkelista voi silti tilata kopion.
Kopion voi tilata kaukolainapyyntönä tämän linkin kautta: http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/asiakkaat.htm
Artikkelista pitäisi kuitenkin antaa tarkempaa tietoa, mm. lehden numero.
Toinen vaihtoehto on metsästää lehteä mikrofilminä…
Suomeksi on ilmestynyt kahdeksan osaa, yhdeksäs ilmestyy nyt lokakuussa. Suomalainen kustantaja on Gummerus.
Kirjojen nimet ovat
1. Kaivattu (2012)
2. Virheetön (2012)
3. Täydellinen (2013)
4. Uskomaton (2013)
5. Paha (2013)
6. Tappava (2013)
7. Sydämetön (2014)
8. Haluttu (2014)
9. Kieroutunut (2014)
Lähde: http://www.gummerus.fi/fi/kirjailija/sara-shepard/96/
Tämän Googlesta löytyvän listan mukaan ketään Aki-nimistä henkilöä ei ole valittu Mr. Finlandiksi vuosina 1990-2008.
http://lempimissit.suntuubi.com/?cat=198
Epäilen, että etsimäsi henkilö on eri kilpailun voittaja eli Vuoden Mies 1992 Aki Kangasmäki. Tässä on linkki, josta voi nähdä Akin kuvan ja pääsee lukemaan hänen tarinansa. Teksti on kirjoitettu vuoden 2008 Usko ja urheilu -tapahtuman nettisivuille.
http://www.uskojaurheilu.fi/2008/urheilija_show.php?newsid=129
Nimi Elena on Italiasta ja Espanjasta saatu muunnos Helenasta, jonka lähtökohtana lienee kreikan sana helios, aurinko, jolloin Helenan merkitykseksi saadaan aurinkoinen loistava. Tämä tieto löytyy teoksesta Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. Kirjasta löytyy myös tarkempaa tietoa nimestä Helena. Internetistä löytyy nimitietoa osoitteesta www.etunimet.net. Tämä sivu ei kylläkään ole virallisen tahon ylläpitämä. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastausten arkistosta kannattaa käydä etsimässä tietoa etunimistä.
Hei,
Vanhojen rahojen arvoon vaikuttaa paljon rahan kunto, joten rahaa kannattaa näyttää asiantuntijalle.
Tuon vuoden 1865 kahden markan kolikon arvokin vaihtelee kuntoluokan mukaan 10-800 euron välillä. (Suomen rahat 1811-2009 arviohintoineen. Rahaliike Holmasto, 2008.) Oppaissa kerrotaan tarkemmin rahojen kuntoluokituksesta.
Vanhoja rahoja ostavat monet antiikkiliikkeet ja keräilyliikkeet netissä.
Kirjastosta voi lainata esim. seuraavia vanhojen rahojen arviohinnastoja eri vuosilta:
Suomi Finland - Rahat ja setelit. Rahaliike Holmasto.
Suomen rahat 1811-2009 arviohintoineen. Rahaliike Holmasto.
Suomen kolikot ja setelit. Suomen numismaatikkoliitto ry.
Numismaatikon keräilyopas. Suomen numismaatikkoliitto ry.
Näin on vastattu…
Vaski-kirjastoista löytyy aiheesta vain Aapo Forsellin opinnäytetyö Kuinka henkilökunta kokee lainaus- ja palautusautomaatit Turun ja Raision kaupunginkirjastoissa? (2009), joka on ei-lainattavaa aineistoa. Opinnäytetyön lähdeluettelosta saat lisäviitteitä aiheesta.
Aleksi-artikkeliviitetietokannasta voit hakea kirjastossa artikkeleja aiheesta mm. asiasanoilla automaatio, kirjastot, lainaustoiminta, automaatit, lainausjärjestelmät, esim. Tuomo Karhu: "Kirjastojen aineistot liikkuvat radioaalloilla : Erik Sundqvist asentaa kirjaston automaatiotekniikkaa kaikkialla maailmassa" (Turun Sanomat 9.2.2009, s. 14) ja "Palautusautomaatit nyt" / toimittaneet Seppo Verho ja Titta Baer (Kirjastolehti 2/2005, s. 16-17).
Turun kaupunginkirjaston lainaus…
Molemmat kysymyksessä lainatut lopetukset ovat Hellaakosken käsialaa.
Kun Sinne, missä kesä kuluu nopeasti ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa Nimettömiä lauluja (1918), runon viimeinen säkeistö oli samassa muodossa kuin kysymyksessä siteerattu Project Gutenbergin versio.
Vuonna 1947 julkaistiin runoilijan itsensä siihenastisesta lyyrisestä tuotannostaan valikoima kokoomateos Runot, jonka 8. painos ilmestyi vuonna 2008. Suuri osa runoista on siinä alkuperäismuodossaan, mutta osaan mukaan ottamistaan teksteistä Hellaakoski teki vähäisiä muutoksia. Tavallisimmin ne olivat poistoja; jonkin verran oli yksittäisiä sanoja korvattu nasevammilla tai ajanmukaisemmilla. Varsinaiseen uudelleenrunoiluun Hellaakoski ei juurikaan ryhtynyt - paria…
Tolstoin novelli Paljonko ihminen tarvitsee maata (= Minkä verran ihminen tarvitsee maata) löytyy suluissa olevalla nimellä Helsingin keskusvarastosta Pasilan kirjastosta teoksesta Kolmas hyvää yötä. Kirja on lainattavissa.
Käyttökelpoisia suomenkielisiä tiedonlähteitä tämäntapaisten kysymyksien ratkaisemiseksi ovat esimerkiksi seuraavanlaiset teokset:
Richard D. Lewis, Kulttuurikolareita. Otava, 1996
Reima T. A. Luoto, Kansainvälinen etikettikirja. Fenix-kustannus, 1993
Arja Mikluha, Lahjat ja liikelahjat eri maissa. Yrityksen tietokirjat, 1997
Arja Mikluha, Kommunikointi eri maissa. Yrityksen tietokirjat, 1998
FINTRAn Kulttuureja ja käyttäytymistä -sarjan kirjat
Erityisesti japanilaista kulttuuria käsitellään mm. näissä:
Japanin kulttuuri. Otava, 1994
Juhani Lompolo, Japanin aapinen : japanilaismaailman salat avautuvat.
Orienta, 2002
Japanilaiset ovat hyvin isänmaallisia. Isänmaahan ja isänmaallisuuteen liittyvät tunteet ovat Japanissa hyvin voimakkaita.…
Lainauskorvaukset kirjailijoille ja kääntäjille tilittää kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanasto. Sanasto on linjannut helmikuussa 2024 tilitysperiaatteissaan, että kirjallisuuden tekijöille maksetaan samansuuruinen lainakohtainen korvaus sekä fyysistä että sähköisistä lainoista.Sanasto e-kirjojen lainauskorvaus https://www.sanasto.fi/lainauskorvaus/Tilitykset, https://www.sanasto.fi/tilitykset-ja-korvaukset/Lokakuun 2025 tilitys, https://www.sanasto.fi/lokakuun-tilitys-2025/
Korhonen kuuluu Suomen yleisimpiin sukunimiin. Se on lähtöisin Itä-Suomesta: Savossa Korhosia esiintyi paljon jo 1500-luvun puolivälissä. Muuttoliikkeen myötä nimi levisi, ja Korhosia tavataan 1500-luvun jälkipuoliskolla Rautalammilta, Ruovedeltä ja Pohjois-Pohjanmaalta ja 1600-luvun alusta alkaen Peräpohjolasta ja Kainuustakin. Toisaalta nimellä on sekä etelä- että pohjoiskarjalaisia juuria. Korho tai Korhoin(nen) esiintyy esim. Viipurissa jo 1550-luvulla.
Periytyvät sukunimet vakiintuivat Suomessa käyttöön pikkuhiljaa, Itä-Suomessa aiemmin ja Länsi-Suomessa myöhemmin. Niitä ennen käytössä oli usein etunimeen liitettäviä lisänimiä, jotka saattoivat viitata esimerkiksi ihmisen koti- tai asuinpaikkaan (Hämäläinen, Ahokas) tai ominaisuuksiin…
Jos kortti on kadonnut muualle kuin kotiin, sinun kannattaa heti soittaa johonkin Helmet kirjastoon ja ilmoittaa se kadonneeksi.
Silloin korttisi lukitaan, eikä kukaan voi väärinkäyttää sitä.
Uuden kortin saat haettua mistä tahansa Helmet-kirjastosta. (Helsinki, Kauniainen, Espoo ja Vantaa)
Ota mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus (henkilökortti, ajokortti tai passi) ja mene kirjaston henkilökunnan puheille.
He tekevät uuden kortin odottaessasi.
Uusi kortti maksaa aikuiselle 3€ ja alle 18 vuotiaalle 2€.
Kysymyksessä lienee runoantologia MIES JOKA LUKI RUNON.
Suomalaisten miesten valitsemia runoja. Toimittanut Salme Saure. 1995.
Valikoimaa on Kouvolan pääkirjaston kokoelmissa kaksi kappaletta.
Helmet-kirjaston kirjastoautot kuuluvat samaan kirjastoverkkoon muiden Helmet-kirjastojen kanssa. Kirjastoautossa voi siis palauttaa, uusia tai tilata myös Helmet-verkkoon kuuluvan lähikirjaston aineistoa.
Ian Rankinin Rebus-sarjan 25. kirja Midnight and blue julkaistaan ennakkotietojen mukaan Iso-Britanniassa lokakuussa. Viimeisimmät Rebus-suomennokset ovat ilmestyneet aikaisintaan alkukielisen laitoksen julkaisua seuraavana vuonna, joten mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, seuraavaa suomennettua Rebusta saa odotella vuoteen 2025.
